”Kaksikymmentä viisi vuotta sitten Suomessa piti kaikkien asioiden olla hyvin. Maalla oli vahva valuutta, valtio oli lähes velaton ja rahaa sai pankeista. Valuuttamarkkinat oli vapautettu ja pienyritykset voivat ottaa ulkomaisia lainoja. Oli käynnissä iloiset kulutusjuhlat.
Kaikki tämä katkesi kuin kanan lento. Maata hallinnut Holkerin hallitus kieltäytyi näkemästä päälle tunkevaa kriisiä. Ihmisiä ei saanut pelotella huonoilla ajoilla, koska vaalit olivat tulossa.
Loppu onkin historiaa. Kun Holkerin hallitus oli hävinnyt vaalit, Ahon hallitus sai koko roskan syliinsä. Kovassa valuutassa kovaa olivat lopulta vain puheet, markka devalvoitui rajusti. Suuria riskejä ottaneet liikepankit kaatuivat valtion syliin.
Asuntovelkojen korot nousivat yli 15 prosenttiin. Suomen edustajat kulkivat hattu kourassa maailmalla lainaamassa rahaa, jotta valtio ei olisi mennyt konkurssiin.
Suomen rauhanajan taloushistorian suurin lama oli tosiasia. Puoli miljoonaa ihmistä joutui työttömäksi. Suomi seisahtui. .
Nykyistä tilannetta on verrattu usein suureen lamaan. Yhtäläisyyksiä löytyy ällistyttävän paljon.
Suomen vienti länteen takkuaa. Syynä on sekä kilpailukyvyn menetys että EU-alueen heikkous. Venäjä-pakotteet leikkaavat idänkauppaa. Kansantuote kasvaa alaspäin.
Todellinen työttömyys on kivunnut yli 10 prosentin tason ja jatkaa kasvuaan. Monet isotkin yritykset siirtyvät ulkomaiseen omistukseen.
Vientiä rassaa kova euro. Euroa ei voi devalvoida kuin markkaa. Erona edelliseen lamaan on kuitenkin siinä, että korot ovat alhaalla ja pankit ovat vahvoja.
Ero on myös valtion velassa. Nyt valtio on velkaantunut korviaan myöten. Velan kasvu on pakko pysäyttää ja se voi olla raju operaatio.
Investoinnit ovat pohjalukemissa. Jos nousu tulisi, kestäisi kauan ennen kuin tuotanto lähtisi kunnolla kasvuun.
Nykyinen lama voi olla lievempi kuin edellinen, mutta sekin on laiha lohtu. Tästä voi tulla paljon pidempi.
Edellisellä kerralla Suomen pelastivat devalvaatio ja Nokia. Nyt eivät pelasta.
Jos laman merkkejä ei osata tulkita oikein, edessä voi olla pitkä ja kivinen tie. Historiasta oppii aina sen verran, että historiasta ei voi oppia.
Ei myöskään taloushistoriasta.”
päätoimittaja
Lauri Kontro
Päätoimittaja Kontro lähtee uusiin haasteisiin. MS joutuu vaativan tehtävän eteen löytääkseen edes jollain lailla Kontron saappaisiin soveltuvan seuraajan.