SENSAATIOLEHDISTÖ ON RIESA

Parasta aikaa yrittävät huippuhiihtäjä Virpi Kuitunen ja menestynyt yrittäjä Jari Sarasvuo pitää yksityisyydestään kiinni. Määrättyjen lehtien kuvaajat jahtaavat heitä tuntikausia kuten luontokuvaajat riistaansa. Kun kuvia on saatu niin aina niihin sitten teksti sorvataan.

Kuitunen ja Sarasvuo ovat vankeja omassa kodissaan. Jos menet pihallesi, niin silloin jostakin puskasta välähtää. Olet lehden palstoilla. Ei hääviä elämää. Jari Sarasvuo tykitti lopen kyllästyneenä Aamulehdessä kovin sanoin näitä salaa ampujia. Ymmärrän häntä.

Sanotaan, että julkisuuden kanssa on pärjättävä. Niin on määrättyyn rajaan asti mutta kyllä johonkin on vedettävä sopivaisuuden rajaviivat. Jokaisella ihmisellä on oikeus viettää rauhassa yksityiselämäänsä. Sitä tulisi lehdistönkin kunnioittaa. 

Pääministeri Matti Vanhanen oli oikeilla jäljillä, kun hän lähti oikeusteitse hakemaan itselleen edes jonkinlaista yksityisyyden suojaa. Tällä hetkellä näissä asioissa Suomessa vallitsevat villin lännen lait, joita media itse tulkitsee.

MATKAILU AVARTAA

Eräs arvostamani lehtimies sanoi, että toimittajien pitäisi käydä vähintään pari kertaa vuodessa Helsingissä, vaikka ei olisi mitään asiaa. Olen samaa mieltä. Tämä pätee kyllä moniin muihinkin ammattiryhmiin. Ei asiaton Helsingin reissu tekisi pahaa kuntien luottamushenkilöillekään. Kyllä ennakkoluulotonta avarakatseisuutta monilta päättäjiltä puuttuu.

Tosin läheltäkin voi nähdä kauas. Tunnen valistuneita ja laajasti aikaansa seuraavia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyneet kauniissa pääkaupungissamme saatikka kaukomatkoilla. Mutta he ovat miellyttäviä poikkeuksia.

Matkustaminen on mukavaa. Monet kokevat stressaavana matkatavaroiden pakkaamisen. Mitä ottaa mukaan ja mitä jättää pois? Pääneuvona on, että mahdollisimman vähän mukaan. Tätä taitoa kokemus opettaa.

Matkatavaroiden suppean valinnan jalossa taidossa ääriesimerkkinä olkoon lempikirjailijani Pentti Haanpää. Suomen Kirjallisuuden Seura järjesti 1950-luvulla kolmiviikkoisen Kiinan matkan.

Porukka kokoontui Helsinkiin lähtöselvityksiin ja kapaasia oli lähtijöillä monenlaista. Pentti Haanpää erottui seurueesta, sillä hänellä oli mukanaan vain ja ainoastaan yksi paperikassi. Kysymys kuuluu, mitä Haanpäällä oli paperikassissaan? No hänellä oli siellä kalossit eikä mitään muuta.

KESKUSTAN KANNATUS ON SÄILYNYT VAKAANA

Taloustutkimuksen Yle uutisille tekemä tänään julkistettu mielipidetiedustelu osoitti, että Hesarin käynnistämä vaalirahamyllytys ei ole sekoittanut suomalaisten mieliä. Yhtenä esimerkkinä hyökkäyksen voimasta oli se, että Hesari kävi keskustan kimppuun yhden päivän lehdessään kymmenen toimittajan voimin. Turha päätoimittaja Janne Virkkusen on antaa lausuntoja puolueitten tasapuolisesta kohtelusta. Onneksi suomalaiset tietävät missä mennään. Tähän jatkuvaan median vaalirahojen vellomiseen on kyllästytty.

Oikein ja kohtuullista vain olisi, että herhiläänä tässä asiassa toimineen demarikansanedustaja Jukka Gustafssonin puolueen taustavoimat ja tukijat tuotaisiin kaiken kansan ihmeteltäväksi. Mutta siihen ei puolueeton Virkkusen Hesari taida ryhtyä. Hesarilla alkaa olla Suomessa enempi tiedotusvaltaa kuin suomalaisten inhoamalla mogulipääministeri Silvio Berlusconilla Italiassa. Kun otetaan mittasuhteet huomioon, niin enempikin.

Se on huolestuttavaa.

VASTUUN PAKOILUA

Jo kolmannen kerran puoluesihteeri Jarmo Korhonen lähtee tavoittamattomiin ja jättää muut selittelemään sotkujansa. Se on vastuuntunnotonta käyttäytymistä. 

Puoluehallituksen pitää ottaa ohjat käsiinsä ja lopettaa tällainen luikuilu. Miten puoluesihteeri Korhonen voi hoitaa puolueemme taloutta? Vanhojen tukijoiden kanssa sillat on poltettu eikä uusia tukijoita ole helppoa saada. Jarmo Korhosen on vaikea suorastaan mahdoton päästä edes yritysjohtajien pakeille saatikka neuvottelemaan heidän kanssaan.

Annan yhden neuvon Korhoselle.  Eroa puolueen edun nimissä.   

NOITAVAINON AIKAA

Elämme kauneinta kesän aikaa. Suomi valmistautuu loman viettoon. Valtakunta pannaan heinäkuussa periaatteessa kiinni.

Mutta politiikassa on menossa kova jahti. Valtakunnan media johtotähtenään Hesari yrittää sinnikkäästi pistää pääministeri, keskustan puheenjohtaja Matti Vanhasen rautoihin ja pois viralta vaalirahoitusten takia.

Se olisi kyllä oikea silmänkääntö temppu. Toistamiseen on keskustalainen pääministeri median jahdittamana  vaikeuksissa. Onko tämä sitten oikeudenmukaista ja tasapuolista kohtelua? Eipä tietenkään.

Demarit ja kokoomus ovat saaneet olla rauhassa, vaikka samat ovat olleet heillä menetelmät vaalirahan saannissa. Tässä usean vaalin viidakossa ei mikään puolue ole saanut rahoitettua vaalikustannuksiaan omasta pussistaan.

Tämä keskustaan kohdistuva ajojahti on saanut noitavainon piirteitä. Näistä median jahtaamista vaalirahoista se itse on ahminut suurimman osan omaan pohjattomaan kitaansa.

Miksi media ei juokse ammattiyhdistysliikkeen myöntämien vaalitukien perässä? Näiltä on lähtenyt monien yhdistysten kautta ja myötävaikutuksella vasemmistopuolueille euro poikineen. Niitä tuotiin takavuosina ammattiyhdistyspamppujen palttojen taskuissa ulkomailta asti.

HENKILÖSTÖPOLITIIKKA ON TAITO- JA TAHTOLAJI

Henkilöstö on palveluja myyvissä yrityksissä tärkein menestystekijä. Henkilökunnan hyvinvoinnista kannattaa pitää hyvää huolta. Tämä pätee myös julkiseen sektoriin. Kuntien ja kaupunkien kannattaa panostaa henkilöstöpolitiikkaan. Se on sekä taito- että tahtolaji.

Kokkolassa on viime ajat riepoteltu johtavia viranhaltijoita sekä syystä että syyttä. Toki voi vähäiselläkin tuntemuksella sanoa, että kaupunki on potenut jonkinasteista johtajuusvajetta. Tämä koskee sekä luottamus- että viranhaltijapuolta.  Kyllä se julkinen kieriskely mudassa saisi jo loppua. Tällainen jatkuva höyhentäminen kokee kaupungin julkikuvan päälle.  

Todetut puutteet ja virheet kehitysjohtaja Jarmo Nissin toiminnassa ovat olleet kuitenkin sellaisia, ettei niistä järin suuria sanktioita voi langettaa. Korkeintaan tukistaa. Siksi olisi ollut parempi kuin tämän illan kaupunginvaltuusto olisi myöntänyt vastuuvapauden myös hänelle. Turha tukistamista on jatkaa yli kesän. Olisi ollut perusteltu syy panna kirjan kannet kiinni ja siirtyä normaaliin päiväjärjestykseen ja antaa työrauha. 

Menestyvä henkilöstöhallinto on joustavaa, kannustavaa ja oikeudenmukaista. 

OTETAAN RENNOSTI

Otetaan asiat maltilla niin maalla kuin vesillä. Monet mielipuuhat kuten ristikot, saunominen, grillaaminen ja lenkkeily onnistuvat kaikenlaisella säällä. Säästä ei kannata ottaa stressiä.

Mukavaa ja turvallista juhannusta!

KOKKOLAN VALTUUSTON KOKOUKSIA TULISI TEHOSTAA JA LYHENTÄÄ

Pääsin elisiltana ensimmäistä kertaa äkkihälytyksellä uuden Kokkolan valtuuston kokousedustajaksi. Jalkapallossa on sanonta, että parhaat pelaajat istuvat katsomossa. Minä kuulun samaan sarjaan. Varamiehen näkökulmasta teen heti parannusehdotuksia kokouskäytäntöön. Kimmokkeen tähän sain, kun kaksi tuntia oli kokoustettu eikä oltu päästy asioissa juuri eteenpäin ja historiallisen merkittävä energiakauppa oli vielä asialistalla odottamassa.

Valtuutettujen puheenvuoroja ei voi kovalla kädellä rajoittaa mutta puheenvuorojen kestoa voi. Minusta ryhmäpuheenvuorot tulisi rajata pitemmiksi ja valtuutettujen lyhyemmiksi. Ei samaa asiaa tarvitse moneen kertaan pyörittää. Kyllä rivivaltuutetttu voi kahdessa/kolmessa minuutissa kertoa asiansa melkoisen kattavasti. Puheenvuorojen lyhyntäminen antaisi mahdollisuuden monipuolisemmalle keskustelulle. 

Valtuustoaloitteiden osalta on sama tilanne. Niiden tekemistä ei voi kieltää eikä rajoittaa. Aloitteiden käsittely pitäisi saada joustavaksi. Tässä kysymyksessä kannattaa kuunnella laitakaupungin uusien edustajien mielipiteitä.  Heillä on näissäkin kysymyksissä tervettä järkeä. Vetoaminen suurempaan mittakaavaan ei ole perusteltu syy olla noteeraamatta heidän käsityksiään. Liittyneissä kunnissa oli paljon sellaisia käytänteitä, joita kannattaisi ottaa käyttöön.

Uudenlaista toimintakulttuuria oli minulle se, että kaupunginhallituksessa istuvat ja yksimielisesti valtuustolle esitystä tehneet jäsenet irrottautuivat esityksestä ja rapauttivat omaa esitystään. Tätä en ymmärrä eikä tällainen asioiden hoito pitemmän päälle onnistu. Se tulee jokaiselle omaan nilkkaan. Vastuuta pitää kantaa ja olla linjakas.

Myös virkamiesten jatkuvaa aliarvioimista ja epäilemistä en ymmärrä. Jos viranhaltija on syyllistynyt väärinkäytöksiin ja virheisiin, niin silloin pitää ryhtyä toimenpiteisiin. Jatkuvista kriittisestä puheenvuoroista ja kirjoittelusta tulee saamattomuuden vaikutelma. On olemassa keltaisen ja vakavimmissa tapauksissa punaisen kortin mahdollisuus. Asioita pitää hoitaa jämerästi ja oikeuden mukaisesti. Turhat jorinat pois.

PUOLUESIHTEERIN VALINTA POIS PUOLUEKOKOUKSELTA

Keskustan pitäisi tarkastella terävimmän kärkensä valintamenetelmiä. Puolueen puheenjohtajan valinta tulee säilyttää edelleen puoluekokouksella. Jos katsotaan puolueen historiaa, niin poikkeuksetta aina keskustan puoluekokousväki on päätynyt hyvään ratkaisuun puheenjohtajansa suhteen. Eikä puheenjohtajan valintaprosessissa tarvita mitään ennakoivaa esivaalia. Puheenjohtajan vaali on aina ollut keskustan massiivisen puoluekokouksen sähköistänyt kohokohta.

Puoluesihteerin valinnassa puoluekokous ei ole aina onnistunut. Ehdottoman tärkeää on, että puheenjohtajan ja puoluesihteerin työskentely on kitkatonta ja heidän tulee nauttia toistensa luottamusta. Valitettavasti viime puoluekokous Joensuussa epäonnistui puoluesihteerin valinnassa. Jarmo Korhosesta on tullut puolueelle rasite. Toinen toistaan seuraavat selitykset puolueen rahoituskuvioissa ovat viemässä pohjaa puolueen uskottavuudelta.

Muutenkin Korhosen toiminta on johtanut ikävään puolueväkeä jakavaan tilanteeseen. Miten nykyinen puoluesihteeri voi olla enää keskustan varainhankinnassa mukana. On vaikea kuvitella, että yritykset laittaisivat enää Korhosen projekteihin lanttiakaan. Olisi jo kovinkin aika ja aiheellista kerätä vaikutusvaltainen lähetystö sanomaan Korhoselle näkemiin.

Puoluesihteerin valinnassa tulisi järjestää normaali hakukierros. Hakijoista lopullisen valinnan suorittaisi joko puoluehallitus tai puoluevaltuuskunta. Tällainen menettely toisi varmemmin puolueen johtoon osaavan ja yhteistyökykyisen puoluesihteerin.

EI OLE KÄRJESSÄKÄÄN HELPPOA

Piikkipaikka ei ole helppoa raviradalla eikä politiikan sarallakaan. Kokoomus on saanut paistatella päivää ja antaa maailmaa syleileviä lausuntoja. Kaikki ovat ihastelleet gallup-johtajien toimintaa liki kritiikittömästi. Myös media on antanut kokoomukselle siunatun rauhan.

Mutta huipulla on aina tuullut. Sen osoitti taas kerran eduskunnan puhemies, kokoomuksen vanha isäntä Sauli Niinistö, joka ripitti hallitusta ja puoluetoveriaan, kokoomuksen puheenjohtajaa rahaministeri Jyrki Kataista budjetin kellumisesta tyhjän päällä ja mikä vakavinta asioitten salaamisesta. Niinistön piti tietää, että hallitus tuo vielä ennen kesälomia päivitetyt taloustiedot eduskunnalle. Niinistön syyttely taloustietojen pimittämisestä voidaan sijoittaa lapsellisen kunnostautumisen piikkiin.

Sauli Niinistö on kansan keskuudessa tällä hetkellä suosituin politiikko. Hänestä leivotaan seuraavaa presidenttiä. Hän on monelle messias yli muiden. Kaikesta päätellen hän itsekin uskoo tähän. Hänestä on tullut ylimmäinen talousasiantuntija ja lausuntojen antaja.  

Ei ole puheenjohtaja Jyrki Kataisellakaan helppoa. Lisärasitteena ja huolen aiheena on vielä puolueen kannatuksen kasvun pysähtyminen. Eikä puolueen voittokulku jatku, jos tällaisia syytöksiä puheenjohtajaa kohtaan omien joukoista esitetään.