Kuukausi: marraskuu 2012

HYVÄT UUTISET KORTILLA

SUORA LAINAUS LAURI KONTROLTA MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA

”Uudet työpaikat syntyvät vain investointien kautta. Jotta teollisuus investoisi, sillä pitäisi olla varmuus mm. siitä, että tulevaisuudessakin on saatavilla edullista energiaa. Suomi on energiariippuvainen maa eikä sitä asiaa kovin helposti muuteta.

Varmuutta edullisesta energiasta ei kuitenkaan enää ole. Ensi talvena palataan jälleen polttamaan hiiltä, kiitos sen, että turpeen tuotantoa on ajettu alas. Keinotekoinen cityvihreys on käytännössä hiilenmustaa. Pohjois-Suomen ydinvoimahanke on enemmän kuin heikoilla. Lienee vain ajan kysymys, kun koko projekti pannaan jäihin.

Samaan aikaan kun työttömyys lisääntyy, valtion velka jatkaa kasvuaan. On huono yhtälö, jos investoinnit vähenevät samaan aikaan kun valtio joutuu leikkaamaan. Seuraavaksi leikkauslistalla on maataloustuki, jos Brysselin neuvotteluissa käy huonosti. Leikkauslistat syventävät lamaa entisestään.

Suomi alkaa kaivata hyviä uutisia. Toistaiseksi niitä ei ole vaan yskä sen kuin pahenee.”

Kontron kanssa samaa mieltä. Hyvät uutiset taitavat olla kortilla.

ONKO TALONPOJISTA TULLUT TORPPAREITA?

Sivusta seuraten on ollut surullista katsoa kuinka rehellisistä suomalaisista  talonpojista ollaan oltu tekemässä torppareita.

Viljelijät ovat suomalaisen kaupan, Euroopan Unionin ja näköalattoman MTK:n orjuudessa. Vähän provosoiden voi sanoa, että suomalainen maatalous on ollut hyvää vauhtia siirtymässä yrittäjävetoisesta järjestelmästä kolhooseihin.

Onneksi pientä ryhdistäytymistä on havaittavissa. Pari viikkoa sitten järjestetty maanlaajuinen tempaus, jossa viljelijät myivät suomalaista ruokaa toreilla ja turuilla tuottajien saamalla hinnalla.

Se oli onnistunut kampanja. Tällä saatiin kuluttajat havahtumaan ja tiedostamaan vääristynyt tilanne. Ei voi olla oikein, että se joka työt tekee saa vähiten.

Myös toivoa antaa se, että on löytymässä yhä lisääntyvä määrä yrittäjäviljelijöitä, jotka kehittävät tuotantoaan ja hakevat tuotteilleen omia suoria markkinoita.

VANHUSTEN LAITOSPAIKKOJA ON LIIAN VÄHÄN

Aivan ensimmäisiä valtuutetun tehtäviä on selvittää missä vanhustenpalveluissa mennään. Tämän hetken tietona on viestitetty, että esimerkiksi Kälviän Leporantaan on liki kymmenen vanhuksen jono.

Kantakaupungin tilanne on vielä huonompi. Vanhuksia makaa keskussairaalassa ja terveyskeskuksessa koska hoidon porrastus ei toimi. Ei ole vapaita paikkoja mihin vanhuksia voisi sijoittaa.

Leväperäisyyttä vai ei? Kallista ja epäinhimillistä asioiden hoitoa joka tapauksessa. Nyt vaaditaan poliittisilta päättäjiltä toimenpiteitä. Taloustilanne on haastava mutta kaikki tehtävissä oleva pitää tehdä.

Vanhusten hoitoon on saatava tiloja ja resursseja lisää.

 

VÄÄRIN SYTYTETTY

Lauri Kontro: ”Ympäristöhallinto toimii toisin. Se ilmoittaa, että me juomme nyt kahvia kabinetissa.”

Talvivaara on tavallinen projekti. Ensin syntyy valtava innostus. Sitä seuraa mieletön hämminki. Lopussa on käsittämätön sekaannus.

Seuraavaksi rangaistaan syyttömiä. Sitten projekti käynnistetään uudelleen. Kun kaikki taas toimii, palkintaan ne, jotka eivät osallistuneet projektiin.

Onneksi nykyinen ympäristöministeri Ville Niinistö ei ollut puolustusministerinä Talvisodan alkaessa. Olisi siinä ollut sotaväellä ihmettelemistä, kun luotien laulaessa ministeri istuisi vain perunakuopassa ja pahoittelisi tilannetta.

Niinistö osoitti miten jämäkästi vihreät hoitavat asioita, kun tapahtuu jotain odottamatonta. Ministeri seisoi päiväkaupalla tumput suorina eikä tiennyt mihin ryhtyä.

Tämän jälkeen kuultiin kuolemattomat sanat. Talvivaaran onnettomuus on edellisen hallituksen aluehallintouudistuksen syytä. Kas kun ei Kekkosen. Kekkosen teollistamisohjelman tuloksenahan teollistettiin koko Pohjois-Suomi.

Tai olisihan syyllinen voinut olla myös Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf. Hän teki Stolbovan rauhan, jolloin Käkisalmen lääni liitettiin Ruotsiin. Jos tuota ei olisi tehty, Talvivaara kuuluisi Venäjään eikä olisi Suomen ympäristöministerin päänsärky.

Jokainen suomalainen ymmärtää, että Talvivaaran kaltainen onnettomuus on iso takaisku. Meillä on kuitenkin totuttu siihen, että kun tulipalo on valloillaan, tartutaan pumppuihin ja ruvetaan sammutustöihin. Tulipalopaikalla ei ruveta huutamaan, että palo on väärin sytytetty.

Pärjätkää vuotonne kanssa miten voitte, kun olette kaivoksennekin rakentaneet. Jos maailmalla putoaa lentokone, ei kukaan voi tietää sitä etukäteen. Lentoliikenne kuitenkin jatkuu.

Myös kaivostekniikka on riskialtista. Myös kaivosten suunnittelussa voidaan tehdä virheitä. Kaivostekniikkaankin pätee silti sama kuin lentokoneisiin. Toiminta on entistä turvallisempaa jokaisen onnettomuuden jälkeen. Jokaisesta opitaan jotakin.

Ratkaisu ei ole se, että kaivos pannaan kiinni. Talvivaarassakin onnettomuus saatiin aisoihin, kun siellä toimittiin, vaikka ympäristöministeriössä nukuttiin.

Kaivoksia ei voida lopettaa. Tekniikkaa voidaan kuitenkin parantaa. Sellainen maksaa, mutta epäilemättä se on ainoa oikea tie.

Näin kirjoittaa Lauri Kontro Maaseudun Tulevaisuudessa. Ja jälleen täyttä asiaa.

TAIDOKKAASTI KAVENNETUT KANTAPÄÄT

Kartoitin villasukkavarastoni. Niitä on käyttökelpoisina yli kaksikymmentä paria. Sain joka joulu äidiltäni villasukat. Kaikissa taidokkaasti kavennetut kantapäät.

Nämä äidin kutomat villasukat jäävät jalkaan eikä saappaaseen. Tulevana jouluna ei tule äidin kutomia villasukkia.

Mutta pitkälle minä näillä selviän. Ja ne lämmittävät nyt enemmän kuin ennen ja tuntuvat entistä arvokkaammilta..

 

VIELÄ LUOTTAMUSPAIKKOJEN JAOSTA

Käsittelen vielä tätä meneillään olevaa kunnallispolitiikan vaalien jälkeistä vaihetta. Nyt tosiaan neuvotellaan puolueitten kesken. Kun se neuvottelukierros on käyty, niin sitten täytetään paikat.

Tämä ei ole mikään valitusvirsi. Mutta hyvä äänestäjien on tietää miten hommat etenevät. Neljä vuotta sitten kantakaupungin, Ullavan ja Lohtajan keskustalaiset jakoivat paikat sivistyneesti ja toisiaan kunnioittaen.

Mutta kälviäläisten jako ei sitä ollut. Etunenässä touhusi sen seitsämän virkaa yksistään kuntapuolelta itselleen haalinut häärääjä. Maitomäärä ei sitä edellyttänyt. Kaikelle tälle oli omat suojelijansa, jotka taitavat taas olla liikkeellä.

Minusta valtuutetuille yksi lisäpaikka riittää. Sitten ehdokkaina olleille tasapuolisesti niin pitkälle kuin paikkoja riittää.

Joku kohtuus pyrkyryydessäkin täytyy olla. Onneksi kuntalaisetkin asettivat tällaiselle toiminnalle selvät reunaehdot. .

TOIVOTTAVASTI VAALIEN TULOSTA KUNNIOITETAAN

Ei ole itsestään selvää vaikka vaaleissa saa kuntalaisilta oivan tuen ja äänimäärän, että sillä ovet aukenevat vallan kammareihin. Vaalien jälkeen käydään puolueitten välinen neuvottelu paikoista. Siihen suhtaudun luottavaisesti. Kyllä kukin puolue saa suurinpiirtein sen, mikä kullekin kuuluu.

Mutta puolueitten sisälllä toimii muukin kuin maan vetovoima. Luulen ja olen oikeastaan varma siitä, että nämä alueelliset vaaleista toisiin toimineet klikit ilmestyvät saaliinjaolle.

Siis ei ole ollenkaan varmaa, että vaaleissa menestynyt saa tässä kabinettikäsittelyssä oikeutta. Toivon, että keskustassa kunnioitetaan ja kuunnellaan herkällä korvalla vaalin tulosta.

Katsotaan miten käy?

KOKKOLAN KAUPUNGIN TALOUS

Eilisiltana meille uusille valtuutetuille esiteltiin ensi vuoden budjettia ja Kokkolan kaupungin taloustilannetta. Hyvä niin.

En mene ykstyiskohtiin enkä lukuihin. Totean vaan yleisnäkemyksenä, ettei kaupungin taloustilanne hääviltä näytä. Yksinkertaisesti sanottuna menot ovat päässet viimeisinä vuosina karkaamaan.

Kokkolanseudulla on eletty taloudellisesti hyvää aikaa. Sitten 1990-luvun alun ei suuria takaiskuja seudun teollisuudessa ja työpaikoissa ole ollut. Myllyt ovat jauhaneet tuloksellisesti ja työllisyystilanne on ollut varsin hyvä.

Olisi voinut odottaa, että sukan varteen olisi kertynyt jotain. Mutta ylimääräiset varannot  on syöty. Taloudenpito on ollut luvattoman lepsua. Olemme menossa suurella todennäköisyydellä laihempia vuosia kohti. Nyt tarvittaisiin talouden pitoon puskureita. Mutta niitä ei ole.

Tuleva kaupunginvaltuusto ei pääse ruusuja kaupunkilaisille jakamaan vaan edessä on kovia päätöksiä. Kriisikaupunkista ylösponnistaminen vaatii päättäjiltä yhteistyötä ja keskinäistä luottamusta.

Yksi selkeä valopilkku on alueen yrityselämä. Se porskuttaa eteenpäin vieläkin kelpo vauhdilla.

BARACK OBAMA JATKOKAUDELLE

Etukäteen jännittävät Amerikan vaalit ratkesivat sitten nopeammin ja selkeämmin kuin osattiin odottaa.

Presidentti Barack Obama saavutti odotettua selkeämmän voiton republikaanisesta vastatustajastaan Mitt Romneystä, joka tunnusti tappionsa ennen kuin hitaasti edenneen Floridan ääntenlaskennan tuloksia oli edes julkistettu.

Näin toivoin käyvän. Hyvä näin.

KOKOOMUSNUORTEN VARAPJ:LTA OUTO LAUSUNTO

Jos et ole nuorena radikaali, sinulta puuttuu sydän. Jos olet vielä vanhana radikaali, sinulta puuttuu järki, sanottiin ennen.

Ajat kuitenkin muuttuvat. Kokoomusnuorilta puuttuu yhtä aikaa sekä sydän että järki.

Ukko-kokoomus on maltillinen, jopa liberaali tai keskustaoikeistolainen keskiluokan puolue. Nuorisojärjestö on sen sijaan niin oikealla, että kokoomuksen johtoa hirvittää.

Viimeisin kohu syntyi nuorisoliiton varapuheenjohtajan Saul Schubakin kirjoituksesta. Schubakin mukaan ”on järjenvastaista, että tuemme heikomman aineksen lisääntymistä.” Pitääkseen kansan rotupuhtaana ja köyhät kyykyssä hän vaati lapsilisien poistamista.

”Heikompi aines” tarkoittaa siis vähävaraisia. Kun köyhätkin tekevät lapsia, syyn täytyy olla lapsilisissä, tämä lapsinero päättelee.

Schubakin puheet kertovat tietysti paljon puhujasta itsestään. Uutta on se, että tällaista puhetta tulee kokoomuksen piiristä, olkoonkin että kyseessä on ”vain” nuorisojärjestön edustaja. Schubakin ero perussuomalaisten Jussi Halla-ahoon on veteen piirretty viiva.

Näin kirjoitti päätoimittaja Lauri Kontro Maaseudun Tulevaisuudessa.Schubakista on tullut puolueelle rasite.

Todennäköisesti kokoomusnuoret vaihtavat varapuheenjohtajansa. Schubakista on tullut puolueelle rasite.