Kuukausi: heinäkuu 2012

KOVAA PUHETTA KOKOOMUSLAISILTA

Kokkolalainen Matti Savolainen arvosteli KP 26.7 aiheellisesti kokoomuslaisten viimeaikaisia kannanottoja. Niin teen minäkin.

Helsingin johtava kunnallispoliitikko,kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja,  kokoomuslainen Harry Bogolomoff haluaisi lakkauttaa Lapin yliopiston. Hänen mukaansa sieltä valmistuneet kelpaavat vain lumitöihin.

Bogolomoff pitää Lappia muutenkin rasitteena ja elätettävien reservaattina. Bogolomoff jatkaa, että Lappiin kuskataan rekkakaupalla etelästä rahaa. Muutaman kerran omien sanojensa mukaan Lapissa käyneeltä mieheltä kovaa tekstiä. Mainittakoon, että Bogolomoff toimii myös jääkiekkoliiton varapuheenjohtajana. Sietäisi jääkiekkoväen vaihtaa miestä ennen sarja-avausta. Kärpät voi olla vaarallinen joukkue ensi kaudella.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja edellisen hallituksen asuntoministeri Jan Vapaavuori arvosteli Itä-Suomen yliopiston saamaa juristikoulutusta sanomalla, että tällainen päätös ”oikein hävettää.” Hänen mukaansa yliopistojen pitää sijaita siellä missä ihmisetkin eli ruuhka Suomessa. Kokoomuksen johdolle tiedoksi. Laajamittaista kansainvälistä yhteistyötä tekevän Oulun yliopiston saavutuksia ei tarvitse hävetä.

Nämä kokoomuspolitiikkojen lausunnot ovat kovia. Eivät tällaiset loukkaavat jopa rasistiset mielipiteet voi mennä ohi olan kohautuksella. Eivätkä nämä ole yksittäisten kokoomuslaisten harhalaukauksia. Kyllä nämä kuvastavat laajemminkin kokoomuslaista keskittämisvimmaa ja nykyjohdon ajattelua. Turha tällaisten lausuntojen jälkeen on pahoitella ja hyvitellä. Kyllä tuon tason vaikuttajien pitää tietää mitä julkituovat.

Kokoomus pääministeri Jyrki Kataisen johdolla on ajautunut toivotalkoista ylikuntoon. Heistä on tullut voittojen myötä ylimielisiä. He viittaavat kintailla kansalaisten mielipiteille. Siitä on yhtenä selkeänä osoituksena sinisilmäinen ja vaihtoehdoton EU:n raha- ja talouspolitiikka.

LUOTTAMUSTEHTÄVIÄ VAIN NIIN ETTÄ EHTII NE HOITAA

Johtavissa luottamustehtävissä olevien pitää käyttää harkintaa ottaessaan vastaan tehtäviä. On syytä ottaa vain senverran hommia että ehtii ne hoitamaan. Johtajat eivät voi sanoa etteivät he tienneet tai että heitä on johdettu harhaan

Asioihin pitää perehtyä ja pitää tietää mistä päätetään. Se on perusedellytys kaikelle toiminnalle.

Myös avoimmuus pitää olla ohjenuorana- Jos linja jota johtaja vetää vie suolle, niin silloin hänen pitäisi tehdä johtopäätös. Mutta näin harvoin tapahtuu. Monet jatkavat sujuvasti ja tekevät täyskäännöksen toisensa perään ikäänkuin mitään ei olisi tapahtunut.

OUTOA TYYTYVÄISYYTTÄ

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen loisti tyytyväisyyttään äsken syntyneeseen vakuussopimukseen Espanjan pankkikriisin tukemisessa.

-Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Tiiviissä, kovassa aikataulussa olemme pystyneet saamaan Suomen ja suomalaisten veronmaksajien kannalta sellaisen vakuusjärjestelyn, joka turvaa meidän asemaamme ja on rajaamassa Suomeen kohdistuvia riskejä, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) sanoi Säätytalolla pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Vakuudet kattavat 40 prosenttia Suomen osuudesta lainaohjelmassa. Voiko tällaiseen neuvottelutulokseen olla tyytyväinen? Ei voi olla.

Olemme nyt sellaisessa junassa, joka vie meitä koko ajan väärään suuntaan.

YHTEISELO EURON KANSSA ON TULLUT TIENSÄ PÄÄHÄN

Vastuu euron eloonjäämisestä on jäänyt muutaman valtion harteille. Saksan ja Suomen tapaiset hyvin taloutensa hoitaneet ovat joutuneet taistelemaan euron puolesta yhteisvastuuta peräänkuuluttamalla.

Tuoko tämä hyväluonteisuus meille joskus laskun vai tilin paikan, jää nähtäväksi sen jälkeen kun tiedetään, miten kriisimaiden johtajat omien äänestäjiensä pelossa ryhdistäytyvät.

Mitäpä, jos Suomi olisi tehnyt, kuten etelän valtiot. Olisi lainattu satoja miljardia, rakennettu rahalla moottoriteitä pitkin Suomea, rakennettu infraa sumeilematta ja annettu harmaan talouden rehottaa. Sen jälkeen Brysseliin hattu kourassa, että sori, ei ole millä maksaa ja kun kansa ei maksa verojaan.

Lähtisivätkö etelän valtiot yhtä vastuulliselle tielle ratkomaan ongelmia, kuten tekevät nyt Saksa, Hollanti ja Suomi? Tuskin.

Kyllä Suomen hallituksen on nyt ryhdistäydyttävä ja suunnattava toimintatarmonsa kotimaan ongelmien hoitoon.

YSTAVYYDEN SILLALLA-SÖPRUSE SILLAL-NÄYTTELY

Kälviän kirjasto 6.7.2012

Arvoisat näyttelyvieraat, rakkaat järvajaanilaiset!

Tervetuloa Ystävyyden Sillalla-Söpruse Sillall näyttelyyn.

Elämme muutoksen, murroksen aikaa niin täällä Kälviällä kuin siellä Järva-Jaanissa.

Yksi esimerkki:

Sähköiset aparaatit, viestimet kehittyvät tahtiin, jossa ammattilaisillakin on tekemistä pysyä mukana,

Toinen esimerkki:

Kuntakenttä on myllerrysten kohteena. Uusia hallinnollisia rajoja piirretään ja vanhoja palvelurakenteita uusitaan.

Mutta löytyy vastapainoksi jotain pysyvääkin. Mukava todeta täällä kirjastossa, että sähköiset viestimet eivät ole uhanneet kirjan asemaa. Edelleen kirjoja ostetaan, luetaan ja lainataan. Hyvä näin.

Kuntaliitoksista huolimatta tai juuri sen takia paikallisuus vahvistuu. Esimerkiksi meillä Kälviällä urheiluseura Tarmo voi hyvin. Toiminta on laajaa ja vilkasta erityisesti nuorisourheilussa.

Kotiseutuasiat kiinnostavat kälviäläisiä. Myös nuoria. Facebook-sivustojen Kälviä ryhmä on aktiivinen. Sivuilla kävijöitä ja keskustelijoita on runsaasti. Myös Vanha Kälviä-sivut netissä ovat runsaan mielenkiinnon kohteena.

Kulttuuri ja taide harrastus on Kälviällä vilkasta. Se on mukava todeta. Nyt meneillään olevat Kälviä-päivät ja tämä Ystävyyden Sillalla näyttelykin sen osaltansa osoittavat.

Arvoisat näyttelyvieraat ja rakkaat järvajaanilaiset!

On mieluisaa todeta, että Ystävyyden sillalla on edelleen kulkijoita. Lainaan viime vuonna julkaistun ystävyyskuntajuhlakirjan takakannen tekstiä.

”Järvajaanilaisten ja kälviäläisten ystävyys on edelleen voimissaan. Kuntaliitoksen jälkeen Kälviä hävisi suomalaiselta kuntakartalta, mutta kälviäläisyys säilyy. Ystävyyden silta välillemme on kestävästi rakennettu. Sillan niskat ovat lujaa virolaista ja suomalaista tekoa,”

Arvoisat näyttelyvieraat!

Nauttikaamme meille näytteille asetetusta näyttelystä ja Kälviä-päivien tulevista tapahtumista.

SUITSET OMIIN KÄSIIN?

Eurooppa on nyt sellaisessa käymistilassa, että jo muutaman kuukauden aikana asiat  voivat edetä kriisiasteelle – ellei talous jo sitä ole.

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttosen mielestä (PS 3.7.) Suomen pitäisi myös käytännössä valmistautua siihenkin vaihtoehtoon, että Suomi lähtee eurosta. Kaiken varalta olisi tunnettava myös se polku.

Itse asiassa tuntuisi luontevalta, että euron hajoamiseenkin on jollain tavoin jo varauduttu. Mikään ei ole enää mahdotonta, ja mitä hyvänsä voi tapahtua – aivan riippumatta siitä, mitä Suomi asioista ajattelee.

Kyllä nyt pitäisi Suomen hallituksen sanoa ääneen, että tästä pitemmälle ei mennä. Liittovaltion alaisuuteen suomalaiset eivät halua.