Blogi

VALTUUSTOKAUDEN AVAUS 2021 KOKKOLASSA

Arvoisat valtuutetut, uudet ja jatkavat, täällä salissa ja te siellä teamsin yhteydessä, arvoisat viranhaltijat ja kuulijat
Kokkola on aina ollut meri-ja merenkulkijoiden kaupunki. Täällä ei ole pelätty lähteä kauaksikaan maailmalle. Kokkolasta on haettu laajempaa horisonttia meriä käyden.
Niinpä eräs Ykspihlajan poika päätti lähteä jo hyvin nuorena merille. Hän pestautui aamupäivällä satamasta kaukomaille suuntautuvaan laivaan. Pahaksi onneksi koti-ikävä alkoi kaihertaa poikaa jo Tankarin kohdalla. Poika halusi ikävissään palata kotiinsa. Hän sai luotsiveneellä kyydin Tankarista takaisin satamaan. Merikarhu on aina merikarhu. Poika meni oikopäätä Pihlajassa liki täynnä olleeseen Marocco-baariin. Potkaisi oven auki ja huusi kuuluvalla äänellä kynnykseltä : ”Vieläköhän vanha äitini elää?”
Hyvät kuulijat! Näen valtuutetun roolin mieluusti sillanrakentajana. Sillanrakentajia tarvitaan puolueitten sisällä, puolueitten kesken, suhteessa viranhaltijoihin sekä kaupungin lukuisiin yhteistyökumppaneihin ja sidosryhmiin. Mitä tukevammat sillat meillä on ja mitä tarkemmin tunnemme tieverkoston, sen tehokkaammin voimme vaikuttaa. Sillanrakentajina meillä on hyvä mahdollisuus löytää se paljon puhuttu ja kaivattu Kokkola-henki.
Meille on tulossa mielenkiintoinen valtuustokausi. Paljon Kokkolassa on saatu aikaan ja monia tärkeitä hankkeita on suunnitteilla, esimerkkeinä koulutoimen investoinnit ja urheilupuisto. Liikenneinfran parantamisessa riittää haasteita. Suunnittelupöydällä on monta muutakin tärkeää hanketta.
Muutoksen tuulet puhaltavat tulevalla valtuustokaudella. Siitä isona esimerkkinä soten siirtyminen valtion rahoittamaksi toiminnaksi.
Voimme olla Kokkolassa tyytyväisiä monesta asiasta. Rannan suurteollisuus ja satama sekä seudun yrittäjät ovat kamppailleet koronasta huolimatta menestyksellä. Työllisyyskehitys on pysynyt vakaana. Kaupungin kaavoitus toimii ja asukasluku on mukavassa nousussa.
Haasteitakin toki meillä on. Kaupungin talous tulee vaatimaan valtuustolta tiukkaa silmällä pitoa ja päätöksiä, vaikka kaupungin kassa näyttää tällä hetkellä hyvältä. Veroruuvia on kiristetty lähes ylämerkkiin ja lainaa sekä vastuita on ihan riittämiin.
Haluan nostaa esille PK-yrittäjien hankkeet ja suunnitelmat. Ne pitää ottaa tosissaan. Monipuolinen elinkeinorakenne on arvokas asia. Lupamenettelyt kestävät nykyisellään liian kauan ja palvelu on kangerrellut. Tällä rintamalohkolla pitää pystyä parempaan.
Nuorten selviämiseen koronan jälkeisestä ajasta tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kulttuurin asemaa pitää korostaa. Vireä kulttuurielämä tuo sitä kovasti kaivattua lumovoimaa ja uutta tarinaa arkeemme kuten strategia seminaarissamme toivottiin.
Syksyämme piristää elokuvateattereihin tuleva Hytti no 6. Kokkolalainen elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen sai työstään kansainvälistä huomiota Cannesissa. Elokuva pohjautuu Rosa Liksomin menestyskirjaan.
Olen neljän kaverini kanssa tehnyt saman junamatkan Moskovasta Pekingiin. Minun hyttini numero oli 8. Suurella mielenkiinnolla pääsen vertailemaan mitä eroa oli hyteillä 6 ja 8.
Vielä näen unta, että veneet lipuvat Kalahallin kupeeseen tuoden tuulahduksen laajemmasta horisontista, siitä mitä Pihlajan poika lähti etsimään.
Tässä yhteydessä haluan omasta ja valtuuston puolesta onnitella kansanedustajaa ja valtuustomme jäsentä Mauri Peltokangasta uudesta merkittävästä valtakunnallisesta luottamustehtävästä.
Hyvät kuulijat
Me-henkeä peräänkuuluttaen päätän runoilija Eeva Kilven valoisaan ajatukseen.
”Elämä on arvaamatonta.
Koska tahansa voi tapahtua
jotain hyvää.”
Näillä sanoin toivotan teidät tervetulleiksi uuden valtuustokauden ensimmäiseen valtuuston kokoukseen.
Kuvassa voi olla 2 henkilöä, istuvat ihmiset, seisovat ihmiset ja sisätila
413
Tavoitetut henkilöt
119
Sitoutumiset

+3,9x enemmän

Jakelupisteet
Mainosta julkaisua
51
4 kommenttia
Tykkää

 

Kommentti
Jaa

ANGELA MERKEL

Kuvassa voi olla 4 henkilöä, seisovat ihmiset ja ulkoilu
Vuodesta 2005 Saksan liittokanslerina toiminut Angela Merkel poistuu näyttämöltä ensi syyskuussa. Hänen mukanaan lähtee paljon viisautta ja taitoa. Häntä tulee varmasti monella vielä ikävä. Merkel on ollut yksi Euroopan merkittävimmistä johtajista vuodesta toiseen.
Häneen on luotettu. Hän on ollut eurooppalainen maamerkki, eräänlainen tukipylväs.
Angela Merkelin johtamistavoista pitäisi kaikkien ottaa oppia. Hänen ei tarvitse huitoa, ei kiroilla eikä korottaa ääntään saadakseen huomiota. Silti hänen sanomansa menee perille. Hänen rauhallinen esiintymisensä ja harkitsevat lausuntonsa herättävät luottamusta ja uskoa.
Merkelin ei tarvitse hakea huomiota pukeutumisellaankaan. Hänellä on varma maku joka on pysynyt vuodesta toiseen liki samanlaisena. Merkel ei ole vaatteilla pröystäillyt. Valittu pukeutumislinja on istunut hänelle ja ollut hänen näköisensä. Sekin täydentää sitä luottamuksen ja osaamisen kuvaa, joka hänestä on syntynyt.
Kuvassa Saksan liittokansleri Angela Merkel käymässä suurta tuhoa aiheuttaneella tulva-alueella.

KESKUSTA ON EDELLEEN HENGISSÄ

Ennen kuntavaaleja povattiin keskustan romahtamista ja odotettiin perussuomalaisten ajavan keskustan ohi suuremmaksi kuntapuolueeksi. Näitä asioita rummutettiin erilaisissa medioissa päivästä toiseen. Maan parhaat politiikan asiantuntijat ennustivat keskustan auringon vihdoin laskevan.
Käydyt mielenkiintoiset vaalit osoittavat, että synkät ennustukset keskustan osalta eivät toteutuneet. Keskusta oli käytyjen vaalien kolmanneksi suurin puolue liki 15 % kannatuksella. Mukava todeta, että tämä hieno kansanliike on edelleen hengissä.
Kotoisessa Kokkolassa keskusta menetti kaksi valtuustopaikkaa mutta säilyi suurimpana ryhmänä kymmenellä valtuutetullaan. Vaalien voittajia niin täällä Kokkolassa kuin valtakunnallisessa kisassakin olivat kokoomus ja perussuomalaiset.
Keskustan ajamalla politiikalla on edelleen käyttöä vaikka kilpakumppanit ja media ovat toista väittäneet. Vahva kuntapuoleen asema menetyksistä huolimatta keskustalla säilyi. Tämä torjuntavoitto antaa uskoa siihen, että vastuuntuntoisella ja maltillisella toimintatavalla on edelleen käyttöä.
Keskustan ehdokkaat ja kenttäväki tekivät erinomaista työtä täällä kotikentällä ja koko maassa. Vaalien edeltävällä viikolla oli aistittavissa että keskustan kannatus on nousemassa ja perussuomalaisten hiipumassa.
Tästä on hyvä jatkaa. Keskusta ilmoittautuu sillanrakentajaksi ja valmiiksi yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa täällä Kokkolassa sekä myös maakunnassa.
TapanI Hankaniemi

AAMUTARINA

HOUSUN PAIKKA
Ostin vuosia sitten pyöräily-ja vapaa-ajanhousut. Sain edullisesti laadukkaat ulkoiluun sopivat pöksyt. Ne olivat mukavat ja mutkattomat pitää. Lisäksi ne tuntuivat kevyiltä ja sopivan tyköistuvilta..
Pahaksi onnekseni pari kesää sitten istuin näillä tykätyillä housuilla urheilukentän penkille laitettuun purukumimiinaan. Niitä yritettiin puhdistaa monella menetelmällä mutta huonolla menestyksellä. Viimeisenä konstina laitoin housut pakastimeen. Olin jostain kuullut, että siellä purukumi kovettuu ja siten sen saa murentamalla pois. Ei onnistunut sekään yritys.
Housut olivat niin läheiset etten halunnut niistä luopua. Esitin vaimolleni, että kovat keinot käyttöön: ”leikkaa purukumikohta pois ja paikka tilalle.” Vaimo leikkasi ja ompeli istuinosaan nätin pyöreän paikan.
Pyöreästä paikasta muistin jutun vuosikymmenten takaa halsualaisista veljeksistä, joiden housut äiti oli taidolla ja rakkaudella paikannut. Pojat tulivat itkua tuherrellen koulusta kotiin ja sanoivat, että piti hävetä kun kaikilla muilla oli housuissaan kanttiset paikat ja meillä pyöreät.
Pyöreä paikka takamuksessani teen taas tänä aamuna kävelylenkin. Se ei varmaan paljoa ulkoilupuseron alta näy, ehkä vilahtelee mutta ei se tahtia häiritse.
Mukavaa päivän jatkoa!

LIIKUNNAN ILOA

Kansalaisten kunto rapautuu. Erityisesti varhaisnuorten kunto on tutkimusten mukaan huolen aihe. Liikkumattomuus ja siitä johtuvat haitat uhkaavat yhteiskuntaamme salakavalasti.
Olin kaksitoista vuotta kutsuntalautakunnassa kuntani edustajana. Muutama sata nuorta miestä sinä aikana niissä kävi. Kolmasosa heistä oli hyväkuntoisia, kolmasosa normaalikuntoisia mutta valitettavasti kolmasosan fyysisessä kunnossa oli toivomisen varaa.
Tilanne ei ole varmaan noista ajoista parantunut johtuen mobiililaitteista ja runsaista ruutuajoista, jotka imaisevat nuoret mukaansa. Jylläävä koronapandemia on myös vähentänyt monen liikkumista. Tosin monet ovat löytäneet patikoinnin ja luonnossa liikkumisen tänä erikoisena aikana. Perheet yhdessä tekevät yhä enemmän näitä luontoretkiä.
Liikkumista ei kepillä lisätä mutta porkkanoita voitaisiin tarjota enemmän. Koulujen liikuntatunteja olisi syytä lisätä. Myös koulumatkoja voisi tehdä enemmän jalan ja pyöräillen, mikäli terveys ja turvallinen koulutie sen sallivat.
Nuorena hankittu ja sittemmin ylläpidetty hyvä fyysinen kunto on oiva matkaeväs. Siitä on apua elämän kaikissa vaiheissa. Minulla on ollut matkakaverina viisikymmentävuotta selkärankareuma. Vielä keikun kiitollisena mukana monenlaisessa toiminnassa pitkälti säännöllisen kävelemisen ansiosta.
Lyhyt kävelyretki riittää aluksi. Turhan monen liikkuminen on hyytynyt liian kovaan alkuvauhtiin. Määrää ja tahtia on hyvä lisätä hissukseen.
​
Liikunta palkitsee. Elämänlaatu kohenee kaikilla mittareilla mitattuna.
Ylös, ulos ja lenkille!
Tapani Hankaniemi

TIESTÖMME KUNTO

On sanottu ja monin silmin todettu, että alempiasteisen tieverkon kunto maassamme on nyt todella huono. Tänään ei pitäisi kenenkään joutua huolestuneena odottamaan sitä, että pääseekö maitoauto, rehuauto, paloauto tai ambulanssi tietä pitkin määränpäähän. Eräitten selvitysten mukaan sorateiden kunto ei ole ollut näin huono 1950-luvun jälkeen.
Tieyhdistys muistuttaa, että yksityistiet ovat osa maamme liikennejärjestelmää. Yksityisteillä on myös yleistä liikennettä, jota käyttävät monet muutkin kuin tieosakkaat. Yhteiskunnan pitäisi olla mukana myös niiden kunnostustoimien rahoittamisessa. Ruotsissa tietääkseni avustukset Suomeen verrattuna ovat kymmenkertaiset.
Selitykseksi ei kelpaa se, että meillä vuosi oli sateinen tai että talvella oli lunta ja pakkasta. Tähän asti tieverkon kunto on huonontunut mentäessä Länsi-Euroopasta itään päin, nyt tilanne on muuttumassa Suomen kohdalla. Me ennen ihmetellen puhuimme rajan takana olevan kauniin Karjalan tiestön huonokuntoisuudesta. Nyt voimme siirtää ihmettelyn omiin liikenneväyliimme.
Oman paikkakuntani Kälviän monet tiet ovat huonossa kunnossa. Vanhat öljysoratiet ovat reikäisiä ja vaarallisia ajaa. Soratiet näin keväisin ovat liki kulkukelvottomia.
Arvoisat tiestömme kunnossapitäjät ja päättäjät! Täällä olisi käyttöä niille elvyttämisrahoille.
Tapani Hankaniemi

SUUNNITELMIA PITÄISI OLLA

SUUNNITELMIA PITÄISI OLLA
Euroopan komissio esitti viime kesäkuussa, että Euroopan laajuisiin liikenneinvestointeihin osoitetaan yli 30 miljardia vuosille 2021-2027. Rahoituskehys ei vielä takaa Ylen uutisen mukaan Suomelle rahoitussaannon kasvua, koska rahoitus kanavoidaan lähes täysin eurooppalaisille liikennekäytäville, joita on yhdeksän. Vuosina 2014-2020 EU on rahoittanut raideliikennettä seuraavasti: Itävalta 753 miljoonaa, Portugali 598 miljoonaa, Kreikka 511 miljoonaa , Ruotsi 150 miljoonaa ja Suomi 27 miljoonaa.
Nyt Suomella olisi tuhannen taalan paikka saada EU:lta tukia raideliikenteeseen. Mutta Suomi on jo myöhässä, sillä meillä ei ole suunnitelmia riittävästi. Lisäksi ongelmana on hankkeiden sirpaleisuus ja ison kuvan puute. Näin kertoi Yle sivuillaan.
Se oli surullista luettavaa. Kyllä oudoksuva katse kääntyy raideliikenteestä vastaavien korkeapalkkaisten johtajien suuntaan. Myös poliitikoiden pitäisi olla näppäimillä ja kärppänä siellä missä jaetaan rahaa hyviin hankkeisiin. Kyllä suunnitelmia pitäisi olla.
Suomi on ollut jo pitkään huomattava EU:n nettomaksaja. Lisäksi osuutemme tulevasta EU:n elpymispaketista on noin 6 miljardia, joista hyvällä lykyllä saamme takaisin noin kolme miljardia. Tätäkin taustaa vasten kansalainen odottaa virkamiehistöltämme ja edustajiltamme aktiivisempaa otetta ja parempaa tulosta maamme etujen ajamisessa.
Monessa maassa junalla matkustaneena rohkenen sanoa, että suomalaisessa raideliikenteessä löytyy vielä kehittämistä.
Tapani Hankaniemi​

VALOON PÄIN

Keskusta on tuomittu julkisuudessa moniäänisesti romahtamaan tulevissa kuntavaaleissa. Kuitenkin näyttää siltä, että keskusta on onnistunut ehdokashankinnassaan hyvin. Keskustalla näyttäisi tähän mennessä olevan ehdokkaita enemmän kuin kilpakumppaneilla.
Auringonlaskun puolueeksi jälleen kerran tuomittu puolue on osoittanut, kuinka sitkeää tekoa se on. Samaa sitkeyttä tarvitaan lähikuukausina – ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Uskon että sitä suomalaista sitkeyttä meistä keskustalaisista jälleen kerran tosipaikan tullen löytyy.
Jos keskusta onnistuu altavastaajan asemasta ja etukäteen häviämään tuomittuna menestymään kuntavaaleissa, se tekisi erittäin hyvää puolueen kolhitulle itseluottamukselle. Ehdokasmäärän nostaminen lähelle viime vaalien määrään tekisi tavoitteesta entistä realistisemman.
Kevään kirkastuessa puolueemme tilanne näyttää myös paranevan. Eteenpäin on suuntamme.
Tapani Hankaniemi

IN MEMORIAM

Helmikuun lopun Keskipohjanmaa-lehdessä oli suru-uutinen. Heidi Koskimäki o.s. Päkkilä on nukkunut pois. Heidi Päkkilä toimi opettajana Kälviällä Marttilan koulussa 1950- luvulla. Heidi oli minunkin opettajana.
Muistan häntä lämmöllä. Hän oli ymmärtäväinen myös meitä vilkkaita poikia kohtaan ja sai myönteisellä asenteellaan pidettyä luokassa järjestyksen ja meidät kiinnostumaan koulun käynnistä.
Heidi oli syntynyt Haapajärvellä 8.11.1931. Elämäntyönsä hän teki opettajana ja maatalon emäntänä Evijärvellä.

KOULUASIAA

Kouluväkivalta on saanut huolestuttavat mittasuhteet erityisesti ruuhka Suomessa. Vakavat väkivaltatapaukset eivät ole enää yksittäisiä tapahtumia vaan surullinen ilmiö. Koulukiusaamisista on siirrytty astetta pahempiin koulurauhaa horjuttaviin tekoihin.

Isoissa kaupungeissa on tultu tilanteeseen jossa vanhempia pelottaa jättää lapsiaan kouluun. Ongelmat eivät ole enää kuntien eikä kaupunkien hallinnassa. Korona vielä lisää lasten ja nuorten pahoinvointia.

Nyt ei enää pitäisi pelkästään säästösyistä lopettaa kyläkouluja. Ne voivat olla vielä arvokkaita opinahjoja. Etätyö mahdollistaa monelle työskentelyn maaseudulla vähän sivussa hulinasta ja hälinästä. Turvalliset koulut tullevat määräämään yhä useammalle asuinpaikan valinnan.

Kun tulevina vuosina kouluja suunnitellaan ja rakennetaan, niin voisi harkita muitakin ratkaisuja kuin erityisesti sosialidemokraattien hellimiä yhtenäiskouluja. Ne ovat isoja ja vaikeasti hallittavia yksiköitä.

Rakkaassa kotoisessa Suomessamme on ajauduttu tilanteeseen, jossa tarvittaisiin kipeästi Kokkotyösäätiön kaltaisia erikoisjoukkoja ohjaamaan sekä huolehtimaan vaikeuksissa olevista nuorista.

Kälviällä on tällä hetkellä neljä alakoulua Marttila, Kirkonkylä, Peltokorpi ja Ruotsalo ja uusi yläaste. Koulurakennusten kunto on tietojeni mukaan hyvä ja oppilaita riittää. Kouluasiat Kälviällä ovat tällä hetkellä kunnossa. Se on tärkeä asia.

Tapani Hankaniemi​