Kuukausi: joulukuu 2009

SARANAPUOLELTA VAIKEAA

Keski-Pohjanmaan suuntautuminen on edelleen avoinna. Mutta yhä selvempää on, kuten Keparin toimittaja Arto Hietalahti tämän päivän ansiokkaassa  kolumnissaan -Surkeasti kävi- kirjoittaa, että pohjoiseen vääntäjät ovat jo selkeän imagotappion kärsineet.

Maakuntamme nokkamiehet ovat yrittäneet väen väkisin siirtää meitä Oulun alamaisiksi. Tältä se vähänkin asioita kyseenalaistavista on näyttänyt. Eivät ne Oulun eteläisen johtomiesten lausunnot kovin mairittelevia ole olleet. Esimerkiksi Ylivieskan kaupunginjohtaja Asko Ojamäki sanoo melko suoraan, että pitäkää se kaksikielisyytenne ja antaa ymmärtää, että älkää sotkeko ympyröitämme.

Tiettävästi Oulun läänin hallituksessa (pian entisessä) yksi ainoa osastopäällikkötasoinen henkilö on taputtanut näille meidän pyrkimyksille ja hän on Kokkolasta lähtöisin. Samanlaista viestiä tulee virkamiestemme Ouluun suuntautuneilta virkakäynneiltä. Palvelu on ollut ynseätä. Tämä on ymmärrettävää. Eivät he siellä Oulun horisontissa halua tämän sortin vaikeuksia.

Oma käsitykseni on, että vaikka me jotenkin saranapuolelta onnistuisimme valtion hallintoasioissa livahtaen suuntautumaan Ouluun, niin se ei ole pysyvä ratkaisu. Heti kun keskustan ote kirpoaa, niin asiantila korjataan.

Kokkola on ollut koko olemassa olonsa ajan aidosti kaksikielinen ja sellaisena se toivottavasti tulee pysymään.

Jag heter Tapani. Va heter du?

BOXING DAY

Englannissa käytetään joulun jälkeisestä päivästä nimitystä boxing day. Sillä ei ole mitään yhteyttä nyrkkeilyn kanssa. Se on päivä, jolloin perheet ovat yhdessä ja autetaan vähempi osaisia. Laatikoihin kerätään rahaa sekä ruokaa ja viedään köyhille. Tällä ”laatikkopäivällä” on pitkät uskonnolliset perinteet.

Boxing day on vilkas jalkapallopäivä. Sarjat pyörivät täysillä. Päivä on pyhitetty paikallisotteluille. Tällä säästetään pelaajia ja faneja pitkiltä pelimatkoilta ja näin saadaan enempi aikaa sukuloimiseen ja yhdessäoloon.

Eipä se paljon poikkea meikäläisestä Tapaninpäivästä. Laatikoita meilläkin tyhjennetään ja sukuloidaan. Toivottavasti auttamisen halu ja vähempi osaisten muistaminen kuuluu myös suomalaisen ”boxing dayn” viettoon. 

HYVÄÄ JOULUA

Jouluyössä hiljaisessa,

maan ja taivaan kohdatessa,

kiitää viesti yli ajan,

syntymästä Vapahtajan.

Näillä edesmenneen kälviäläisen Raija Ridan sanoilla

toivotan teille kaikille sivuillani käyneille

JOULURAUHAA ja TERVEYTTÄ sekä ONNEA UUDELLE VUODELLE!

Tapani

VANHANEN YLLÄTTI

Tämän aamun uutiset kertoivat, että pääministeri Matti Vanhanen luopuu ensi kesän Lahden puoluekokouksessa keskustan puheenjohtajuudesta. Uutinen yllätti ainakin minut täydellisesti. Minulla ei ollut mistään suunnasta edes pientä vihjettä tähän suuntaan.

Vanhasen perustelut tulevasta jalkaleikkauksesta ja siitä toipumisesta ovat tietysti noteerattavia. Todellinen syy lienee kuitenkin se, että Matti on viimeisen päälle puolueen mies. Hän näki tilanteen sellaiseksi, että hänen vahva asemansa pitää haastajat loitolla. Oli olemassa vaara, ettei puheenjohtajan vaaliin tule haastajia ja se olisi ollut puolueen kannalta huono vaihtoehto. Keskusta tarvitsee nyt reipasta ravistelua ja sen synnyttää takuuvarmasti aito puheenjohtajakamppailu. 

Meidän Matti osoitti olevansa Suuri Keskustalainen.

KUOLEMAJÄRVESSÄ KORTTEERIA

Olin kuluneella viikolla hiihtoleirillä Lapissa. Paikkana jo tutuksi tullut Ylläsjärvi. Majoituksen olin varannut hotelli Ylläsjärvestä. Monet lapinkävijät tuntevat tämän hotellin entisenä Karjalan liiton majana.

Hiukan säpsähdin sisäänbuukkaus vaiheessa, kun ystävällinen hotellivirkailija sanoi minulle, että pääset Kuolemajärveen. Tämän hotellin huoneet ovat nimetyt luovutetun Karjalan pitäjien mukaan. No ei nimi huonettakaan pahentanut. Hyvin sujui vajaa viikko Kuolemajärvessä.

Sen verran asia kuitenkin kiinnosti, että tutustuin tähän pitäjään vähän tarkemmin. Kuolemajärvi on tosiaan entinen Suomen kunta läntisellä Karjalankannaksella Suomenlahden rannalla Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Pinta-ala oli 367,4 km2 ja asukkaita vuonna 1939 oli 5686. 

Pitäjän nimen oletetaan liittyvän hukkumisiin saman nimiseen pitäjää halkovaan järveen sekä Mikael Agricolan kuolemaan. Agricola kuoli Kuolemajärvellä vuonna 1557 palatessaan Moskovasta rauhanneuvotteluista. Kuolemajärvellä käytiin talvisodan kuuluisat Summan taistelut. Pitäjän läpi kulki kuuluisa Mannerheim-linja.

Kun katselin huoneeni seinällä olevaa Kuolemajärven karttaa ja nimeä, niin laskin Kuolemajärvessä olevan 12 eri kirjainta. Pitäjän nimi ei sisällä yhtään samaa kirjainta. Hyvä tietokilpailukysymys.

Seinällä oli myös kuva Kuolemajärven kirkosta. Se oli rakennettu vuosina 1899-1902. Kirkko edusti tyyliltään kansallisromantiikkaa ja se oli punaista graniittia. Talvisodan sytyttyä suomalaiset räjäyttivät kirkon tornin, etteivät venäläiset voisi käyttää sitä tähystys- ja tulenjohtopaikkanaan. Venäläiset tuhosivat sodan loputtua lopullisesti sekä kirkon että hautausmaan.  

KÄLVIÄLLÄ ON JUHLITTU

Tänä syksynä Kälviällä on ollut kolmet juhlat, jotka ovat vahvistaneet paikallishenkeä ja uskoa siihen, ettei kälviäläisyys täältä pois katoa.

Syyskuussa juhlittiin urheiluseura Tarmon 100 vuotista taivalta. Marraskuussa Kälviän kotiseutuyhdistys vietti 60-vuotisjuhliaan. Viime lauantaina Ruotsalon koulu järjesti 120-vuotissyntymäpäivät erinomaisine ohjelmineen.

Kaikki nämä kolme juhlaa keräsivät runsaasti pitäjän väkeä yhteen, muistelemaan menneitä ja kyllä niissä tulevaisuuttakin maalailtiin. Nämä juhlat olivat oiva osoitus siitä, ettei kälviäläinen meininki uudessa Kokkolassa mihinkään karkaa.

Kotiseutu on yhä edelleen meille yhtä arvokas ja kotiseututyön merkitys tulee tästä vain korostumaan.

KAUPUNGINVALTUUSTON BUDJETTIKOKOUS

Kokkolan kaupungin ensi vuoden talousarvion käyttötalousosio nuijittiin tänään hyvässä ilmapiirissä noin seitsentuntisessa kokouksessa kaupunginhallituksen nuotittamalla tavalla. 

Sosialidemokraatit toivat saliin ehdotuksen, jossa olisi lainamäärää ja yhteisöveron arvioitua kertymää lisätty. Näin kerrytetyt lisämäärärahat olisi suunnattu sosiaali-ja terveysmomentille. Tähän demarien hankkeeseen muut ryhmät eivät lähteneet mukaan. Äänestysruletissa demareiden esitykset yksi toisensa jälkeen kaadettiin.  

Talousarvion investointipuolella keskustalaiset puolustivat tarmokkaasti kuntaliitoksen sopimuskohteita. Valtuustoryhmillä oli jossain määrin erilaisia näkemyksiä investointien toteuttamisajankohtien suhteen.

Kokouksen päätteeksi jätin seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen:

Asia: kiertoliittymä valtatie 8:n ja valtatie 28:n risteykseen. (Haaviston risteys)

Haaviston risteyksestä on muodostunut hankala liikenteellinen pullonkaula. Erityisesti Kajaanitien suunnasta Kokkolassa työssäkäyvät saavat sen todistaa jokaisena työssäkäyntiaamuna. Kajaanin tielle muodostuu pitkiä autojonoja ja pääsy 8-tielle vaatii erityistä valppautta ja aiheuttaa vaaratilanteita. Autojonot voivat olla jopa satoja metrejä.

Kokkolassa järjestettyjen tapahtumien kuten esimerkiksi viime kesän maatalousnäyttelyn ajaksi oli järjestettävä liikenteen ohjaus, muuten Kajaanin tieltä olisi ollut mahdotonta päästä Kokkolan suuntaan.

Esitän, että Kokkolan kaupunki ryhtyy yhdessä tiehallinnon kanssa suunnittelemaan Haaviston ongelmalliseen risteykseen kiertoliittymää. Oikein suunniteltu ja toteutettu kiertoliittymä on toimiva, kustannuksiltaan edullinen ja ympäristönkin kannalta hyvä liikenneratkaisu.

Sen todistaa sujuvasti toimiva Kokkolan uusi kiertoliittymä, joka ratkaisi erinomaisella tavalla valtatie 8:n ja Kokkolan Satamatien liikenneongelmat. 

KESKUSSAIRAALAMME TIE?

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan tulevaisuuden ratkaisevat pitkälti maksavat asiakkaat. Suuntautumisella ja sillä mihin päin elettyä elämää raportoidaan ei ole ratkaisevaa merkitystä. Uskon, että jokainen on sitä mieltä, että keskussairaalamme yhteistyö Oulun yliopistollisen keskussairaalan kanssa on ollut tärkeätä ja sitä tulee ehdottomasti jatkaa. 

Mutta ei tilanne oikeuta meitä yksisilmäisyyteen, johon helposti tällaisessa tunteita liikauttelevassa asiassa ajautuu. Valtakunnassa ”tsekataan” lähitulevaisuudessa synnytys- sairaaloita. On ehdottoman tärkeätä, että oma keskussairaalamme pystyy lisäämään synnyttäneiden määrää. Se pitkälti turvaisi muunkin sairaanhoidon toiminnan tason ja laajuuden täällä omassa maakunnassamme.  Tästä synnytyssairaaloiden ”luokittelusta” saatiin esimakua, kun Tammisaaresta päätettiin lopettaa synnytysosasto. Tässä tarkastelussa sijaintimme antaa meille hyvät lähtökohdat.

Jos uusi terveyslaki tulee antamaan potilaille subjektiivisen oikeuden valita sairaalansa, niin se tietää sitä, että OYS:n kanssa meidän on tulevina vuosina  vaikeata kilpailla asiakkaista. Kyllä yliopistollinen keskussairaala vetää pitkän korren ihmisten päästessä valitsemaan itselleen erikoissairaanhoidon hoitopaikkaa. Se on tosiasia.

Kysymys kuuluu, että tuoko pohjoinen suuntaus terveydenhoitoomme lopullisen turvan ja paremmuuden. Vastaan itse, että ei alkuunkaan. Me tarvitsemme keskussairaalaamme maksavia asiakkaita myös etelästä, jos aiomme pitää tämän tasoista ja laajuista toimintaa yllä. On lyhytnäköistä uskoa, että pelkkä karttapohjoinen pitää rakkaan Keski-Pohjanmaamme elinvoimaisena ja turvaa palvelumme.