Kuukausi: syyskuu 2012

HYVÄ PÄÄTÖS

Kokkola osallistuu Pirityisten hallinnoimaan leader -ohjelmaan. Kokkolan kaupunki osallistuu tulevaisuudessa Pirityiset ry:n hallinnoimaan leader -ohjelmaan. Kaupunginhallitus päätti leader -yhdistyksestä äänestyksen jälkeen äänin 9–4.

Kaupunki osallistuu Pirityiset ry:n hallinnoimaan ohjelmaan seuraavalla ohjelmakaudella eli vuosien 2014–2020 aikana. Kokkolan ruotsinkielisten maaseutualueiden osalta se osallistuu Aktion Österbotten -yhdistyksen ohjelmaan. Kaupunkialueella kaupunki osallistuu taas näiden kahden yhdistyksen yhdessä hallinnoimaan kaupunki-Leader -ohjelmaan.

Rieska Leader -yhdistyksen kuntarahoitukseen kaupunki ei osallistu enää seuraavalla ohjelmakaudella samalla tavalla kuin nykyisin.

Kaupunginhallituksen päätös on oikea. Sinne pitää mennä missä on toimintaa ja missä eurot liikkuvat. Pirityisten toiminta on ollut monet vuodet eri tasolla kuin jähmeän Rieska-Leaderin. Se on myös saanut euroja asukasta kohden huommattavasti enemmän kuin Rieska-Leader.

Pirityiset ry pystyy piristämään Kokkolanseudun hankkeita monipuolisemmalla ohjelmalla ja terävämmällä otteella.

VALTUUTETTU SAA KÄYTTÄÄ OMAAKIN JÄRKEÄÄN

Äänestäjät haluavat itsenäisesti ajattelevia valtuutettuja. Tulevien valtuutettujen tärkein piirre on, että he ovat itsenäisesti ajattelevia. Yhdeksän kymmenestä suomalalaisesta on tätä mieltä.

Toiseksi tärkein ominaisuus on, että valtuutettu ajaa koko kunnan etua ääniä kalastelematta. Näin ajattelee 84 prosenttia vastanneista. Kolme neljästä vastanneesta pitää myös vahvaa kokemusta valtuustotyöstä ja kuntapolitiikasta merkittävänä etuna.

Tiedot käyvät ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön tekemästä kyselystä. Tämä on lohdullista. Puoluetoimistot eivät voi kunnallisvaltuutettua  aisottaa.

KUNTAKENTTÄ ON MENOSSA KOHTI SEKAMELSKAA

Toivottavasti monet katsoivat eilisillan A-studion. Kyllä vahvat peruskunnat ja meneillään oleva uudistusten sekamelska sai asiantuntijoilta kyytiä. Korkealle arvostetut kunta-alan tuntijat Kaarlo Tuori ja Aulis Pöyhönen olivat hämmennyksissä ja sitä mieltä että asiat eivät ole kenenkään ohjaksissa.

Jyrki Kataisen hallitus on haukkaamassa  liian suurta palaa. Muutamana yön tuntina Säätytalolla solmittu paketti ajaa suomalaisen kuntakentän sekasortoiseen tilaan. Ei missään Euroopan maassa ole kokeiltu vastaavaa. Ylhäältä hallitustornista sanellut keinotekoiset suurkunnat ovat outo ratkaisu.

Myöskään suunniteltu hanke ei täytä minkäänlaisia demokratian pelisääntöjä. Kyllä näin suuri muutosprosessi vaatisi parlamentaarisen valmistelun.

Myös ei voi kuin ihmetellä miksei terveys- ja soteasioita voi hoitaa kuntayhtymä tai maakuntahallinto kuten monissa läntisissä sivistysmaissa. Ei niissä lähidemokratia mihinkään karkaa. Lisäksi niihin voisi valita edustajat suoralla kansanvaalilla.

Kataisen nykyinen hallitus on erikoinen yhdistelmä. Asiantuntijoitten lausunnoille se viittaa kintaalla. Se on tyhmyyttä.

 

ONKO SE SANANVAPAUTTA?

Onko se sananvapautta kun tietoisesti ärsytetään toisen tärkeäksi katsomaa asiaa-vakaumusta. Eikö vapaassa maassa ja maailmassa saa jokainen palvella sitä Herraa ja kannattaa sitä politiittista liikettä, jonka omakseen tuntee. Tai pelata vaikka jääkiekkoa jos se on rauhanomaista ja toista kunnioittavaa?

Kyllä käytöksen kultaisella kirjalla soisi olevan enemmän lukijoita.

IHMISEN ON HYVÄ OLLA KIINNOSTUNUT

Minulle on aina silloin tällöin joku sanonut, että onko Tottenhamin kannattamisessa tai lehtikirjoittelussa mitään järkeä? Olen itsekin tätä pohtinut ja tullut siihen tulokseen, että kyllä ihmisen pitää jostakin syttyä ja harrastaa kiinnostavia asioita.

Elämässä pitää olla kohokohtia. Sellaisia jotka pitävät virkeänä. Kun on pilkettä silmäkulmassa, niin silloin pysyy mieli valoisena. Asiat ovat hyvin ja arki sujuu.

Olen matkan varrella muun muassa kauniissa Karjalassa rajan takana tavannut ihmisiä, joilta on mennyt pelikenttä alta. Monet uskoivat kommunistiseen järjestelmään ja tekivät niissä olosuhteissa elämäntyönsä. Ahkerasti ja uskollisesti.

Kun sitten järjestelmä mureni, niin näille ihmisille ei jäänyt juuri mitään. Kaikki mihin he olivat uskoneet ja luottaneet haihtui taivaan tuuliin. Heille ei uskonto eikä mikään muukaan tarjonnut enää lohtua eikä sisältöä elämän ehtooseen. Näistä eläkeläisistä tuntui, että heidän elämäntyönsä oli valunut hukkaan. Heitä ei enää jaksanut mikään kiinnostaa. Se oli masentavaa todeta.

Ihmisen on hyvä olla kiinnostunut ja vähän uteliaskin asioitten suhteen. Se antaa päiville sisältöä ja pitää taivaanrannan valoisena.

Toki asiat eivät aina ole näin yksinkertaisia. Masennus on vakava asia ja vaatii monesti pitkäaikaista hoitoa ja toipumista. Siksi alakuloa on yritettävä pitää mahdollisimman loitolla.

Mukavaa ja kiinnostavaa syksyä!

 

ÄLKÄÄ TAPPAKO TALONPOIKAA EIKÄ TYÖTÄ SUOMESTA

Kokkolalainen Mats Holmqvist kantaa huolta pelloista (KP 13.9) ja niiden riittävyydestä. Itse olen enemmän huolissani viljelijöistä. Kyllä Kokkolanseudulla peltoa on, mutta niiden muokkaajista voi tulla puutetta. Vielä Holmqvistille tiedoksi, ettei kaupungin intresseissä ole ostaa itselleen maatalousmaata. Tosin semmoinenkin aika voi tällä menolla tulla eteen.

Kotimainen maatalous on joutunut kustannuskriisiin. On puhuttu kotimaisten joulukinkkujen riittävyydestä, kananmunien ja muunkin tuotannon veitsen terälle joutumisesta. Se on totta. Nuoret voimakkaasti investoineet viljelijät ovat tänään tosi tiukoilla.

Kahden päivittäistavarakauppaa suvereenisti hallitsevan ketjun eli Ässän ja Koon pitäisi myös havahtua. Jos suomalainen maatalous joutuu niin syvälle surun suolle, ettei kotimaista ruokaa löydy niiden tiskeiltä, niin ei kauppiaittenkaan päätä silitellä. Jos kaupan piirissä oltaisiin kaukaa viisaita, niin sen pitäisi tukea kotimaista alkutuotantoa eikä viedä yksipuolisella hintapolitiikallaan siltä toimintaedellytyksiä.

Joku tolkku pitäisi löytyä myös suhtautumisessa tarhauselinkeinoon. Tarhauksen tulot ja työpaikat ovat erityisesti täällä Pohjanmaalla merkittävät. Tarhojen kuntoon ja viihtyisyyteen on satsattu viime vuosina paljon. Tarhaus on virallinen ja luvallinen elinkeino ja sen harjoittamiseen pitää löytyä työrauha.

Kaivosteollisuus on toivottavasti nouseva työllistäjä ja toivon antaja. Suomalaisessa omistuksessa oleva Talvivaara on sen lippulaiva. Meidän pitää luottaa siihen, että suomalainen ympäristöosaaminen on sitä luokkaa, että päästöt saadaan hyväksytylle tasolle.

Myös metsäteollisuus tarvitsisi rikkipäästöjen osalta ymmärrystä ja lisäaikaa saadakseen asiansa kuntoon. Jos sitä ei löydy, niin työpaikkoja katoaa maihin, joissa ympäristöasiat eivät ole likimainkaan samalla tasolla kuin meillä. Onko se sitten parempi?

Niin valtion- kuin kuntatasonkin päättäjien pitää näissä asioissa olla järkeviä. Ei äkkijarrutuksilla asioita saada kuntoon vaan vahinkoa korkeintaan. Yrityksiä ja työn tekemistä pitää kannustaa ja rohkaista.

Uskon siihen, että menestyvä suomalainen yritys huolehtii myös ympäristöstään ja tuotannon eettisyydestä. Ne ovat tänä päivänä merkittäviä kilpailuvaltteja ja menestystekijöitä.

HARKIMOLLA HOMMIA

Ilta-Sanomien toimesta käsitelty ääniraita Jokerien vaihtoaitiosta yhdistettynä videoon, jossa Ben-Amor käy Peltosen päälle, paljastaa uusia ulottuvuuksia puolitoista viikkoa sitten lauantaina sattuneesta tapauksesta.

Tallenteelta kuuluu aluksi huuto ”Nyt menee Vil..” Peltosen kentällemenon merkiksi. Tämän jälkeen kentälle menossa ollutta Jokerien Aleksi ”Muse” Mustosta komennetaan takaisin ”Muse jää” -huudolla. Mustonen kääntyy takaisin, jolloin Ben-Amor lähtee jäälle ja kuuluu huuto ”Tapa se kusipää”. Lehden mukaan kaikki huudot ovat todennäköisesti saman miehen suusta.

Luulisi Jokereiden omistajan Harry Harkimon ryhtyvän toimenpiteisiin. Ei kait tuollaisen käskyn antanut voi toimia enää joukkueessa.

VEHVILÄISEN TALOKAUPAT SYYNÄTTY?

Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläisen talokaupat on nyt tutkittu ja kaikki on mennyt lainkirjaimen mukaan. Syytettä ei nosteta kertoo asian tutkinut ja päättänyt apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske. Kaiketi myös asia on loppuunkäsitelty.

llmarisen hallituksen puheenjohtaja Jussi Pesosen mukaan syyttämättäjättäminen oli odotettu ja helpottava.

– Olemme koko ajan korostaneet, että mitään laitonta ei ole tapahtunut. Olemme huojentuneita, että tutkinta on saatu päätökseen ja myös viranomaiset ovat todenneet toimintatapamme lainmukaisiksi, toteaa Pesonen Ilmarisen tiedotteessa.

Pesosen mukaan yrityksen johdolla oli hallituksen täysi luottamus koko prosessin ajan. Toimitusjohtaja Harri Sailas puolestaan kiittelee viranomaisia.

− Autoimme tutkinnassa viranomaisia kaikin tavoin, ja he hoitivat työnsä ripeästi.

Sailaksen mukaan rankka prosessi on ollut hyvää valmennusta tulevaisuutta varten.

– Vaikka prosessi on ajoittain koetellut niin yhtiön johtoa kuin henkilöstöäkin, käyty keskustelu on antanut meille paljon eväitä toimintamme kehittämiseen.
Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas on myös Finnairin hallituksen puheenjohtaja. Myös talokauppojen kummisetänä toiminut Christoffer Taxell taputtaa päätökselle käsiään.

Näin isot herrat päätöstä kiittelevät. Kuinkas muuten. Kansalaiset taitavat olla kuitenkin sitä mieltä, että se oli suuren luokan suhmurointia.  Tämä asia menee Herrat Pärjää Aina – sarakkeeseen.

Ei saisi asioiden käsittelyä vertailla, mutta Nuorisosäätiö-jutun käsittelyä on puitu jo kolme vuotta. Pian alkavan oikeudenkäynnin uskotaan valituksineen kestävän jopa 10 vuotta. Tästä asuntoyhtiöstä epäillään annetun joitakin 10.000 euroja politiikoille. Nuorisäätiön syntisäkkiä rasittaa erityisesti, että se on jakanut tukea väärän puolueen edustajille.

En voi mitään sille, että syntyy sellainen vaikutelma, että rahalla voi ostaa monenlaista – myös oikeutta. Sen Vehviläisen talokaupat todistivat.

TÄMÄN PÄIVÄN KAUPANKÄYNTIÄ

Päivittäistavarakauppa Suomessa on Euroopan keskittyneintä. Kaksi suurinta ketjua hallitsee noin 80 prosenttia markkinoista. Keskittyminen rajoittaa kilpailua ja tilanne on johtanut kyseenalaisiin käytäntöihin.

Tuottajat joutuvat esimerkiksi usein maksamaan kauppaketjuille markkinointirahaa, jonka ainut vastine on tuotteen pääsy kaupan valikoimaan. Tuottaja saatetaan myös velvoittaa lunastamaan myymättömäksi jääneet tuotteet. Kauppa ei ota pienintäkään riskiä. Se tarjoaa tavaran toimittajalle hyllytilaa. Tosin hyvää sellaista.

Ei ole ihme vaikka suuret kauppaketjut investoivat tulorahoituksella yhä suurempia hehtaarihalleja, joissa asiakkailla pitäisi olla polkupyörä tai potkulauta liikkuakseen.

Yksi nykyajan kaupanteon kummallisuus on myös julkisyhteisöjen ostoyhteenliittymät. Kilpailulainsäädäntö on ajanut julkisen sektorin seudullisiin jopa maakunnallisiin ostorenkaisiin. Näissä ostetaan määrää ja näin luullaan että hinta saadaan edulliseksi.

Mutta totuus on toisenlainen. Julkisen sektorin ostotoiminta ei ole kaupankäyntiä vaan kirjeenvaihtoa. Tinkiä ei saa eivätkä kirikierrokset ole luvallisia.

Väitänkin, että jos esimerkiksi Kokkolanseudun suuri julkisen sektorin ostorengas ulkoistaisi kaupankäynnin asiansa osaavalle ostajalle ja hän saisi täyden toimintavapauden, niin ostajalle voisi maksaa kaupungin parasta palkkaa ja vielä ostorenkaan osakkaille jäisi merkittävästi säästöä.