Hallituksen pitäisi saada aikaan odotettu ja pelätty esitys yhteiskuntasopimukseksi tämän kuun aikana. Hallitus haluaa, että työn yksikkökustannuksia alennetaan viidellä prosentilla. Työajan pidennystä hallitusohjelmassa ei mainita, mutta sekin saattaa olla mahdollinen. Työmarkkinajärjestöjen pitäisi vastata ehdotukseen elokuussa.
Suomalaisen yhteiskuntasopimuksen ”isä” on entinen keskustalainen pääministeri Esko Aho, joka yritti saada ensimmäisen kerran yhteiskuntasopimusta aikaan syksyllä 1991. Se kaatui isojen SAK-laisten vientiteollisuusliittojen ja Etelärannan työnantajapuolen vastustukseen.
Ne halusivat ennemmin devalvaatiota, joka oli siihen aikaan palkkojen ja etuuksien leikkausmekanismi. Aho on kutsunut devalvaatiota hätäuloskäytäväksi.
”Devalvaatio oli kaikkien kannalta nerokas, koska kenenkään ei tarvinnut panna nimeä sopimukseen. Aina, kun meni pieleen, tehtiin korjausliike eli tulonsiirto vientisektorin hyväksi.”
Yhteiskuntasopimus olisi ollut Ahon mielestä parempi tapa, koska se olisi jakanut taakan paljon oikeudenmukaisemmalla tavalla kuin pelkkä devalvaatio eli markan arvon heikentyminen suhteessa muihin valuuttoihin.
Aho myöntää, että pelkkä yhteiskuntasopimus ei olisi vuonna 1991 riittänyt, vaan lisäksi olisi tarvittu vielä devalvaatiota.
”Devalvaatioprosentti olisi ollut kuitenkin pienempi, eli me olisimme selvinneet paljon pienemmällä korjausliikkeellä, paljon pienemmällä elintason laskulla kuin mihin jouduttiin.”
Toisen kerran Aho yritti työreformiksi kutsuttua hanketta 1990-luvun lopussa, mutta hanke kaatui ay-liikkeen ja demareiden vastustukseen. Ahon mukaan sitä yritettiin ihan sen takia, että Suomi oli yhteisvaluutassa eurossa eikä hätäuloskäytävää eli devalvaatiota enää ollut.
Katarina Sällylä HS
Esko Aho arvelee, että Microsoftin ilmoitus irtisanomisista on vasta alkusoittoa.
”Tulemme näkemään valtavan murroksen, kun digitalisaatio toden teolla alkaa edetä.”
”Työreformi oli looginen seuraus siirtymisestä yhteisvaluuttaan. Ydinkysymys oli pyrkimys joustavampaan ja paikalliseen sopimiseen työpaikoilla.”
Samoja tavoitteita on nyt valmisteltavassa yhteiskuntasopimuksessakin. Ahon mielestä se kannattaisi saada nyt aikaan, mutta hän povaa vaikeuksia ay-liikkeen puolelta.
”Me ollaan niin vanhoissa uomissa. Ammattiyhdistysliike on kaikkein vanhoillisin. Se uskoo siihen, että sen tehtävä on varjella saavutettuja etuja.”
Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen taas kerran olisi hänen mukaansa vahingollista.
”Seurauksena on se, että menetetään työpaikkoja ja yrityksiä, kansantalous kurjistuu.”
Aho itse vastusti 1990-luvulla yhteisvaluuttaan menoa ja on edelleen sitä mieltä, että Suomen olisi pitänyt pysyä Ruotsin tapaan sen ulkopuolella.
”Silloin mentiin innolla yhteisvaluuttaan miettimättä lainkaan, mitä tapahtuu sisäisille pelisäännöille.”
Kreikan kriisikin on Ahon mukaan seurausta siitä, että Kreikka ei osannut elää yhteisvaluutassa.
”Kreikkaa ei olisi pitänyt päästää euroalueeseen, koska se ei täyttänyt edes kriteerejä.”
Politiikkaan Ahoa, 61, kysytään takaisin joka vaalien alla. Ulkomaillakin hänelle ihmetellään, miksei hän tee paluuta.
”Olen saanut politiikasta kaiken, mitä politiikka voi ihmiselle tarjota. Koko 90-luku oli täynnä suuria ratkaisuja, ja olin niiden ratkaisujen tekijänä ja ytimessä. Pelkään, että jos palaisin takaisin, en enää löytäisi kipinää”, hän perustelee kieltäytymistään.
Kolmanneksen työajastaan Aho toimii East Officen sekä Suomalais-venäläisen kauppakamarin hallitusten puheenjohtajana. East Office on suomalaisten suuryritysten omistama yhtiö, jonka tavoitteena on vahvistaa omistajiensa Venäjä-suhteita.
Aholla on myös viisivuotinen tehtävä Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksella. Hän suunnittelee ja johtaa Business and Society -kurssia, jossa keskitytään yritysten toimintaympäristön haasteisiin. Luentosarja alkaa ensi vuoden tammikuussa. Hän luennoi myös Venäjä-teemoista.
Venäjän ja Suomen suhteet kiristyivät, kun Suomi ei päästänyt EU:n pakotelistalla olevia duuman jäseniä parlamenttien väliseen Etyjin kokoukseen.
Ahoa harmittaa, että tällainen tilanne pääsi syntymään.
”Lopputulos oli Suomen näkökulmasta onneton.”
Eskon ajatuksiin on helppo yhtyä. Hän on viisas mies.