Kuukausi: elokuu 2011

KESKUSTALLA ON TASOKAS EHDOKAS

Keskustajohto saisi viheltää jo ehdokasetsinnän poikki. Meillä on tohtori Paavo Väyrysessä jo mitat täyttävä presidenttiehdokas. Hänen ansiolistansa kyllä kestää tarkastelun muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa.

Tässä ehdokashakemisessa on jo farssin piirteitä. Tulee sellainen tunne, että uskaltaako loimittaa itsensä kokopuvulla sekä kravatilla ja lähteä kylille. On nimittäin vaarana, että joutuu ehdokkaaksi.

Nyt järjestöväen pitää asennoitua tekemään tohtori Väyrysen ehdokkuuden eteen töitä. Muita ei enää ilmaantune.

SITÄ SAA MITÄ TILAA

Näin se on. Ihmettelin jo aikoinaan, ääneenkin. Miksi viljeliväesto ei pannut Esa Härmälää EU-parlamenttiin? Todellista ammattilaista, joka tunsi kotimaiset maaseudun olosuhteet läpikotaisin ja hallitsi vielä eurooppalaiset kiemurat.

Nyt ihmettelen vielä enemmän niitä maaseudun ihmisiä, jotka äänestivät perussuomalaisia. Nämä populistit eivät ota mistään vastuuta. He jäivät suurina vaalivoittajina oppositioon viisastelemaan.

Nyt on todellinen vaara, että tämä hallituksen perussuomalaisia myötäilevä sooloesitys ajaa suomalaiset piippuhyllylle eurooppalaisessa päätöksenteossa.

Miten käy tulevissa maatalous- ja aluetukineuvotteluissa? Hallituksen toiminnan takia asetelmat ovat maatalousväestön kannalta vähintäänkin epävarmat.

Tätä olisi kannattanut mietiskellä ennen vaaleja! Nyt saa sitä mitä on tilannut.  Osa maatalousväestöstä ei ymmärtänyt omaa etuaan ja parastaan. Tyhmyydeksikin tällaista käyttäytymistä voi hyvällä syyllä kutsua.

HEIKKO ALKU

Yleensä uusi hallitus pääsee aluksi vähän paistattelemaan myötäauringossa. Pääministeri Kataisen hallituksella näyttää pallo olevan teillä tietymättömillä.

Pääministeri Katainen on demareitten ja SAK:n pihdeissä. Muutenkin hallituksen alkutaival antaa käsityksen, että sitä johtavat vasta-aloittelijat.

Valtiovarainministeri Urpilainen edelleen ratsastaa populismin harjalla vaikka vaaleista on puolisen vuotta aikaa. Hän ajaa tarmokkaasti sooloillen Suomea Euroopan nurkkaan.

Viimeiset tiedot Euroopan rahamarkkinoilta panevat Urpilaisen puuhastelut outoon valoon. Myös tiedot Brysselistä antavat käsityksen, että seuraavan EU:n ohjelmakauden tärkeät neuvottelut ovat miltei pysähdyksissä. Hommat näyttävät olevan retuperällä eli vasikan hännän nokassa.

Nyt tarvittaisiin sitä kuuluisaa maalaisjärkeä ja elämän kokemusta. Sitä ei valitettavasti tuosta kirjavasta hallituskokoonpanosta taida löytyä.

SOOLOILU HARVOIN ONNISTUU

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen käy yhä vaalikampanjaa. Hänen pitäisi pikimmiten ryhtyä hoitamaan vastuunalaista virkaansa.

Urpilaisen rummuttamat Kreikka-vakuudet ovat sooloilua, johon eivät muut EU-maat lämpene. Näillä etukäteen tuhoon tuomituilla hokkus-pokkus tempuilla Suomi ajaa itsensä eurooppalaiseen konkeloon. 

Ei tämä hyvältä näytä.

DAEGUN KEIHÄSVALINNAT

Etelä-Korean Daegussa 27.8 alkavien yleisurheilun mm-kisojen keihäänheiton valinnat aiheuttivat jälleen tunnekuohuja. Antti Ruuskasen jääminen kotimaaahan jääväksi varamieheksi suututti monia hänen kannattajiaan.

Suuttuminen on luvallista mutta ei se enää valintoja muuta. Kyllä Ruuskasella oli koko kesä heittää itsensä kisakoneeseen. Mutta eipä vain irronnut. Tasaisen tahmeata puurtamista. Ruuskanen on tähän asti ollut arvokisoissa ja ratkaisevissa tilanteissa vaisu ja alavireinen, joten ymmärrän hyvin valisijoiden päätöksen.

Nuori lapinlahtelainen Sampo Lehtola osoitti oikeaan aikaan tuloskuntoa. Hän heitti 83,77 juuri mm-kisojen kynnyksellä. Pitemmälle kuin Ruuskanen koko kesänä.

Valinnat ovat aina vaikeita, mutta ei tässä mitään oikeusmurhaa tapahtunut.

MITEN TÄSSÄ VIELÄ KÄY?

 

Eurorakennelman tulevaisuus näyttää kovasti epävarmalta. Tukea tarvitsevia maita tulee pelottavalla vauhdilla lisää.

Enää kohtuullisessa eurokunnossa olevia maita ovat Saksa, Suomi ja Viro.  Suomenkin talouden taivaalla on uhkapilviä. Taloutemme ohjakset ovat nyt tiukasti sosialidemokraattien käsissä. Valtiovarainministerinä on demareitten puheenjohtaja Jutta Urpilainen ja työministerinä toimii SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen.

Tuore valtiovarainministeri Urpilainen kiirehti jo tiedottamaan, ettei seuraavan vuoden valtion talousarviota sitten näpelöidä. Pääministeri Jyrki Kataisellakaan ei ole kovin paljoa siihen puuttumista. Kun vielä lisätään, että Ihalainen on istutettu estämään työelämän uudistukset, niin sääliksi käy kokoomusta ja sen puheenjohtajaa pääministeri Kataista. Demarit pistivät pääministerin permantoon omasta heitostaan.

Suomen talouden kannalta tilanne on vähintäänkin pulmallinen. Kilpailukyvyn kannalta tarvittavia uudistuksia ei todennäköisesti saada aikaiseksi. Ei ainakaan Urpilaisen kaikkia myötäilevällä tavalla.

Valtiovarainministeri Urpilaisen Kreikka paketin kylkeen saamat vakuuslauseet voivat vielä tulla omaan nilkkaan. Ensinnäkään niillä ei ole mitään konkreettista merkitystä. Toiseksi tällä menolla Suomikin voi ajautua talousahdinkoon. Mites sitten suu pannaan?