Kuukausi: tammikuu 2009

ENGLANNIN VALIOLIIGASSA JÄNNITYS TIIVISTYY

Maailman seuratuin ja kovatasoisin jalkapallosarja on nyt kauden puolivälissä. Kärjessä on huipputasaista. Man U, Chelsea ja Liverpool taistelevat mestaruudesta. Tällä hetkellä löisin roponi Man U puolesta. Vaikka heidän ehkä tärkein palaajansa Wayne Rooney on tällä hetkellä loukkaantuneena, niin ei sekään näytä tahtia haittaavan. Voittoja tulee sekä kotona että vieraissa.

Liverpool on putoamassa yllättävillä tasapeleillään Man U:n kyydistä ja se saa pitkälle syyttää omaa manageriaan Rafael Beniteziä, joka pyörittää omaa rotaatiotaan ihmeellisesti. Esimerkiksi Sami Hyypiä on ollut pelaamissaan otteluissa puolustuksensa ehdoton lukko. Mutta Benitez istuttaa tiukoissa kärkiotteluissa Samia penkillä. 

Putoamistaistelussa on vielä kymmenkunta joukkuetta. Vakavimmassa tilanteessa ovat WBA ja Stoke. Ilokseni Tottenham on nousemassa putoajien paikalta turvalliseen keskikastiin. Viimeisin liigaottelu Stokea vastaan antoi jo toivoa paremmasta. Lisäksi tämän kuun siirtoikkunan auki ollessa Tottenham on vahvistunut jokaiselta osa-alueeltaan. 

Valioliigan ystäville tulee jännittävä kevät.

VONKAMIEHIÄ JA AISANKANNATTAJIA

Sunnuntain Hesarissa oli uutinen, että Vantaan keskustan äsken valittu sitoutumaton kaupunginvaltuutettu Timo Auvinen jätti valtuustoryhmänsä kesken kunnallisjärjestön kokouksen. Hänen mielipiteensä kunnallisjärjestönsä toiminnasta suoraan lainattuna oli:” Siellä käy porukkaa, jotka käyvät kunnallisjärjestönsä kokouksissa kerran neljässä vuodessa junttaamassa tietyt ihmiset tietyille paikoille.”

Valitettavasti tällainen on tuttua toimintaa. Porukassa on vonkamiehiä ja aisankannattajia. Yhteinen piirre tälle ryhmälle on, että he eivät itse asetu vaaleissa ehdolle. He ovat joskus mittauttaneet kannatuksensa ja todenneet sen keveäksi.

Mutta vonkamiehet ja aisankannattajat ovat keksineet markkinaraon. He lyöttäytyvät jonkun valtuutetun tai puolueosastopampun kylkeen. He seuraavat uskollisesti pomojaan ja aina kun on paikkoja jaossa he ilmestyvät kuin tuhkasta esittämään määrättyjä henkilöitä. Palkinnoksi he saavat paikan ensimmäisestä kattauksesta. Kun taas jotkut vaaleissa ehdolla olleet ja hyvinkin pärjänneet saavat tyytyä toiseen kattaukseen.

Ellei keskusta uusi toimintatapojaan, niin ei Timo Auvinen jää ainoaksi loikkaajaksi. Monet itselliset ajattelijat tulevat sanomaan:  Sayanora Keskusta – Näkemiin Keskusta.

KOTIÄITI NINA MIKKONEN

Toimittaja ja reservin majuri Timo T. A. Mikkosen toisena puolisona julkimoksi päässyt kampaaja Nina Mikkonen lausui niin vankkoja käsityksiä lasten hoidosta, että lausunnoista syntyi kohinaa. Eikä syyttä.

Kotiäiti Mikkonen vertasi päiväkoteja ja työssä käyviä äitejä kotiäiteihin tavalla, jotka loukkasivat ja syyllistivät. Vertailussaan mustavalkoinen, fanaattinen ja kiivas kotiäiti Mikkonen haki vertauskuvia turkistarhoilta ja Hitlerin Saksasta.

En veisi omia lapsiani kotiäiti Nina Mikkosen hoidettavaksi ja kasvatettavaksi, jos vain julkisen päivähoitopaikan lapsilleni saisin. Jos kuulisin, että lasten lapseni olisivat hoidossa kotiäiti Mikkosen tapaisella ihmisellä, niin vaari puuttuisi peliin.

MAALAISLÄÄKÄRI TAPANI KIMINKINEN

Terveyskeskuslääkärinä Saarijärvellä toimiva Tapani Kiminkinen on piristävä poikkeus. Äsken aamu-uutisissa työvuorossa ollut naisankkuri ilmoittautui hänen ihailijakseen. Samoin ilmoittaudun minä.

Politiikkakin kaipaisi omaa Tapani Kiminkistä. Ei tekisi pahaa, jos Keskustan riveissäkin toimisi tällainen positiivinen tuulettaja. Puolueen alenevat kannatuslukemat lähtisivät varmasti nousuun.

Suomen Keskustassa vallitsee tällä hetkellä monin paikoin tunkkainen ilmapiiri. Erilaisten mielipiteitten esittäjä siirretään helposti naftaliiniin. Jos vielä sattuu niin onnettomasti, että yksinäinen ratsastaja sattuu joskus olemaan oikeassa ja toiset joutuvat myöntymään, niin sitä ei saa koskaan anteeksi. Erityisen loukkaavalta tuntuu, kun ei saa tällaisen tapauksen jälkeen kutsua ryhmäkokoukseen. 

Suvaitsevaisuus ja iloisuus puuttuvat monin paikoin Keskustan kentältä. Kaima Kiminkiselle olisi nyt sosiaalista tilausta.

Kunnioitan ja ihailen Sinua Tapani Kiminkinen.

LAUTAKUNTAPAIKAT JAOSSA

Uuden Kokkolan eri lautakuntiin valittujen nimiä oli tämän viikon maakuntalehdessä. Uusi kaupunginvaltuusto teki runsaasti valintoja. Seuraavassa kaupunginvaltuustossa tehdään vielä täydennyksiä. Lisäksi maakunnalliset luottamustehtävät ovat vielä ilman edustajiaan. Ne täytetään nähtävästi myös seuraavassa valtuuston istunnossa.

Minulta ovat monet ihmetellen kyselleet, että oletko pannut hanskat naulaan, kun nimeäsi ei ollut missään lautakunnassa? En ole kommentoinut asiaa. Teen sen nyt. En ole lopettanut toimintaani enkä ole ilmoittanut, etten halua ottaa vastaan lautakunta edustusta, jos sellaista tarjotaan. Sähköpostilla kysyttiin minultakin toivomuksia ja laitoin kyllä meilillä muutaman lautakunta toivomukseni neuvottelijoille. Mutta eipä tärpännyt. Taisin olla ainoa yli 100 ääntä saanut, jolle ei lautakuntapaikkaa irronnut. 

Tästä ei voi kokkolalaisia, lohtajalaisia eikä ullavalaisia syyttää vaan kyllä tämä on kotimaista perua. Saattaa osasyynä olla, etten ole aina ollut keisarin kanssa samaa mieltä. Mutta olen siitä erittäin tyytyväinen. Niin aion toimia jatkossakin. Olen tasavaltalainen ja pidän oman pääni, jos tiedän olevani oikealla tiellä. Siitäkin huolimatta, vaikkei tule paikan paikkaa. Ahneudella pitäisi olla rajansa. Vallan haalimisessakin.

Totuuden nimissä on sanottava, että minulle on ylhäältä ilmoitettu, että saan jonkun maakunnallisen luottamustoimen. Se olisi hyvä ja se tyydyttäisi kyllä. Köyhän on oltava nöyrä. Jäinhän 119 äänellä seitsemän äänen päähän valtuustosta. 

Sivujen kävijöilleni tiedoksi: Olen taas jonkinlaisessa iskussa. Selkä toimii kohtuudella ja hiihtokilometrejä on alkanut kerääntyä mukavasti. Aion myös aktivoitua plogillani.

Käykää tsekkaamassa viikon kysymystä.

Pysykää kanavalla!

JUHANNUKSELTA HELPOTTAA?

Sammon konsernijohtaja Björn ”Nalle” Wahlroos valoi menneellä viikolla uskoa talousmarkkinoihin toteamalla, että jo tulevana kesänä helpottaa.

Hän perusteli positiivista näkemystään sillä, että rahoitusmarkkinoiden paniikki on ohi ja luottomarkkinat ovat palautuneet lähes ennalleen.

Me kaikki tietenkin toivomme, että näin onnellisesti kävisi. Mutta on pakko todeta, että se on toiveajattelua. Valitettavasti.

Toiveet ja arkirealismi eivät nyt kohtaa. Talouden syvä matala on tosiasia myös Suomessa. Mutta on oikein etsiä sellaisia myönteisiä asioita, jotka helpottavat ja kenties lyhentävät talouselämän ahdinkoa meillä ja maailmalla.

Tänään virkaansa astuva Yhdysvaltain uusi presidentti Barack Obama on paljon päällä. Hän on yksi toivon kipinä. Jos hän saa Yhdysvaltain rapakunnossa olevan talouden kääntymään parempaan suuntaan, niin se tuntuu kaikkialla. Meilläkin. 

TALOUDEN TALKOOT ODOTTAVAT…

Talouden alakierre jatkuu. Päivittäin uutisissa kerrotaan uusista ja taas uusista yt-neuvotteluista ja irtisanomisista. Kymmenet tuhannet lomautetut ja irtisanotut ihmiset joutuvat osallistumaan lamatalkoisiin kipeällä tavalla. Tämä joukko kasvaa huolestuttavalla päivävauhdilla.

Suomalaisten kansantulosta suurin piirtein puolet muodostuu viennistä. Kun vienti laskee ja yritysten tilauskirjat eivät täyty, niin tuleva tilanne on vaikea. Hallituksen elvytystoimenpiteet ovat tärkeätä ensiapua. Mutta kun koko maailman talous on tekohengityksen varassa, niin kotimaisen elvytyksen tuomat mahdollisuudet ovat rajoitetut. Tekohengitys ei pitkän päälle auta.

Kotimaisessa elvyttämisessä pitää muistaa, että investointikohteet ovat järkevästi valittuja, työllistäviä ja pitkällä aika välillä kannattavia. Valtionkaan ei pidä velkarahalla  lähteä investoimaan hetken huumassa mitä tahansa. Yhteiskunnan pitää myös maksaa velkansa joskus takaisin. 

Kansalaisia on viritetty talvisodan hengellä kestämään tulevan laman kolhuja ja osallistumaan lamatalkoisiin. On vaikea kuvitella, että lomautetut ja irtisanotut marssisivat vapaaehtoisesti näihin talkoisiin. Siitä ovat pitäneet huolen ahnaat optiojohtajat. Kirkkaana johtotähtenään Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius, joka käärii tunnissa yli 5000 euroa kahisevaa. Meni Fortumilla niin tai näin niin Lilius pärjää aina. 

Toimitusjohtaja Lilius saa kiittää mammuttituloistaan Lipposen II hallituksen kauppa-ja teollisuusministeri, sosialidemokraatti Sinikka Mönkärettä, joka rustasi Fortumin johtajalle hulppean palkan päälle vielä mojovan optiopaketin.