SAIRAALAPÄIVILLÄ PUHUTTIIN MYÖS TALOUDESTA

Finlandiatalolla Helsingissä järjestettiin tiistaina ja keskiviikkona vuotuiset sairaalapäivät. Päivillä nousivat talousasiat näkyvästi esille. Onhan selvää, ettei Suomi voi taata kansalaisilleen tasokasta terveydenhoitoa, ellei maan talous ole kunnossa.

Talouden tilanteesta ja lähivuosien näkymistä oli luennoimassa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) toimitusjohtaja Sixten Korkman.

Korkmanin viesti kokousväelle oli selvä. Suomen on oltava rintamassa mukana pelastamassa eurooppalaista taloutta. Hänen mukaansa se on pienemmän pahan tie.

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan keskuspankin (EKP) tulee Korkmanin mielestä olla keskeisesti näissä vakauttamis-ja pelastustalkoissa mukana.

Suomen kansantaloudesta puolet tulee viennistä. Jos euroalueen talous romahtaa, niin se tekee suomalaisten työpaikoille ja kansantaloudelle todella syvää ja rumaa jälkeä. Olemme viennistä riippuvainen avoin kansantalous.

Korkmanin mielestä tässä herkässä taloudellisessa tilanteessa on myös hyviä puolia. On todennäköistä, ettei EKP nosta merkittävästi korkotasoaan lähivuosina. Jos pystymme pitämään huolta kilpailukyvystämme, niin tämä tietää myönteisiä näkymiä suomalaiselle työlle. Asuntovelallisille korkotason pysyminen alhaisena on lohdullinen uutinen.

Kun hallituksemme avainministerit Mari Kiviniemi ja Jyrki Katainen käyvät näitä tulevia talouden solmuja ratkomaan, niin ei heidän auta tuijotella mielipidekyselyjen kannatuslukemia vaan päätökset on tehtävä isänmaan edun mukaisesti.

KIUKUTTELEVA PILKUNVIILAAJA?

Iltalehden kolumnisti Petri Ahoniemi kysyi jokunen aika sitten, että missä on puhemies Sauli Niinistön substanssi?

Lisäksi Ahoniemi kysyy, mitä Niinistö on tehnyt Suomen eteen vuosien kuluessa? Tuleeko mieleen joku suuri oivallus? Ahoniemi vastaa itse: ” Ei tule.”

Ahoniemi nimittää Sauli Niinistöä valtakunnan kiukuttelijaksi. Hän toimii puhemiehenä kuten valtion tilintarkastaja. Norsunluutornista hän komentelee kansanedustajia kuten leipääntynyt johtajaopettaja kohtelee oppilaitaan. 

Ahoniemi ei näe Niinistön toiminnassa positiivisuuden häivääkään. Eduskunnan arvovallan puolustamisessa puhemies Niinistö on ollut masentava. Hänestä on tullut pikkunäppärä pilkunviilaaja.

Voi kysyä perustellusti. että tarvitseeko Suomi Niinistöä? Mitä lisäarvoa hän toisi? ”Tällä hetkellä ja tällä tyylillä ei mitään,” sanoo Ahoniemi.

Olen hänen kanssaan samaa mieltä.

LUXEMBURGISSA

Viime viikonloppuun kuului jalkapallo-ottelun lisäksi vierailu Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen Luxemburgissa.

ETT:tä meille esitteli Kuusamosta lähtöisin oleva kabinettipäällikkö Turo Hentilä. Hän kuuluu Olavi Ala-Nissilän kabinettiin.

Tärkeimpänä tehtävänä tilintarkastustustuomioistuimella on seurata EU:n varainhoitoa.

Tilintarkastustuomioistuimen kollegioon kuuluu 27 jäsentä eli yksi jokaisesta jäsenmaasta. Suomen edustaja on siis Ala-Nissilä. Hän kuuluu myös maatalouspolitiikan tarkastusjaostoon. Olavi on paljon päällä.

Olimme liikkeellä kahdeksan miehisellä joukkueella. Totesimme yhteisesti, että kielitaitoista ja asiansa osaavaa valiojoukkoa näihin vaativiin kansainvälisiin hommiin on valikoitunut.

EINTRACHT FRANKFURT – VFL WOLFSBURG

Olin seuraamassa viime lauantaina bundesliigaottelua Eintracht Frankfurt ja VFL Wolfsburg Frankfurtissa. Ottelu pelattiin Eintrachtin kotikentällä Commerzbank-Areenalla. Stadion uusittiin ajanmukaiseksi vuoden 2006 jalkapallon mm-kisoja varten. Se vetää tätä nykyä reippaat 52.000 katsojaa. Stadion tunnetaan myös nimellä Waldstadion.

Jalkapallo on Saksassa todella iso laji. Lauantain ottelussa oli noin 44.000 katsojaa ja tunnelma upea. Laulu raikui ja kannattajat olivat innoissaan. Monille koko lauantai on pelipäivää. Tunnelmaa haetaan kannattajabubeista ja baareista jo aamusta alkaen. Ja kannatuslaulut kuuluivat vielä pitkään iltaan.

Itse peli oli hyvätasoinen ja jännittävä. Kotijoukkue voitti 3-1. Kentällä vilisi tunnettuja pelaajia kuten Altintop, Diego, Grafite ja maalintekijätilaston kärkinimi Gekas. 

Saksassa systeemit toimivat mallikkaasti. Minkäänlaisia järjestyshäiriöitä ei näkynyt eikä kuulunut. Myös stadionilta poistuminen kaupunkiin sujui joustavasti junilla ja metrolla.

Yleisenä havaintona voi todeta, että Saksassa monet asiat ovat Suomeen nähden edullisia. Valitettavasti meille on pesiytynyt monien palvelujen hinnoittelussa ahneuden ilmapiiri ja suomalaiset maksavat ylikalliit maltaansa kiltisti ja nurkumatta. Saksalaiset eivät siihen ole alistuneet.