Viime sunnuntain Keskipohjanmaa-lehdessä kirjoitti toimittaja Kaisa Suomala kolumnin PAHA PORVARIN RAHA.
Hän toi esiin näkökulman vaalirahakohun jälkijättöisyydestä. Mikseivät toimittajat heti vaalien jälkeen kysyneet, mistä rahat olivat tulleet ja paljonko kukin edustaja oli kampanjaansa rahaa käyttänyt? Miksei nyt valtakunnan tärkein uutinen ollut sitä heti tuoreltaan? Hyviä kysymyksiä.
Lisäksi kirjoittaja toteaa huonosti ymmärtävänsä syntynyttä rahakohua. Vaaliehdokkaiden tukeminen on täysin laillista puuhaa. Sitä ei ole kielletty keneltäkään. Jokainen saa tukea suosikkiaan minkä pystyy. Onko yrittäjien raha sen likaisempaa kuin työväenyhdistyksiltä tullut vaaliraha? Mistä työväenyhdistykset saavat rahansa?
Lehdistön itsensä kannalta on hyvä, että toimittajien joukoista löytyy syvällisemmin ja laajemmin yhteiskunnallisia ilmiöitä pohdiskelevia harvinaisuuksia. Vainukoiramaisesti käyttäytyviä laumassa liikkuvia toimittajia kyllä riittää.
Onko lehdistö penkonut opposition edustajien vaalirahat? Niin sosiaalidemokraateilla kuin kristillisdemokraateillakin on vaaliavustuksissaan isoja könttäsummia, joiden perään ei ole haukuttu. Onko tämä tasapuolista journalismia? Erityisesti valtakunnan iltapäivälehdet ja Hesari ovat olleet yksipuolisuudessaan uskomattomia.
On ilahduttavaa, että joku uskaltaa olla tasapuolinen. Hyvä Kaisa Suomala.