Kuukausi: huhtikuu 2013

VIIMEINEN OIKEA PRESIDENTTI?

Kekkosen jälkeen ei ole ollut oikeata presidenttiä. Mauno Koivisto savetti hyvän ja toimivan valtiosäännön. No Martti Ahtisaari sai Nobelin. Mutta siinä se oli. Tarja Halosesta ei ole paljon kerrottavaa. Miesten kravatteja hän oikoi ja hypisteli. Nykyisessä Sauli Niinistössä voisi olla ainesta mutta häneltä on viety työkalut.

Nyt ei ole talossa isäntää eikä emäntää. Sen viimeiset hallitusneuvottelut osoittivat. Riippuen seuraavien eduskuntavaalien tuloksesta voi olla, että Suomi on pitkään ilman toimivaa hallitusta.

Kuten huomaatte, niin ei näistä Urkin jälkeisistä presidenteistä ole paljon kerrottavaa. Siksi täytyy kertoa juttua Kekkosesta. Pääministeri Kekkonen matkusti kerran rautatiehallituksen pääjohtaja Roosin kanssa rautateillä ja esitti väitteen, että rautateillä on huono kohtelu. Roos kiisti tämän.

Saavuttiin Riihimäelle ja pääjohtaja poistui hetkeksi vaunusta. Kekkonen näki ulkopuolella asemamiehen ja tiedusteli häneltä: -Mikä asema tämä on? Minuutin kuluttua hän esitti miehelle saman kysymyksen ja sai jo hyvin ärtyneen vastauksen. Pian saapui pääjohtajakin vaunuun, jolloin pääministeri jälleen kysyi samalta asemamieheltä: – Mikä asema tämä on?

Silloin mies vastasi: – Etkös sinä saatanan kaljupää usko, että tämä on Riihimäki.

-Tässä näet, kuinka epäkohteliaita rautateillä ollaan, totesi Kekkonen Roosille.

VIISAUTTA ON HALLITUKSEN ULKOPUOLELLAKIN

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä on jo pitkään perännyt Suomeen yliopistoa, joka keskittyy puun uusiin käyttömahdollisuuksiin opetuksessa ja tutkimuksessa.

Sipilän toive on toteutumassa. Tämä kävi ilmi Kaikkea muuta puusta -raportin julkistamistilaisuudessa eduskunnassa. Raportin on koonnut eduskunnan Kestävä kasvu -jaosto, jota Sipilä on vetänyt.

Itä-Suomen yliopiston osaksi perustetaan erityinen Puuyliopisto, joka kerää yhteen ja integroi puuraaka-aineeseen liittyvän kansallisen ja kansainvälisen osaamisen monialaisiksi tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatioprosesseiksi yhteistyössä muiden korkeakoulujen, sektoritutkimuslaitosten ja yritysten kanssa.

Puuyliopiston keskeinen tavoite on löytää konkreettisia keinoja, joilla lisätään puunkäytön työllistävää kasvua Suomessa ja ratkaistaan samaan aikaan kestävän kehityksen ongelmia. Raportin kokoamisesta ja toimittamisesta on vastannut Ajatuspaja e2.

– Olemme jo useita vuosia toimineet ja edistäneet alan tutkimusta, kertoi Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Jukka Mönkkönen.

Mönkkösen mukaan yliopistossa on käynnistymässä puutieteiden maisteriohjelma, johon on jo valittu kaksikymmentä opiskelijaa. Myös alan tohtoriohjelma on jo suunnitteilla.

Näin kirjoitti Suomenmaa tänään.

Juha Sipilä pitäisi saada mitä pikimmin päätöksenteon keskiöön. Kataisen hallituksen kannattaisi ottaa Sipilän neuvot ja ideat vakavasti. Ei jarrupolkinta painamalla auto liiku. Pitää myös välillä painaa kaasua.

Tällä Kataisen tahdittamalla menolla Suomi on pian konttaamassa.

JULKISEN TERVEYDENHUOLLON PUOLESTA

Kunnista kolmannes on palauttanut sosiaali- ja terveysalan ostopalveluja takaisin omaksi tuotannoksi. Tämä ilmenee tänään julkaistusta Sosiaalibarometristä. Kyselyyn vastanneet sosiaali- ja terveysjohtajat kertovat yleisimmiksi syiksi laatuongelmat ja kustannussäästöt.

Yli puolet vastaajista kertoo, että ostopalveluiden laadussa on ollut ongelmia. Puolet toteaa palveluiden ostamisen lisänneen kustannuksia neljän viime vuoden aikana.

Päättäjien on syytä miettiä mihin suuntaan suomalaista terveydenhuoltoa kehitetään. Ruuhka-Suomessa tilanne on menossa kovaa kyytiä suuntaan, jossa yleistä julkista terveydenhuoltoa käyttävät vain eläkeläiset ja rupusakki. Muu väestö käyttää pitkälti yksityistä terveydenhuoltoa tai työterveyden palveluita.

Julkisen terveydenhuollon puolustajien on syytä olla huolissaan tällaisesta kehityksestä.

KOMITEAT MAINETTAAN PAREMPIA

Komitealaitos demokratiassa on vanhaa perua. Komiteoita on ollut niin kauan kuin edustuksellista demokratiaa on harjoitettu. Kun on pitänyt tehdä uutta lainsäädäntöä, on komiteavalmistelu ollut paitsi tehokasta, myös halpaa.

Todellisuudessa komitea on mainettaan parempi. Kun pitää selvittää laajakantoinen ja monimutkainen asia, ei komiteaa parempaa menettelyä ole keksitty. Komiteaan kutsutaan alan kaikki parhaat asiantuntijat, jotka valmistelevat ehdotuksen toimeksiannon puitteissa. Sen jälkeen perusteellisesti tehty esitys lähtee lausunnolle.

Huippufilosofi laskuttaa raportistaan 0,7 miljoonaa, kodin ja koulun yhteistyötä tutkitaan kahdella miljoonalla ja ihmisen ja suden suhteen selvittely maksaa yli miljoonan. Mutta komiteatyö on käytännössä ilmaista.

Näin kirjoittaa Lauri Kontro Maaseudun tulevaisuudessa. Olen hänen kanssaan pitkälti samaa mieltä.

SDP – ILTARUSKON PUOLUE?

Kiinnostavampaa oli kuitenkin se, minkä Yle jätti kokonaan kertomatta. Uutisessa kun ei edes vaivauduttu mainitsemaan, mikä oli toisen päähallituspuolueen SDP:n kannatus nuorten keskuudessa.

Taloustutkimukselta asiaa erikseen tiedusteltaessa paljastui, että se jäi vain 10,5 prosenttiin.

Vaarana alkaa olla, että SDP:n ongelmasta tulee itseään ruokkiva noidankehä. Kun puolueen sanoma ei enää laajemmin puhuttele nuoria, myös poliittisesta urasta haaveilevat nuoret hakeutuvat SDP:n sijasta muiden puolueiden pariin.

Jäljelle jäävät vain pahimmat puoluemantraa hokevat broilerit, joilta puuttuu oma ajattelu ja uskallus haastaa puolueen linja nuorille keskeisissä asioissa.

Jutta Urpilainen pääsi itse aikanaan eduskuntaan vain 27-vuotiaana ja tuli viisi vuotta myöhemmin valituksi SDP:n puheenjohtajaksi, koska puolueeseen haluttiin nuorennusleikkaus. Urpilaisen kaudella SDP on kuitenkin profiloitunut lähinnä suurten ikäluokkien etujen ajajaksi. Se on jatkuvasti siirtänyt kipeitä ratkaisuja kauemmaksi tulevaisuuteen eli nuorten kannettavaksi.

SDP:ssä esimerkiksi pelätään, että eläkeiän nosto karkottaisi puolueen ydinkannattajat perussuomalaisiin. Mitenköhän kannatukselle mahtaa lähivuosina käydä, kun nuorempien ikäluokkien eläkemaksuja joudutaan SDP:n oman jääräpäisyyden vuoksi rajusti korottamaan?

Näin kertoo Taloustutkimuksen selvitys. Tässäkin on demareilla pohdittavaa.

POLIITIIKASSA ON EROJA

Rainer Smedman ja Kari Urpilainen jatkavat samalla linjalla (KP 11.4) kuin aikaisemmassakin kirjoituksessaan. He todistelevat edellisen hallituksen virheitä ja kehuvat nykyisen hallituksen aikaansaannoksia.

Kirjoittajat päätyvät johtopäätökseen että eri hallitusten politiikassa on eroja. Tästä olen samaa mieltä. Myönnän myös, ettei yksikään aikaisempi hallitus ole ollut virheetön ainakaan näin jälkikäteen tarkasteltuna.

Politiikan tekotavassa on myös eroja. Nykyinen Kataisen hallitus on ottanut tavakseen kertoa etukäteen aikaansaannoksistaan. Äsken pidetyn kehysriihen piti ratkaista ongelmat. Siihen oli ladattu paljon odotusarvoja. Tiedotustilaisuudessa oli kerrassaan suurenmoinen henki. Hallituksen edustajat kertoivat kilvan auvoisia asioita.

Arki koitti kuitenkin pian. Tiedotustilaisuudessa julkituodut kehysriihen puintitulokset olivat keskeneräisiä ja huonosti valmistelluita. Tässä muutamia asiantuntijoitten kommentteja. Presidentti Sauli Niinistökin joutui kysyttäessä kommentoimaan tapahtumia. Hän sanoi:” Kun me aikanaan istuimme erilaisissa riihissä ja viilasimme asioita aika tarkkaan, ei niistä sitten ehkä niin jaksettu tiedotustilaisuuksissa enää riemuita.”

Helsingin Sanomat 7.4 kirjoitti: Hallitus teki kehysriihen rahoituslaskelmat poikkeuksellisella tavalla. Hallituksen sopeutuspaketti lepää rohkeiden toiveiden varassa. Toisin sanoen tyhjän päällä. Palkansaajien Eero Lehto sanoo kehysriihestä: Pidän tätä harrastelijamaisena tiedottamisena. Hannu Lehtilä kirjoittaa Kuntalehdessä: Kokoomus kunniakierrokselle-vasemmisto maitohapoille.

Sote-uudistuksessa mukana ollut asiantuntija kirjoittaa HS 10.4: Hallituksen sote-uudistus on absurdi murhenäytelmä. Myös oikeuskansleri Jaakko Jonkka moittii hallituksen laittavan kuntien asiat ja niille tärkeän sote-kentän sellaiseen kaaokseen, että siinä on tulevalla hallituksella selvittämistä. Tässä sote-sopassa pääkokki on demarien vastuuministeri Maria Guzenina-Richardsson. Vain aniharva uskoo hänen kykyihinsä viedä uudistus loppuun.

Smedman ja Urpilainen iloitsevat siitä, että nykyinen hallitus on alkanut kaventaa tuloeroja. Valitettavasti tämäkin ilouutinen taitaa olla ennen aikainen. Valtiontaloudellinen tutkimuslaitos VATT kertoo Taloussanomissa etteivät kehysriihen vaikutukset kavenna tuloeroja.

Tämän hetkinen tosiasia on, että kilpailukykymme rapautuu ja nykyiselta hallitukselta ovat sen parantamiseen liittyvät avainasiat ratkaisematta.  Pääministeri Kataisen johtama hallitus on demarien myötävaikutuksella siirtämässä ongelmat kuntien, työmarkkinajärjestöjen ja seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.

Näyttää siltä, että tärkein tehtävä nykyisellä hallituksella on saada kuntakenttä  sekasortoiseen tilaan. Kun suurin osa kunnista on saatu kriisikunniksi, senjälkeen kuntien yhdistäminen on helppo toteuttaa.

Tällainen politiikka ei tee Suomea kilpailukykyisemmäksi eikä tuo taloudellista lisäarvoa. Päinvastoin tämä tuhoaa monilla alueilla vapaaehtoisen terveen kehityksen. Nykyinen hallitus on demarien myötävaikutuksella rapauttamassa vaarallisella tavalla yhteiskuntaamme.

Äskettäin julkaistiin monissa tiedotusvälineissä EU:n kotitalouksien keskimääräiset varallisuudet. Kyproksen kotitaloudet ovat toiseksi vauraimpia. Suomalaiset ovat heidän rinnallaan rupusakkia. On olemassa sanonta että hullumman eväät ensiksi syödään.

Arvoisat demarit. Näin on käymässä.

 


VASTUULLISUUTTA PÄÄTÖKSIIN

Arvostetut demarivaikuttajat Rainer Smedman ja Kari Urpilainen yrittivät valaa uskoa omiin kannattajiinsa (KP  ) kirjoituksellaan ”Vastuullisuuta päätöksiin”. He taitavina kirjoittajina yrittävät panna nykyhallituksen kansalaisia eriarvoistavat ja heikosti valmistellut päätökset edellisten hallitusten syyksi.

Mutta eipä taida onnistua. Kun äsken julkistetun kehysriihen ovet aukenevat ja todelliset puintitulokset selviävät suomalaisille, niin uskon että siinä on demarijohdolla selittämistä omille kannattajilleen. Tähän viittasi Ari Huukin kirjoitus ( KP 26.3) ”Kehysriihessä unohdettiin työntekijät.”

Mitä sitten riihessä oikein päätettiin?  Lyhyesti kerrottuna näin. Tarvittavat ikävät päätökset kipattiin kuntien hoidettavaksi, kun jo aiemmin päätettyjen miljardileikkausten lisäksi lähipalvelut järjestäviltä kunnilta päätettiin leikata 900 miljoonaa euroa lisää.

Palveluista riistetyt rahat ojennetaan pääomapiireille yritysverojen alennuksina. Kuitenkin asiantuntijat ovat arvioineet, että jopa 100.000 pk-yrityksen verotus kiristyy. Jättiosingot ja suurpääoma olivat tämän riihen selkeitä voittajia. Akanat ja kaunat jätettiin muille.

Ulkoistamalla julkisen talouden menoleikkaukset kuntapäättäjille hallitus pakenee vastuutaan ja kurjistaa kansalaisten arkea. Samalla tietoisesti linjattiin, että kunnallisveroa nostetaan ja että kouluihin sekä terveydenhoitoon tehdään satojen miljoonien leikkaukset.

Onko tämä vastuullista päätöksentekoa? Äsken julkistettu mielipidetiedustelu jo antoi viitteitä, että ei ole. Siitä voi lukea, että erityisesti demarit ovat pettäneet kannattajansa.Jos mielipidetiedustelu olisi tehty viikkoa myöhemmin, niin tulos olisi ollut nykyisille hallituspuolueille ja erityisesti sosialidemokraateille vieläkin murskaavampi.

Suomalaiset alkavat kypsyä nykyisen Kataisen hallituksen ylimieliselle päätöksen tekokulttuurille. Pakkovaltaa käyttäen ollaan luomassa uutta torppariyhteiskuntaa. Kataisen hallitus viisveisaa kuntien vapaaehtoiselle järkevälle yhteistyölle ja asiantuntijoitten lausunnoille.

Demarit ovat tässä prosessissa liki äänettöminä yhtiömiehinä mukana. Yhteiskunnan kannalta on harmillista, että sosialidemokraattinen liike on tällä menolla luisumassa syvään kriisiin. Se kaventaa tulevien hallitusten kokoonpanovaihtoehtoja.

Olen aina arvostanut punamultayhteistyötä. On syytä muistaa, että keskustan ja demarien yhteistyöllä on saatu paljon hyvää aikaan.