Kuukausi: kesäkuu 2012

MIKA LINTILÄ ja TALOUSSANOMAT

Mika Lintilän mukaan huippukokouksen päätös pankkitukeen ryhtymisestä katkaisi kamelin selän.

– Tämä ei vastaa sitä sopimusta, jonka eduskunta aikanaan hyväksyi. Suomi joutui antamaan periksi, ja pankkien pääomittaminen oli nimenomaan se asia, missä mentiin yli, Lintilä sanoo Taloussanomille.

– Siihen ei ole eduskunta suostunut, ja aiomme nyt kysyä hallitukselta, miksi tässä tehtiin näin.

Lintilän mukaan huippukokouksen päätökset Euroopan pysyvän vakausmekanismin EVM:n suhteen menivät metsään kahdeltakin osin.

– Tämä on ihan hölmö päätös. Nyt ruvetaan pääomittamaan pankkeja, ja lisäksi EVM:n ensisijaisen velkojan asemasta luovuttiin. Nämä ovat molemmat olleet Suomelle kynnyskysymyksiä, ja hallitus vakuutti kaksi päivää sitten, että tähän ei ruveta, Lintilä sanoo.

Suomen hallitus onnistui neuvotteluissa Lintilän mukaan erittäin heikosti, kun se joutui luopumaan kahdesta kynnyskysymyksestään. Hänen mukaansa tulokset veivät EU:ta ”väärälle tielle kohti liittovaltiota”.

”Kritiikki hallituspuolueissa
kasvaa”

Lintilä ennakoi, että huippukokouksessa tehtyjen päätösten vuoksi hallituksen arvostelu yltyy myös hallituspuolueiden sisällä.

– Ihmettelen, jos kritiikki hallituspuolueissa ei kasva tämän jälkeen. Nämä ovat periaatteellisia kysymyksiä, ja nyt niistä luovuttiin, hän sanoo.

Lintilän mukaan päätös on niin merkittävä, että kesän istuntotauolla oleva eduskunta joutuu käsittelemään sitä.

– Oletan, että tämä on sen kokoluokan muutos, että se edellyttää eduskunnan hyväksyntää. Tämä proseduuri on kuitenkin pikkuisen auki, Lintilä sanoo.

Yhdestä asiasta Lintilä huippukokousta myös kiittelee, nimittäin pankkivalvonnasta. Huippukokouksessa päätettiin perustaa Eurooppaan yhteinen pankkivalvonta, joten kansallisvaltiot eivät ole enää vastuussa pankkisektorin sääntelystä aiempaan malliin.

Lintilän mukaan lähtökohdan tulisi ehdottomasti olla, että vastuun pankeista kantavat niiden omistajat ja niihin rahojansa sijoittaneet, eivät veronmaksajat. Hän nostaa esimerkikseen globaalin finanssikriisin aloittaneen Lehman Brothersin kaatumisen syksyllä 2008.

– Yhdysvalloissa meni tuhansia pankkeja nurin Lehmanin yhteydessä, kaikki ei-terveet pankit kaatuivat. Euroopassa ei ole mennyt ensimmäistäkään, hän sanoo.

HYVÄ UUTINEN

Rikkiyhdisteitä syntyy ja vapautuu kaivoksissa kaikissa toiminnan vaiheissa malmin louhinnasta rikastukseen. Rikki on monien kaivosten aiheuttamien ympäristöhaittojen taustalla. Oulun yliopiston Mining Schoolin laajassa tutkimushankkeessa kehitetään uusia menetelmiä kaivosten rikkipäästöjen mittaamiseen ja päästöjen aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseen.

Heinäkuussa alkavan kaksivuotisen Rikin yhdisteet kaivostoiminnassa (SULKA) – tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tieteellistä tietoa rikkiyhdisteiden ympäristövaikutuksista sekä kehittää nykyisiä ja uusia menetelmiä rikkiyhdisteiden mittaamiseen, seurantaan ja päästöjen minimoimiseen.

Rikkiyhdisteitä esiintyy kaivoksilla sekä kaasuna että nesteeseen ja kiintoaineeseen sitoutuneena. SULKA-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään kaasumaisten rikkipäästöjen vähentämiseksi useita menetelmiä, kuten katalyytti- ja adsorbenttimateriaaleihin perustuvia teknologioita. Vesipäästöjen vähentämiseksi tutkitaan muun muassa nanosuodatusta. Lisäksi kehitetään geokemiallisia tutkimusmenetelmiä, joilla voidaan arvioida rikkiyhdisteiden vaikutuksia maaperään, pinta- ja pohjavesiin, järvisedimentteihin ja sammaliin.

Tavoitteena on siirtää hankkeessa syntyvä uusi tieto alalla toimivien yritysten ja tutkimustahojen käyttöön ja lisätä niiden osaamista merkittävästi. ”Tutkimusta ja osaamista vahvistamalla myös viime aikoina esiin tulleet kaivosten ympäristöongelmat pystytään ratkaisemaan”, sanoo hankkeen vastuullinen johtaja, professori Riitta Keiski Oulun yliopistosta.

SULKA-hankkeen toteuttavat yhteistyössä Oulun yliopiston useat yksiköt: Oulu Mining School, SkyPro Oulu, prosessi- ja ympäristötekniikan osaston lämpö- ja diffuusiotekniikan laboratorio, CEMIS-Oulu Sotkamon yksikkö ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Lisäksi hankkeen toteuttamiseen osallistuu GTK:n Pohjois-Suomen yksikkö ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Hankkeessa työskentelee noin 30 tutkijaa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 1,8 miljoonaa euroa. Pohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt sille 1,45 miljoonan euron EAKR-rahoituksen. Lisäksi hanketta rahoittaa kymmenkunta alalla toimivaa yritystä.

Toivottavasti tämä mittava tutkimushanke rauhoittaa yleistä ilmapiiriä ja antaa kaivosteollisuudelle sen kaipaaman työrauhan. Kaivosteollisuuden tärkein tehtävä ja tavoite on saada päästönsä kuriin.

Nyt on parhaat voimat valjastettu ongelmien selvittämiseen. Se on hyvä uutinen.

VENÄJÄN TALOUDELLINEN MERKITYS ON SUURI

Arktisten alueiden mahdollisuudet on huomattu muuallakin kuin Suomessa. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Kuolan alueelle Venäjälle on suunnitteilla lähivuosikymmeninä noin sadan miljardin euron investoinnit. On tärkeää, että Suomessa on valmiudet osallistua täysipainoisesti näihin hankkeisiin.

Venäjän merkitys alueiden kehittymisessä on suuri sekä matkailussa että investoinneissa. Tästä syystä meillä on syytä painottaa venäjän kielen ja kulttuurin osaamista sekä liiketoimintaosaamisen nykyistä kattavampaa hallintaa.

Viime vuonna venäläisiä matkailijoita tuli Suomeen 3,3 miljoonaa ja he jättivät matkailutuloja noin 1,1 miljardia euroa. Venäjän investoinnit Kuolan luonnonvarojen hyödyntämiseen voivat nousta lähivuosikymmeninä kymmeniin miljardeihin euroihin.

Suomalaisten on syytä jättää Nato-haikailut sikseen ja keskittyä taloudelliseen yhteistyöhön suuren Venäjän kanssa.

MUKAVAA JUHANNUSTA

Näin seisovi kauniina luonto yhä,
sen täyttävi tuoksut ja rauha pyhä.
Tuo ihmisrintaan se onnen rauhaa,
-Nyt on juhannus!
Tahtoo se riemuiten laulaa.

Viljo Kajavan runolla tahdon toivottaa kaikille lukijoilleni oikein hyvää Juhannusta.

SUUNTA ON HUONO

Alueuutisten mukaan Kokkolan kaupunginhallitus ei esitä kunnallisveron korotusta, vaan olisi nostamassa päivähoito-ja terveyskeskusmaksuja. Jos näillä toimenpiteillä kaupungin talous saadaan kuntoon, niin ihmetellä täytyy.

Nimittäin kaupungin ja liikelaitosten yhteinen tulos on painumassa maakuntalehden mukaan reilut viisitoista miljoonaa euroa pakkaselle. Kyllä hälytyskellojen pitäisi jo soida.

Jos nämä uutisvälineitten tiedot pitävät paikkansa, niin tekee mieli kysyä, onko kaupunginhallitus ajan tasalla?

NOKIALTA SURU-UUTINEN

Nokia ilmoitti kylmäävän uutisen. Salon tehdas kiinni ja Oulusta mittavia vähennyksiä. Uutinen ei kaiken jälkeen enää yllättänyt mutta se hiljensi.

Kyllä Suomella on nyt omissakin asioissa tekemistä. Ei tähän enää tarvita Kreikan, Espanjan ja kenties Italian takauksia ja lainoituksia. Eikä suomalaisten tarvitse lähteä Islannin ilmatilaa valvomaan.

Tämä pitäisi myös kokoomuslaisten ymmärtää. Kokoomuksen päättäjille pitäisi määrätä ruotsinkieli pakolliseksi. Heidän pitäisi perehtyä ruotsalaisten talousosaamiseen.

Kokoomuslaisten lähes kritiikitön asenne yhteiseen eurooppalaiseen talouden pitoon on hämmästyttävää. Samoin heidän Nato-intoilunsa ja Suomen sotkeminen kansainvälisiin selkkauksiin on outoa pullistelua.

Toivottavasti suomalaiset havahtuvat ja viheltävät poikki kokoomuslaisten marssin kohti yhä suurempia vaikeuksia.

YHDESSÄ ETEENPÄIN

Keskusta hyväksyi Rovaniemen puoluekokouksessaan kuntavaaliohjelman. Siinä vaaditaan, että lähipalvelut, kuten päivähoito, peruskoulutus, terveys- ja kirjastopalvelut, ovat saatavilla kohtuullisen matkan päässä ja kohtuullisessa ajassa.

Siihen tarvitaan keskustan mielestä lähipalvelulain säätämistä. Keskusta lähtee siis tulevan syksyn kunnallisvaaleissa puolustamaan lähipalveluja.

Puolueen mielestä lähipalveluille on asetettava selkeät laatutavoitteet. Toteuttamistapojen pitää olla kuitenkin joustavia. Valtion paikallispalvelut on tavalla tai toisella turvattava jokaisessa kunnassa. Postin on kuljettava arkipäivisin ja määräajassa kaikkialla Suomessa, keskusta vaatii.

Keskusta ei hyväksy ylhäältä määrättyjä, keskittämiseen ja suurkuntiin tähtääviä pakkoliitoksia. Puolue haluaa vahvistaa valtuuston ja muiden päätöksentekoelinten rinnalla asukkaiden ja heidän yhteisöjensä mahdollisuuksia lähivaikuttamiseen.

Keskusta on sitä mieltä, että kunnat voivat sitoutua tarpeellisiin uudistuksiin vain, jos ne saavat tehdä ne omista lähtökohdistaan kunnallista itsehallintoa ja paikallista asiantuntemusta kunnioittaen.

Uudistustyö pitää aloittaa puhtaalta pöydältä parlamentaarisen valmistelun pohjalta, ja siinä pitää ottaa huomioon kunnissa jo tehtyjen uudistusten tulokset, keskusta vaatii.

Menneen viikonlopun puoluekokous Rovaniemellä oli onnistunut. Lauantaina paikalla oli tungokseen asti ihmisiä arviolta noin 4500. Erityisesti puolejohtajan valinta oli kokousväen keskustelun ja puntaroinnin kohteena.

Monille puoluekokousedustajille uusi puheenjohtajamme Juha Sipilä oli entuudestaan tuntematon. Mutta Sipilä vakuutti puheillaan ja esiintymisellään kokousväen. Kyllähän miehessä jotain täytyy olla, kun suuresta tuntemattomuudesta saa noin suuren kannatuksen,

Monet kertoivat, että Sipilästä huokui oikeanlainen johtajuus. Kun hän astui puhujakorokkeelle, niin hänestä välittyi arkipäivän osaaminen. Suomi tarvitsee tulevina vuosina työtä ja kehitystä. Tätäkin taustaa vasten Juhan valinta puheenjohtajaksi oli viisas ja kaukonäköinen. Kuuntelijat vakuuttuivat, että Juhan johdolla keskustalaisten on viisasta mennä eteenpäin.

Uusi vasta valittu puheenjohtaja sai vankan valtakirjan. Muut kisassa mukana olleet puheenjohtajaehdokkaat antoivat Tuomo Puumalan johdolla Juhalle täyden tukensa. Kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen vilpittömät onnentoivotukset uudelle puheenjohtajalle saivat salintäyteisen yleisön nousemaan ylös antamaan ansaitut suosionosoitukset ja kiitokset Väyryselle.

Tästä on keskustalaisten hyvä jatkaa matkaa yhdessä eteenpäin.

HÄTIKÖINTIÄ TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSELLA

On vaikea kuvitella, että sairaanhoitopiirien lakkauttaminen tuo suuria säästöjä kuntien terveydenhoitomenoihin. Sairaat pitää hoitaa joka tapauksessa hallintomallista riippumatta. Saattaa jopa käydä niin, että erikoissairaanhoidon menot jopa lisääntyvät, jos palveluja pitää ostaa entistä enemmän yliopistosairaaloilta.

Hallitus on ollut huolissaan hallintohimmeleiden demokraattisuudesta. Miten kuntien valta ja vastuu näkyvät tulevaisuudessa erityisvastuualueiden kasvavassa hallinnossa? Jääkö kunnille vain maksajan rooli ja vastuu ilman valtaa?

Kuntien talousongelmien taustalla ovat paisuneet erikoissairaanhoidon kustannukset. Ne eivät uudistuksessa häviä mihinkään. Sen sijaan uudistus näyttää sementoivan sen, että erikoissairaanhoito säilyy jatkossakin kuntien maksettavana.

Silloin tällöin joku esittää, että erikoissairaanhoidon menot siirrettäisiin valtion piikkiin. Käsitykseni on, että siitä se soppa syntyisi. Alkaisi pompottelu siitä, että kumpi vai kampi, kunta vai valtio maksaa.

TYÖMARKKINAT PITÄÄ HUOMIOIDA KOULUTUKSESSA

Valtion on syytä jatkossa seurata työmarkkinoita vielä aiempaa tarkemmin, jotta koulutus suuntautuu oikein. On niin yhteiskunnan kuin yksilönkin etu, että tulevia osaajia koulutetaan niille aloille, joissa työtä oikeasti on tarjolla.

Vaikka tulevaisuudesta ei koskaan voi olla varma, on nuorille yritettävä antaa mahdollisimman oikeat eväät pitkälle työelämätaipaleelle. Koulutuksen suunnittelussa on entistä paremmin otettava huomioon työelämän tarpeet.

Toki myös yleissivistävälle koulutukselle on jatkossa oltava sijansa.