Kuukausi: elokuu 2015

Eräs minulle tuttu nuori mies työskentelee kansainvälisessä tiimissä. Hänen lähimmät esimiehensä ovat Ruotsissa Tukholmassa. Tämä lahjakas nuori mies kertoi, että hän hämmästyi myönteisesti kun esimiehet Ruotsista kysyivät miten hän jaksaa? Onko töitä liikaa vai liian vähän? Miten perhe voi? Onko lasten hoito järjestyksessä?

Tällaista viestiä on tullut muitakin tietoreittejä pitkin. Tekisi mieli päätellä että ruotsalaiset ovat työnjohdollisesti suomalaisia edellä. Olen vakaasti sitä mieltä, että positiivisella otteella saa enemmän aikaan kuin turhalla pomottamisella.

Suomi on jäämässä monella rintamalla Ruotsista jälkeen.

Ennen Kreikan kriisiä Suomi ei tarkoittanut kreikkalaisille paljoakaan – pieni maa Euroopan laidalla. Kolmannen lainapaketin sovun lähestyessä Suomi-kuva on kuitenkin muuttunut Kreikassa pysyvästi. Kreikan lainaneuvotteluiden aikana Suomen kanta tuli esiin poikkeuksellisen selvästi. Pienen Suomen skeptisyys uutta lainapakettia kohtaan nostettiin myös Kreikassa näyttävästi esille.

– Heinäkuun 11. päivän eurokokouksessa Suomi tuli kovasti esille Kreikan mediassa. Mediakuva alkoi elää omaa elämäänsä ja paisui yli mittasuhteidensa, Suomen Kreikan-suurlähettiläs Pauli Mäkelä kertoo. Mäkelän mukaan Suomesta tuli kreikkalaisille vakavin lainaohjelman vastustaja ja eurosta eroamisen vaatija. Mediassa Lordin monsterit saivat edustaa suomalaisia ja Suomen ja Saksan suhdetta toisen maailman sodan aikana puitiin.

– Alettiin kaivaa kaikenlaista Suomeen liittyvää, aika kliseistäkin asiaa. Esimerkiksi Lordin Eurovisiovoitto Ateenassa, toinen maailmansota ja joulupukki. Tässä suhteessa Suomi sai melkoisen negatiivisen leiman, joka valitettavasti vaikuttaa jääneen. Heinäkuussa Suomi nousi myös sosiaalisessa mediassa kreikkalaisten silmätikuksi. Twitterissä levisi kuvia esimerkiksi joulupukista, joka vaati lahjaa antaessaan lapselta vakuuksia.

Eikö olisi syytä jo havahtua, että tässä puulaakissa meille on varattu ikuinen maksajan rooli. Miljardien antamisen lisäksi saamme vielä kaupan päälle kreikkalaisten vihat.

Suomen käy huonosti, jos ei oteta kompassia käteen ja tarkisteta suuntaamme.

Kokkolassa valmistellaan uutta hallintomallia. Siitä pitäisi päättää alkavan syksyn aikana. Esillä on ollut useampia vaihtoehtoja. Vakavimmin on puhuttu tutusta virkamiesmallista, valiokuntamallista sekä pormestarimallista.

Pormestarin valitsee kuntalain mukaan valtuusto. Se voi tietää pitkää poliittista vääntöä. Mikä näin valitun pormestarin asema sitten tällaisen kamppailun jälkeen olisi?  Ehkä hän olisi enempi tai vähempi poliittisten puolueiden etäispääte ja kenties hänen roolinsa jäisi heikoksi. Tätä tukevat ainakin omat verkostotietoni nykyisistä pormestarikunnista. Moni niissä kyselee, että mistä ja millä ansioilla niin sanotulle pormestarilla tuollaista palkkaa maksetaan?  Kuntalaki ei tällä hetkellä salli suoraa kansanvaalia pormestarin valitsemiseen.

Mielestäni luottamushenkilöitten roolia on syytä vahvistaa. Esimerkiksi kaupunginhallitukseen pitää mennä vaalien kautta. Samoin lautakuntien puheenjohtajat tulee valita sellaisista henkilöistä, jotka ovat mittauttaneet kannatuksensa kunnallisvaaleissa. Yksi pohdinnan kohta on myös, montako lautakuntaa Kokkolassa tarvitaan? Paljon muutakin hiomista löytyy.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan asema on keskeinen ja sitä on syytä vielä lujittaa. Myös valtuuston roolin vahvistaminen pitää kuulua uuden hallintomallin tavoitteeseen. Päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys ovat nykyaikaa. Kaupungin luottamustehtävissä olevilla menee paljon aikaa asioiden perehtymiseen ja valmisteluun. Sekin tulee ottaa uudessa hallintomallissa huomioon. Luottamustehtävä tänä päivänä on vaativa homma.

Itse olen näillä tiedoilla virkamiesmallin kannalla. Luottamushenkilöiden on voitava luottaa siihen, että käsiteltävät asiat on valmisteltu lain mukaisesti, asiantuntijoita kuunnellen sekä virkavastuulla. Asioitten valmisteluprosessiin ei tarvitse sotkea politiikkaa. Sen kyllä ehtii tehdä myöhemminkin. Virkamiesjohtajalta vaaditaan tänä päivänä tuloksia. Johtajasopimus on tehtävä tässäkin mielessä huolellisesti.

Äänestysaktiivisuuden lisäämiseen on löydettävä uusia keinoja. Kaupunkilaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia on kehitettävä. Sähköiset yhteydet antavat tähän hyvät mahdollisuudet.

Tässä muutamia ajatuksia syksyn puintiin.

Pelkään, että istumme väärässä junassa. Tämä EU:n ja jenkkien ohjaama juna vie meidät toivottomaan asemaan. Suomi on ajautumassa taloudessaan kurimukseen, jota yhteisvaluutta euro vielä pahentaa.

Ulkopoliittiset ohjat ovat nyt muilla.  EU ja USA antavat meille tässäkin asiassa nuotit.

Meidän housuillamme istuvat nyt muut. Olemme lammasmaisesti antaneet ohjakset vieraisiin käsiin.

Kuinka kauan kansa pysyy tässä junassa?

Suomen päättäjät myötäilevät liki jokaista lännestä tulevaa määräystä ja toivomusta.

Olisi jo korkea aika viheltää pilliin ja sanoa ettei tämä käy. Tämä ei kertakaikkiaan meille käy.

Se on vastoin meidän kansallista etua.

Tällainen olisi musiikkia monien korville.

Mutta valitettavasti tämä on vain toiveunta.