MUKAVAA PÄÄSIÄISEN AIKAA

” Ja kuinka kauniita ovatkaan, lumen peittämät maisemat, jotka auringon kohotessa pakkaspäivinä kimaltavat. Kuin hopeatiu’ut hauraat, joit’ ei hennoisi koskettaa, ovat oksilla joka koivun, joka pensasta koristaa.”     Raija Rita

Hyvää pääsiäistä!

MARKKINATALOUDESSA EI OLE MIKÄÄN KOSKEMATONTA

Pitkään velloneet neuvottelut ruotsalaisylpeyden Volvon myymisestä kiinalaisille johtivat kaupan allekirjoituksiin sunnuntaina. Volvon omistaja yhdysvaltalainen Ford Motor ja kiinalainen Geely Holding Group tekivät sopimuksen ruotsalaismerkin henkilöautotuotannon siirtymisestä kiinalaisille. Kaupan on määrä toteutua lopullisesti ensi syksynä.

Näin se vaan on. Mikään ei ole pyhää. Ei auttanut oma kruunukaan pelastamaan Volvoa ruotsalaisille. Talouden lait ovat armottomat. Jos bisnes ei pyöri kannattavasti, niin silloin haetaan leveämpiä hartioita ja ellei sellaisia löydy, niin toiminta loppuu.

Kiinalainen Volvo. Sitä kyllä joutuu moni makustelemaan ja sulattelemaan. Niin minäkin vaikken ajakkaan sen nimisellä autolla.

EI UUTTA AURINGON ALLA

Tietokirjailija  Risto Niku kuuluisan hiihtäjä Tapani Nikun poika kertoo teoksessaan KOVAA PELIÄ ALPEILLA yksityiskohtaisesti Chamonix’n 1924 olympiahiihdoista.

Kisojen avausmatkalle 50 km:n hiihtoon suomalaiset lähtivät suurin toivein. Anton Collin ja Tapani Niku olivat voittaneet aikaisemmin norjalaiset Holmenkollenilla. Tämä oli ollut siihen asti lyömättömille norjalaisille karvas ja nöyryyttävä tappio. 

Ranskalaiset olivat tottumattomia maastohiihtokilpailujen järjestäjiä ja norjalaiset tarjosivat apuaan. Suomalaisten tietämättä hiihtoreitti oli  muutettu. Chamonix’n olympiakisa käytiin yhtenä kierroksena, joka nousi kahden alppijäätikön yli lähelle kahden kilometrin korkeutta. Reitin korkeusero oli 850 m.

Suomalaishiihtäjät olivat ymmällään ja kyselivät: ” Miksi järjestäjät muuttivat radan viime hetkellä?” Taustalla oli norjalaisten tahto; he halusivat mahdollisimman vaikeat nousut ja laskut estääkseen Kollenin tappion toistumisen. Paras suomalainen oli tällä hengenvaarallisella ladulla Matti Raivio. Hän oli seitsemäs ja jäi voittajalle 22 minuuttia. Voittajasuosikki Tapani Niku vieri jyrkännettä alas ja loukkasi itsensä.

Norjalaisten asema ja vaikutusvalta Kansainvälisessä Hiihtoliitossa  oli silloin yhtä hallitseva kuin tällä hetkellä. Tässä yksi esimerkki. Norjalainen hiihtäjä Marit Björgen saa käyttää astmalääkitystä mutta synnynnäistä astmaa poteva suomalainen yhdistetyn mies Anssi Koivuranta ei.

Ei mitään uutta auringon alla. Heja Norge!  Seier’ n er vår!

TUOMO PUUMALAN PÄÄTÖS OLI PETTYMYS

Eilisiltaisen Keskustan Keski-Pohjanmaan piirin vuosikokouksen odotetuin ja kiinnostavin asia oli puolueen varapuheenjohtajan ja nuorison kärkinimen Tuomo Puumalan ilmoitus siitä, että lähteekö hän puolueen puheenjohtajakisaan.

Tuomo Puumala piti tunteikkaan puheenvuoron, jossa hän kaipasi puolueelle uutta ilmettä ja johtajuutta ja oli huolissaan puolueen nykyisestä tilasta. Hyvän puheen kuitenkin nollasi Tuomon ilmoitus, että hänen aika ei ole vielä. Hän tyytyy vapaaehtoisesti varapuheenjohtan vakanssiin. Politiikassa tällainen henkilökohtainen urasuunnittelu ja varman päälle pelaaminen voidaan katsoa myös rohkeuden puutteeksi ja päättämättömyydeksi.

Puolueen edun mukaista olisi ollut ilman muuta, että Tuomo puolueen nykyisenä varapuheenjohtajana olisi lähtenyt puheenjohtakisaan mukaan. Poltiikassa pätee useimmiten carpe diem-totuus eli tartu tilanteeseen –  ota hetkestä kiinni. Ei ole missään sanottu, että tulee toista samanlaista mahdollisuutta.

Tuomolla ei olisi ollut puheenjohtajakisassa mitään hävittävää. Päinvastoin hän olisi tässä kilpailussa jokaisessa tapauksessa pärjännyt. Varapuheenjohtajakisassa piilee isommat vaarat. Sitä kisaa ei saa hävitä. Se olisi nousujohteiselle poliittiselle uralle nolo kompastus. 

Tuomo jätti eilisellä ilmoituksellaan puheenjohtajakisaan ison aukon. Nyt  puheenjohtajaehdokaskaartista puuttuu nuoren polven edustus. Puolueväen on ryhdyttävä sellaista etsimään.

Pakka meni näiltä osin uusiksi.

ELVYTYS ON VELANOTTOA

Nykyinen Matti Vanhasen hallitus satsaa elvytykseen. Näin halutaan pitää rattaat pyörimässä ja ihmiset työssä. Tämä on johonkin mittaan asti perusteltua politiikkaa.

On kuitenkin syytä muistaa, että rahalla elvyttäminen on velan ottoa. Nyt on tämä kulkutapa tullut tiensä päähän. Ei voida maksattaa seuraavalla sukupolvella mahdottomia. Huoltosuhteen jyrkkä muutos tarkoittaa, sitä että aina vain pienempi osa ihmisistä käy työssä. Aktiiviväestön osuus pienenee. Valtion ja kuntien velkamäärä on tällä hetkellä jo hälyttävä.

Nyt pitäisi kuunnella ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen viisaita ohjeita. Hänellä on perspektiiviä asioihin. Jos viime laman aikana Suomea olisi viety eteenpäin Väyrysen vakaan markan politiikalla, niin olisi ollut monta murhenäytelmää vähemmän. Silloin kuitenkin uskottiin presidentti Mauno Koiviston ja heikkotasoisen pääministeri Harri Holkerin ylivahvan markan linjauksiin. Se oli kohtalokas virhe. 

Arvoisat suomalaiset! Kuunnelkaa talouden pidossa menestyvää yritysrypästä pyörittävää, tohtori Paavo Väyrystä. Hänellä on taas kerran järkevää sanottavaa.

PARAS-HANKE ON VASTUUNKANTOA

Kuntauudistus on monen mielestä turha ja vahingollinenkin hanke. Myös meidän keskustalaisten piirissä se herättää keskustelua ja jopa syyttelyä kuntaministeri Mari Kiviniemen suuntaan.

Ministeri Kiviniemi jatkaa aiemman kuntaministeri Hannes Mannisen vastuullista työtä kuntauudistuksen parissa.  Jos edellinen Matti Vanhasen johtama hallitus ei olisi aloittanut kuntaremonttia, niin se olisi ollut vastuun pakoilua.

Keskusta on aina kantanut vastuuta. Niin nytkin. Vain yksisilmäiset ja mistään piittaamattomat olisivat jättäneet valtion ja kuntien taloudet sekä palvelut ajelehtimaan.

Tämä meneillään oleva uudistusaalto on vasta ensimmäinen todellinen kuntapalvelujen päivitys. On selvää, että tämä prosessi jatkuu riippumatta minkälainen hallituskoalitio Suomessa on.

Kuntaministeri Mari Kiviniemi on kantanut rintamavastuunsa kaikella kunnialla.  Hänessä on ainesta vieläkin vaativampiin tehtäviin.

AHTAAJAT PANIVAT VIENNIN SEIS

Auto- ja kuljetusalan ajokortiton päällikkö Timo Räty jatkaa edeltäjiensä Risto Kuisman ja Kauko Lehikoisen kovaa linjaa. Mitään kaihtamatta kansantalouttamme vakavasti häiriten lakkokenraali Räty pani ahtaajat sulkemaan satamat ja pysäyttämään viennin.

Tämä on kovaa peliä. Suunnilleen puolet kansantulosta muodostuu viennistä. Kun vienti alkoi elpyä johtuen heikkenevästä eurosta, niin hyväpalkkaiset ahtaajat Rädyn johdolla upottivat nämä  talouskasvun tärkeät siemenet ahtojäihin. Toivottavasti valtakunnansovittelija Esa Lonka saa tämän kansantalouttamme vahingoittavan lakon pian loppumaan.

Esimerkiksi asuntoyhtiöitten talonmiehillä on hallussaan yleisavain, jolla pääsee kriisitilanteissa jokaiseen huoneistoon. Kansantaloutta vakavasti uhkaavien häiriöiden selvittämisessä ja ratkaisemisessa pitäisi maan hallituksella olla avainnipussaan myös jonkinlainen yleisavain, jolla voisi vakavat talouden häiriöt ratkaista ja torjua itsekkäiden avainryhmien kohtuuttomat vaatimukset.

KIMMO SASIN EHDOTUS

Kokoomuksen kansanedustaja ja Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi esitti, että suuret urheilutapahtumat- kuten olympialaiset ja MM- ja Euroopan mestaruuskisat – esitettäisiin jatkossa vain maksullisilla TV-kanavilla.

Vaikka Ylen taloudellinen tilanne onkin varmasti tiukka, niin Sasin ehdotus on syytä jäädyttää ja siirtää kuuluisaan mappi Ö:hön. Kyllä suomalaisten perusoikeuksiin kuuluvat suurkilpailujen seuraamisoikeudet.

Kansanedustaja Mika Lintilä Sasin edeltäjä Ylen luottamusmiesjohdossa teki vastavetona esityksen, että osa Tampereen Tohlopin toiminnoista tulisi siirtää Pasilaan Ison Pajan tiloihin. Se oli Lintilältä hyvä vastaesitys, jos kerran Sasi vakavissaan on lopettamassa urheilun arvokilpailujen kansanlähetykset.

Jos urheilulähetykset Yleltä lopetetaan, niin se on sille tuhon tie.

KESKUSTAN PITÄÄ PARANTAA JUOKSUAAN

Viime viikonloppuna julkaistu puolueitten kannatusgallup näyttää keskustalle loivaa alamäkeä. Ei myöskään Alma Median teettämä tutkimus liikkuvien äänestäjien käyttäytymisestä lupaa keskustalle erityistä suosiota.

Paljon on siis työtä, jos keskusta aikoo (niinkuin varmasti aikoo) nousta vähintään toiselle sijalle tulevissa eduskuntavaaleissa. Kokoomuksen ohittaminen vaatisi jo ihmeitä eikä sellaisia taikatemppuja ole tällä hetkellä näköpiirissä.

Keskustan ensi kesän puoluekokous ja siellä tehtävät henkilövalinnat ovat yksi mahdollisuus. Tosin valovoimaisen Paula Lehtomäen poisjäänti puheenjohtajakisasta kaventaa mahdollisuuksia uudistaa puolueen ilmettä. 

Toinen iso mahdollisuus  parantaa juoksua on ehdokkaitten hankinnassa. Nyt pitäisi saada jokaisessa piirissä monipuolinen ehdokaskaarti kilvoittelemaan keskustan kansanedustajapaikoista. Lisäksi isoista väestökeskuksista pitäisi saada oma ehdokas. Esimerkiksi väestörikkaan  Oulun eteläisen kaikki keskustaehdokkaat olivat viime vaaleissa maatalouden edustajia. Tällaiseen ehdokasasetteluun ei luulisi nyt puolueella olevan varaa.

Kun vielä turvataan istuville kansanedustajille suuri alueellinen reviiri, niin on varmaa, että tällä konstilla me ei demareita voiteta.  Huhut kertovat jo nyt, että esimerkiksi Ylivieskasta ei laitettaisi omaa ehdokasta. Tällä varmaan halutaan turvata puolueen varapuheenjohtaja Antti Rantakankaan läpimeno. Pääsääntönä ehdokasasettelussa tulisi olla, että istuville kansanedustajille etsitään mahdollisimman vahvat kilpailijat, silloin kisasta tulisi mielenkiintoinen ja puolueella olisi mahdollisuus menestyä.  

Puolueen toimintatapojakin olisi syytä vähän höllentää. Nyt toimintamme on liian rajallista. Me kompastumme turhiin vääntöihin. Ei hallintoa kannata hampaat irvissä vääntää ja pakkosijoittaa. Hallinnon alueellistamisessa pitää olla vahvat toiminnalliset perusteet. Niin kuntien kuin valtionkin rahapussit tulevat olemaan niin köykäisiä, että hallinnosta kyllä turhat mutkat oikenevat lähimmän kymmenen vuoden aikana. Lisäksi väestön huoltosuhteen jyrkkä muutos takaa, että ökytalon esikuntaporrasta meillä ei ole varaa ylläpitää. 

Mutta vielä on eduskuntavaaleihin aikaa. Eikä keskustalaisten ole syytä heittää kirvestä kaivoon. Kun lumet sulavat ja kevät koittaa voi tilanne näyttää jo paljon valoisammalta.