politiikka

Viime viikon gallup kannatukset kolmen suurimman puolueen kesken kertoivat selvää viestiä. Demarien kannatus ei ole lähtenyt nousuun, vaikka se on käyttänyt oppositioasemaansa täysimääräisen populistisesti hyväkseen. Demarit pysyvät edelleen sitkeästi Kokoomuksen ja Keskustan takana.

Uusi tuore puheenjohtaja Jutta Urpilainen on todennäköisesti saanut jonkin verran uutuuden lisää puolueelleen. Ilman sitä nostetta demarit olisivat selkeästi laskusuunnassa.

Veikkaan, että demarien lama kestää pitempään. Heidän yhteiskunnallinen sanomansa tämän hetken elämän menoon on epäselvää taivaanrannan maalausta ja populismin aallon harjalla keikkumista.

Todellinen mahalasku oli Jutan johdolla käyty hyökkäys vaalirahajupakassa pääministeri Matti Vanhasta kohtaan. Demarien olisi kannattanut tiedostaa, että ei pitäisi käydä toisten kimppuun, kun omalla vaalirahapöydällä on tukuttain selvittämättömiä asioita.

Kukaan ei ole tutkinut paljonko ammattiyhdistysliikkeiden ja niiden alaisten osastojen rahaa ja työpanosta käytettiin vasemmistopuolueitten vaalitoimintaan? Keiltä nämä saivat tukensa ja rahansa? Näitä asioita ei avattu. Demarit eivät lähteneet tasapuoliseen selvittelyyn vaalirahoista välikysymyksen kautta. Eipä tietenkään.

Nyt tarvitaan Jutalta viisautta ja todellista osaamista, jos hän aikoo saada laivansa kurssin kääntymään kohti parempaa kannatusta. Pikkunäppäryys, populismi ja yksioikoinen hallituksen arvostelu eivät riitä.

Viime sunnuntain Keskipohjanmaa-lehdessä kirjoitti toimittaja Kaisa Suomala kolumnin PAHA PORVARIN RAHA.

Hän toi esiin näkökulman vaalirahakohun jälkijättöisyydestä. Mikseivät toimittajat heti vaalien jälkeen kysyneet, mistä rahat olivat tulleet ja paljonko kukin edustaja oli kampanjaansa rahaa käyttänyt? Miksei nyt valtakunnan tärkein uutinen ollut sitä heti tuoreltaan? Hyviä kysymyksiä.

Lisäksi kirjoittaja toteaa huonosti ymmärtävänsä syntynyttä rahakohua. Vaaliehdokkaiden tukeminen on täysin laillista puuhaa. Sitä ei ole kielletty keneltäkään. Jokainen saa tukea suosikkiaan minkä pystyy. Onko yrittäjien raha sen likaisempaa kuin työväenyhdistyksiltä tullut vaaliraha? Mistä työväenyhdistykset saavat rahansa?

Lehdistön itsensä kannalta on hyvä, että toimittajien joukoista löytyy syvällisemmin ja laajemmin yhteiskunnallisia ilmiöitä pohdiskelevia  harvinaisuuksia. Vainukoiramaisesti käyttäytyviä laumassa liikkuvia toimittajia kyllä riittää.

Onko lehdistö penkonut opposition edustajien vaalirahat? Niin sosiaalidemokraateilla kuin kristillisdemokraateillakin on vaaliavustuksissaan isoja könttäsummia, joiden perään ei ole haukuttu. Onko tämä tasapuolista journalismia? Erityisesti valtakunnan iltapäivälehdet ja Hesari ovat olleet yksipuolisuudessaan uskomattomia.

On ilahduttavaa, että joku uskaltaa olla tasapuolinen. Hyvä Kaisa Suomala.

Eilen valittiin kokkolalainen 32-vuotias kansanedustaja Jutta Urpilainen sosiaalidemokraattisen puolueen ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi.

Tämä on maakunnallisesti ja erityisesti uuden Kokkolan kannalta merkittävä valinta. Demarit eivät ole aikaisemmin näin pohjoisesta puheenjohtajaansa valinneet. Tänään ratkaisevat puolue-elämässä puheenjohtajan henkilökohtaiset ominaisuudet. On toisarvoista mistä hän on kotoisin.

Matkat ovat lyhentyneet, asiat ja tieto liikkuvat sähköisesti. Tänään ihmiset elävät reaaliajassa ja seuraavat livenä maailman tapahtumia. Monenlaista työtä voidaan tehdä etätyönä. Se antaa lisää mahdollisuuksia maakunnille ja ruuhka-Suomen ulkopuolelle.

Demarien puheenjohtajuutta ei voi tehdä etätyönä. Se on vaativa ja vastuunalainen tehtävä. Poliittinen kilpailu vaatii taitoa, tahtoa ja johdonmukaisuutta. Taistelu äänestäjistä kolmen isoimman puolueen kesken on kovaa. Erityisesti poliittisessa keskustassa on tungosta. Pelkillä korulauseilla ei pitkälle pötkitä.

Uudella puheenjohtajalla Jutta Urpilaisella on hyvät lähtökohdat onnistua. Hän pääsee aloittamaan työnsä kohtuullisen puhtaalta pöydältä. Hänessa on uutuuden viehätystä ja myöskin nykyään niin välttämätöntä lavakarismaa. Median kanssa on pärjättävä.

 Toivotan onnea uudelle puheenjohtajalle.

Olin alkuviikosta Suomen Kuntaliiton valtuuston kokouksessa Helsingissä. Se on tärkeä tapahtuma kahdestakin syystä. Siellä on mahdollisuus viedä terveisiä ministeritason päättäjille sekä vaihtaa ajatuksia eri puolelta Suomea olevien kunnallispäättäjien kanssa.

Itse kokous oli tällä kertaa rutiinikokous, jossa hyväksyttiin viime vuoden vuosikertomus ja tilinpäätös. Toki ryhmäpuheenvuoroissa käsiteltiin tulevia kunnallisvaaleja ja päivän politiikkaa. Mutta mitään mullistavaa kokouksessa ei tullut esille. Kuntaliiton valtuustolle toi hallituksen tervehdyksen kokoomuslainen peruspalveluministeri Paula Risikko.

Keskustan oma ryhmäkokous oli mielenkiintoinen. Siellä olivat alustajina liikenneministeri Anu Vehviläinen ja kuntaministeri Mari Kiviniemi sekä istuva puoluesihteeri Jarmo Korhonen. Myös Korhosen haastaja kansanedustaja Kimmo Tiilikainen vieraili ryhmän kokouksessa. 

Liikenneasiat ovat osaavissa käsissä. Ministeri Vehviläinen on vahvasti sitoutunut työhönsä. Vanhasen hallituksen ohjelmassa on merkittäviä liikennehankkeita myös meidän seudullemme. Kaksoisraideinvestointi on Kokkolan seudun kehityksen kannalta merkittävä tulevaisuuden sijoitus.  

Myös Mari Kiviniemi sai omiltaan kiitosta. Yhteisesti todettiin, ettei Keskusta Paras-hankkeeseen kompastu. Ministeri Kiviniemi on vienyt historillista uudistusprosessia maltilla ja ammattitaidolla eteenpäin.

Oma käsitykseni puoluesihteeriasiassa entisestään varmistui. Sain keskustella pariin otteeseen Kimmo Tiilikaisen kanssa. Hän on sivistynyt ja osaava kaveri. Hän tuo uutta avointa toimintakulttuuria tullessaan. Toivottavasti hän on puolueemme tuleva puoluesihteeri. 

Lipponen nimeää Suomen älyköt tuoreessa kirjassaan JÄRKI VOITTAA – SUOMALAINEN IDENTITEETTI GLOBALISAATION AIKAUDELLA. Kirjassa oleva lista viisaista ei ole yllätyksellinen. Se koostuu valtaosaltaan demaripoliitikoista. Muutaman toisinajattelijan Lipponen on päästänyt ikään kuin vahingossa mukaan.

Kuningasälykkönä on presidentti Mauno Koivisto, joka järjettömällä vahvan markan politiikallaan yhdessä pääministeri Harri Holkerin kanssa syöksi Suomen historiansa pahimpaan taloudelliseen kurimukseen.

Lehtien mukaan Lipposen älykkölistalla ovat lisäksi ainakin seuraavat demarit Kalevi Sorsa, Arvo Salo, Ulf Sundqvist, Per-Erik Lundh, Lauri Ihalainen, Erkki Liikanen, Jörn Donner, Pekka Korpinen ja tietenkin itse Paavo Lipponen.

Kyllä Lipposen listan rinnalle pitäisi tuoda eräänlainen Schindlerin lista, jonka avulla pelastettaisiin älykkösarjaan muitakin kuin sosialidemokraatteja. Voisi älykkölistauksessa olla useampia nimiä myös politiikan ulkopuolelta.

Paavo Lipponen on tullut vanhaksi. Lista on yksipuolisuudessaan naurettavan narsistinen.

Politiikassa käydään puolueitten kesken kovaa kilpailua. Kilpailijan mollaamisessa kannattaisi kuitenkin malttaa mielensä. Maanisäksi tyrkyllä olevalta Sauli Niinistöltä odottaisi enemmän malttia ja sydämen sivistystä.

Eduskunnan puhemies kokoomuslainen Sauli Niinistö on kohtuullisen kärkäs. Hänellä on liipasinsormi viritetty herkkään asentoon. Hän ehti verekseltään mollaamaan vaalirahoitusepäselvyyksissä keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Timo Kallia. 

Lehtitietojen mukaan myös puhemies Niinistö on saanut vaalirahoitusta ”harmaalta alueelta”. Hän ei ole sen puhtaampi pulmunen kuin muutkaan. Niinistön vaalikassaa täydensi 10.000 euron avustussumma Kehittyvien Maakuntien Suomelta, jonka taustajoukoissa häärii ideaparkki Sukari.

Eduskunnan puhemies Niinistö, jonka pitäisi olla päivän politiikan yläpuolella yrittää käyttää kilpailijan pikku kompastelut täysmääräisesti edukseen. Nyt puhemies osui omaan nilkkaansa.

Mutta saipas sanottua.

Ensi kesäkuussa kokoontuu 350 virallista demariedustajaa valitsemaan puolueelleen uutta puheenjohtajaa. Kisassa on ehdokkaita yhdeksän ja he kaikki ovat istuvia kansan -edustajia.

Hesarin selvityksen mukaan tällä hetkellä johdossa on Erkki Tuomioja, häntä peesaavat Tarja Filatov ja meille keskipohjalaisille tuttu kokkolalainen Jutta Urpilainen. Minulla on käsitys, että mitä pidemmälle kamppailu etenee sitä selvemmin Jutta nousee Tuomiojan vahvimmaksi haastajaksi..

Jutalla on monet edut puolellaan. Jutta tuo puolueelleen uutta virtaa, tuiki tarpeellista muutosvoimaa. Hän ei ole ammattiyhdistysliikkeen vanki ja hän on tuonut uutta aatteellista sytykettä vanhoihin kaavoihin kangistuneeseen demarikoneistoon.

Lopullisessa tarkastelussa nuori valovoimainen nainen voittaa jo eläkeiän kynnyksellä olevan Tuomiojan, joka olisi vain lyhyen ylimenovaiheen johtaja. Eikä sellaista tilausta ole näkyvissä. Tuomiojan valinta todistaisi lisäksi, että demareilla ei ole juurikaan muita vaihtoehtoja.

Suhteellisen kokemattoman Jutan valintaa varmaan monet pitävät pienoisena riskinä. Mutta sen riskin demariedustajat tullevat ottamaan. Kokemattomuus paranee tunnetusti päivä päivältä.

Maakunnan ja Kokkolan seudun kannalta Jutan puheenjohtajuus olisi historiallisen merkittävä juttu. Toivotan onnea.