Kuukausi: helmikuu 2011

DEMARIT JA URPILAINEN

Demareiden puheenjohtaja Jutta Urpilainen on vielä helisemässä sekä puolueensa että oman kansanedustajaehdokkuutensa kanssa. Jutta ei ole saanut vielä missään vaiheessa puolueettaan hanskaansa.

Mielestäni Urpilainen teki ison virheen, kun hän ei lähtenyt Helsingistä ehdolle. Sieltä hänen läpimenonsa kohtuullisen isolla äänimäärällä olisi ollut selviö. Demareilla toimii etelässä käytännössä paljon puhuttu pitkä lista. Puolueen ykkösehdokkaat menevät takuuvarmasti läpi. Siitä pitää demareiden järjestökenttä huolen.

Vaasan vaalipiiristä Urpilaisen läpimeno ei ole itsestään selvää.  Seinäjoen Harry Wallin pyrkii väellä ja voimalla takaisin eduskuntaan eivätkä vaasalaiset suosiolla jätä nykyistä kansanedustajaansa Miapetra Kumpula-Natria rannalle. Kun näyttää tällä hetkellä, etteivät demarit saa Vaasan vaalipiiristä kuin kaksi kansanedustajaa, niin Jutalla on tosi paljon pelissä jännitettävää.

Myös kansanjohtajan pitää uskaltaa otta pieniä riskejä. Puheenjohtaja Urpilainen ei uskaltanut panna itseänsä etelässä likoon ja se voi koitua hänen lopulliseksi Waterlooksi.

SYVÄÄ LUOTTAMUSTA

Entinen pääministeri Paavo Lipponen nauttii presidentti Tarja Halosen syvää luottamusta. Kaikki Lipposen tekemiset ja tekemättä jättämiset ovat Lipposen toimivaltaan kuuluvaa ja presidentin hyväksymää. Näin Halonen itse kommentoi medialle viime aikaisia tapahtumia. 

Vielä muutama päivä sitten Halonen sanoi, ettei presidentillä ole sanansaattajia eikä hän sellaisia tarvitse. Mistä Lipponen sai tietonsa välitettäväksi. Siitä presidentti ei puhunut eikä kyseenalaistanut saatikka moittinut. Puoluetoveri Lipponen nauttii Halosen syvää luottamusta.

Entinen pääministeri Jäätteenmäki kertoi taannoin totuuden mukaisesti suomalaisille, missä mennään ja mitä Lipponen oli Irak-gatessa amerikkalaisille luvannut. Jäättenmäki oli isänmaan asialla. Mutta demaripresidentti ei tehnyt elettäkään puolustaakseen Jäätteenmäkeä eikä neuvonantajaansa Martti Mannista. Molemmat saivat lähteä.

Kaiken jälkeen olisi toivottavaa, että Jäätteenmäki ja Manninen kertoisivat suomalaisille miten asiat todella menivät. Tällä hetkellä meillä on ainoastaan Halosen ja Lipposen sosialidemokraattinen kertomus tästä tapahtumasta. Siihen tarinaan ei ainakaan minulla ole syvää luottamusta.

KAUKOLOVAN HIIHDOT

Urheilun ja urheilutiedon harrastaminen on mielenkiintoista puuhaa. Minulle soitti viikonloppuna toinen samanlainen ja kysyi, missä sijaitsee Kaukolova? Vastasin, että Venäjällä eikä Uralin takana, mutta aivan tarkkaa sijaintia enkä kunnan nimeä osaa heti sanoa. Nettikään ei suoraan antanut tarkempaa vastausta. Lupasin selvittää.

Soitin entiselle mestarihiihtäjä Tuulikki Pyykköselle, sillä tiesin, että hän oli ainakin siellä hiihtänyt. Pyykkönen nykyinen Kemppainen ei vastannut. Sitten soitin Marja-Liisa Kirvesniemelle, joka vastasi. Sympaattisen Marja-Liisan kanssa puhuttiin pitkä tovi. Hän tiesi, että Kaukolova sijaitsee lähellä Pietaria. Myös Marja-Liisa kertoi, että hänellä ei koskaan ollut vatsavaivoja Kaukolovan kisareissulla. Hän pelasi varmaan päälle ja otti aina jo lähtiessään omat eväät ja juomat mukaan.

Sitten soitti kaverini, joka oli löytänyt netistä tarkat tiedot. Kaukolova eli Kaukola on kylä, joka sijaitsee Inkerinmaalla Toksovan pitäjässä noin 20 km:n etäisyydellä Pietarista.

Sitten soitti Tuulikki Pyykkönen, jonka puhelimeen oli jäänyt numeroni. Kerroin hänelle asiani ja juttelimme myös Kaukolovan hiihdoista ja muistakin asioista pitkään. Tuulikki työskentelee Puolangan kunnan nuorisotoimessa. Hän oli ollut juuri järjestämässä lasten hiihtokilpailuja kotikunnassaan Puolangalla. Tuulikki oli myös Marja-Liisan lailla helppo puhuteltava. Nämä molemmat huippuhiihtäjät ovat mutkattomia ja aitoja ihmisiä.

Tällaisia mukavia tilanteita, tapahtumia ja joskus myös tapaamisia urheilutiedon perässä kulkeminen saa aikaan.

LÄNNETTYNYT JA YLIMIELINEN LIPPONEN

Ulkopoliittisen instituutin johtajana entinen pääministeri Paavo Lipponen jo näytti ulkopoliittisen ajattelunsa suunnan. Hänestä kehittyi avoimesti länsimyönteinen atlantisti. Viime aikaiset WikiLeaksin julkaisemat vuototiedot vain vahvistavat tätä.

On kiusallista, että kahden valtion päämiehen luottamukselliset keskustelut vuotavat. Erityisen harmillista on, että tässä Lipposen tapauksessa suuren itäisen naapurimaan päämiehen henkilökohtaisia ominaisuuksia ja mielentiloja on välitetty Lipposen ihannoimaan länteen. Tällaista toimintaa voisi hyvin kuvata hölösuiseksi.

Jos tähän Lipposen toimintaan presidentti Halonen ei millään tavoin puutu, niin kyllä toveruus on pitkälle vietyä. Eikä presidentti-instituutiosta ole enää kovin paljon jäljellä. Voi perustellusti kysyä, mitä seuraisi jos Lipposen paikalla nyt olisi esimerkiksi joku keskustalainen poliitikko? Valtiopetos syyte olisi häämöttämässä. 

Tärkeätä olisi myös selvittää sosiaalidemokraattien suhmurointi entisen keskustalaisen pääministeri Anneli Jäättenmäen pään menoksi. Siinä pääroolissa oli juuri Paavo Lipponen. Tästä Irak-gatesta ei ole vielä totuutta kuultu.

PARASKIN SANOJA

Jokaisella on muistissa entisen pääministeri Paavo Lipposen tapa toimia. Hän on upottanut kovanaamaisuudellaan niin puoluetoverinsa Arja Alhon kuin entisen pääministeri Anneli Jäättenmäen. Taktiikka on ollut yksinkertainen. Lipposen aseet ovat kovuus ja peräänantamattomuus sekä täysi piittaamattomuus miten vastustajan käy.

Nyt Lipponen on Wikileaksin mukaan vuotanut presidenttien Halosen ja Putinin välisiä keskusteluja jenkeille. Saa nähdä nouseeko Halosella tästä vuodosta maitohapot. Veikkaan ettei nouse. Halonen on kuitenkin niin tiukasti sosialidemokraattien kanssa naimisissa ettei hän tästä provosoidu.  

Lipponen vastasi medialle ylimielisen tuntuisesti so what? Mitä sitten?  Mielenkiinnolla odotan, miten presidentti Halonen asiaa kommentoi.

Irak-gate on ollut ja mennyt mutta kyllä tämä Lipposen häikäilemättömyys tuo vielä siihenkin asiaan uutta näkökulmaa. Millä lihaksilla tämä Lipponen oikein Jäättenmäkeä syytteli?