Keskusta

Ei ole Santeri Alkio evästänyt keskustalaisia niin, etteikö puolueen puheenjohtaja voi lapsiansa hoitaa. Eikä missään lue, etteikö Suomen keskustan puheenjohtaja voi tasapainottaa menonsa, kiireensä, perhe-elämänsä ja puolueen tehtävät sillä tavoin, että molemmat tärkeät lohkot tulevat hoidettua.

Eikä missään ole määritelty, että keskustan puheenjohtaja osallistuu jokaiseen kissan ristiäiseen. Puheenjohtajalla on sihteeri, joka voi raivata vapaaksi vaikkapa joka toisen viikonlopun esimiehelleen ja hänen perheelleen.

Kyllä me Paula ymmärrämme, että sinulla on kaksi- ja neljä vuotiaat lapset ja aviomies. Silti me sinun kannattajasi rohkenemme tuoda julki, että keskusta tarvitsee sinun kokemustasi ja taitojasi luotsaamaan meidät puolueena menestykseen. Olet meille valoisa vaihtoehto. 

Jos keskusta haluaa olla mukana kamppailemassa suurimman puolueen asemasta, niin ei erinomaisia ja ansioituneita mutta jo koeteltuja puheenjohtajia kannata tosimielellä tuoda kehiin. Se olisi vanhan kertausta ja pakittamista ja sellaisesta ei puolueen julkikuva kirkastu.

Tämän aamun uutiset kertoivat, että pääministeri Matti Vanhanen luopuu ensi kesän Lahden puoluekokouksessa keskustan puheenjohtajuudesta. Uutinen yllätti ainakin minut täydellisesti. Minulla ei ollut mistään suunnasta edes pientä vihjettä tähän suuntaan.

Vanhasen perustelut tulevasta jalkaleikkauksesta ja siitä toipumisesta ovat tietysti noteerattavia. Todellinen syy lienee kuitenkin se, että Matti on viimeisen päälle puolueen mies. Hän näki tilanteen sellaiseksi, että hänen vahva asemansa pitää haastajat loitolla. Oli olemassa vaara, ettei puheenjohtajan vaaliin tule haastajia ja se olisi ollut puolueen kannalta huono vaihtoehto. Keskusta tarvitsee nyt reipasta ravistelua ja sen synnyttää takuuvarmasti aito puheenjohtajakamppailu. 

Meidän Matti osoitti olevansa Suuri Keskustalainen.

Keskustan kentällä käydään parasta aikaa keskustelua jäsenvaalista ja pohdinta on kohdistunut nimenomaan puolueen puheenjohtajan valintatapaan.

Itse kyllä jarruttelisin tässä jäsenvaaliasiassa. Ei toimivaa järjestelmää pidä lähteä muuttamaan. Ollaan tosi liukkaalla jäällä, jos ollaan murentamassa keskustan massiivisen puoluekokouksen tärkeintä tapahtumaa.

Olen ollut lukuisissa keskustan puoluekokouksissa. Ehdottomia kohokohtia ovat olleet puheenjohtajan vaalit. Ne ovat myös jääneet päällimmäisinä mieleen. Tulee myös muistaa, että jokaisesta puoluekokouksen valitsemasta puheenjohtajasta on tullut historiaan jäävä merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Keskustan puoluekokous on poikkeuksetta onnistunut puheenjohtajansa valinnassa. 

Ihmettelen vanhan ja viisaan Seppo Kääriäisen intoa tässä asiassa. Nyt hän on ”näätän jäljillä”. Jos esivaalia välttämättä pitää kokeilla, niin sille koekentälle joutaa puoluesihteerin valinta. Niissä valinnoissa puoluekokous ei ole aina onnistunut.

Keskustan puoluekokoukset ovat suomalaisen poliittisen elämän ehdottomia huipputapahtumia. On suoranaista hulluutta lähteä horjuttamaan niiden henkeä etukäteen puheenjohtajan esivaalilla. Kyllä mielipidetiedusteluja on tarpeeksi.

Tässä asiassa keskustan puolueväen on syytä panna jäitä hattuun.

Olin viime viikonloppuna Itämeren aalloilla keskustan risteilyllä. Myönteisen osanottajajoukon keränneelle kekrimatkalle Tallinnaan  osallistui puolueen terävimmän kärjen lisäksi aktiivikeskustalaisia ympäri Suomen.

Suurimman mielenkiinnon kohdistin Matti Vanhasen lauantaiseen linjapuheeseen. Se oli hyvä ja asioita monipuolisesti tarkastelevan pääministerin puhe. Mutta yksi siitä puuttui ja sen mukana paljon. Se ei ollut puolueen puheenjohtajan puhe. Monet odottivat puheelta enemmän aatetta ja henkeä. Niin minäkin.

Se oli ihan mattia. Liki pelkkää asiaa. Hän ei yrittänytkään saada lainetta liplattamaan saatikka värisemään. Me keskustalaiset olemme tottuneet aikojen saatossa puheenjohtajiin, jotka saavat kannattajissa hengen päälle. Matti ei ole matkasaarnaaja vaan erinomainen asioitten hoitaja. Matti on hyvä pääministeri.  

Riittääkö tämä keskustalle? Sitä on vaikea ehdottomasti sanoa. Voihan olla että tiukan talouden ja vaikean työttömyyden edessä olevassa Suomessa asioitten hyvä hoitaminen tuo kohtuullisen vaalituloksen.

Itse näkisin, että kokoomuksen ohi kärkitilalle me ei Vanhasen johtamana päästä. Kyllä puoluejohtajan ominaisuuksiin pitäisi sisältyä enemmän ”lavakarismaa.” Keskustan onni on, että demareitten tilanne on tosi hankala. Jutta Urpilainen ei ole saanut puoluettaan missään vaiheessa haltuunsa. 

Keskusta on nyt ”online” tilassa. Puolueväki on linnoittautunut puolustusasemiin ja odottaa puoluejohdolta jonkinasteisia muutoksia. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli esitti ministerien kierrätystä. Itse en usko kierrätykseen pelkän kierrätyksen vuoksi. Siihen pitää syntyä luonteva tarve.

Joka tapauksessa nyt vallitseva tilanne pitää kannatuksemme nykytasolla muttei anna toivoa paremmasta menestyksestä tulevilla vaalikentillä. Tällä menolla me ei saada liikkuvia äänestäjiä keskustan rekeen. Lahden puoluekokoukseen on vielä pitkä matka kuljettavana. Sanoisin, että liian pitkä vain odotella. 

Toivottavasti ensi kesän puoluekokousta varten  ilmoittautuu pian vakavasti otettavia haastajia niin Vanhaselle kuin Korhosellekin. Se aikaansaisi virkistävän kilpailutilanteen puolueen sisällä ja avaisi aidon keskustelun puolueen linjasta.

Keskustan pitäisi tarkastella terävimmän kärkensä valintamenetelmiä. Puolueen puheenjohtajan valinta tulee säilyttää edelleen puoluekokouksella. Jos katsotaan puolueen historiaa, niin poikkeuksetta aina keskustan puoluekokousväki on päätynyt hyvään ratkaisuun puheenjohtajansa suhteen. Eikä puheenjohtajan valintaprosessissa tarvita mitään ennakoivaa esivaalia. Puheenjohtajan vaali on aina ollut keskustan massiivisen puoluekokouksen sähköistänyt kohokohta.

Puoluesihteerin valinnassa puoluekokous ei ole aina onnistunut. Ehdottoman tärkeää on, että puheenjohtajan ja puoluesihteerin työskentely on kitkatonta ja heidän tulee nauttia toistensa luottamusta. Valitettavasti viime puoluekokous Joensuussa epäonnistui puoluesihteerin valinnassa. Jarmo Korhosesta on tullut puolueelle rasite. Toinen toistaan seuraavat selitykset puolueen rahoituskuvioissa ovat viemässä pohjaa puolueen uskottavuudelta.

Muutenkin Korhosen toiminta on johtanut ikävään puolueväkeä jakavaan tilanteeseen. Miten nykyinen puoluesihteeri voi olla enää keskustan varainhankinnassa mukana. On vaikea kuvitella, että yritykset laittaisivat enää Korhosen projekteihin lanttiakaan. Olisi jo kovinkin aika ja aiheellista kerätä vaikutusvaltainen lähetystö sanomaan Korhoselle näkemiin.

Puoluesihteerin valinnassa tulisi järjestää normaali hakukierros. Hakijoista lopullisen valinnan suorittaisi joko puoluehallitus tai puoluevaltuuskunta. Tällainen menettely toisi varmemmin puolueen johtoon osaavan ja yhteistyökykyisen puoluesihteerin.

Viikonlopun Ilta-Sanomat listasi Matti Vanhasen hallituksen saavutuksia ja tuli siihen tulokseen, että niitä on. Keskustaväellä ei pitäisi olla moitittavaa. Puolueen tekemät linjaukset näkyvät hallituksen tekemissä päätöksissä. Ilta-Sanomat listasi esimerkkejä Keskustalle tärkeitä asioita, joita Vanhasen nykyhallitus on ajanut läpi.

Niitä löytyy maataloudessa, energiataloudessa, metsätaloudessa, ympäristöasioissa, verotuksessa, hajasijoituksessa ja sosiaaliturvassa. Vanhasen johtaman joukkueen peli siis kulkee. Mutta puolueen kannatuslukemat ovat tuskastuttavan alhaalla.

Keskusta pelaa tällä hetkellä tyhjille katsomoille. Peli ei ole viihdyttävää. Lisäyleisöä katsomoihin ei tällä tyylillä saada.  Erityisesti täällä Keski-Pohjanmaalla keskustalaiset puristavat mailaa liian lujaa.

Keskustan joukkue tarvitsee pian ”time outin”. Kannatusmaaleja on synnyttävä näin hyvällä edustusjoukkueen pelillä, jonka jopa Ilta-Sanomatkin tosiasiaksi tunnustaa.

toteaa Keskustan historian ensimmäinen kaupunkitoiminnan suunnittelupäällikkö Maija Pihlajamäki (oli jo aikakin sellainen valita) tämän päivän Suomenmaa-lehden haastattelussa ja on mielestäni täysin oikeassa.

Kokoomus istuttaa tärkeille ja näkyville vaikuttajien paikoille kolmekymppisiä. Meillä Keskustassa tärkeimmät ja näkyvimmät puheenjohtajuudet valloittaa liki seitsämän- kymppiset ukot. Tältä se näyttää. Poliittista lisäarvoa ei näistä valinnoista synny. Ei tarvitse ihmetellä, että kannatusrako Kokoomukseen kasvaa.

Maija Pihlajamäki on entinen Keskustan kunta- ja maakuntasihteeri ja hän on kotoisin Lehtimäeltä Etelä-Pohjanmaalta. Hän tuntee puolueväen aatokset. Maija toteaa lisäksi, että kentällä pelätään ja kauhistellaan uutta. Keskustalaiset ovat siilipuolustuksessa. Senkin alleviivaan.

Keskustasta on tulossa tätä menoa junttipuolue, jossa uutta luovat ja nykyajassa elävät kaupunkilaiset eivät viihdy. Kannatuksen pohjakosketus on vielä edessäpäin. Näin pelkää tällä hetkellä moni keskustalainen. Niin minäkin. Pelätään, että perälauta vuotaa. Poliittisessa liikkeessä se vuotaa aina. Se saakin vähän vuotaa. Paljon vaarallisempaa on, jos rattaille ei nouse uusia matkustajia.

Kaupunkitoiminnan suunnittelupäällikkö Maija Pihlajamäen ajatukset pitäisi panna laajaan levitykseen Keskustan kentälle. Entisillä suunnilla, tutuilla ja turvallisilla valinnoilla tulee virheellistä turvallisuuden tunnetta. Kannatuksesta pitää kilpailla ja hakea lisäkannatusta sieltä missä sitä on saatavissa. Ei sitä Kainuun korvesta löydy. Sitä löytyy sieltä missä on ihmisiä, työtä ja toimeentuloa.  

Keskustalaisten on katsottava maailmaa suvaitsevammin. Meidän on otettava ohjat käsiimme ja rakennettava sellaista ohjelmaa joka herättää luottamusta ja uskoa, että Keskusta pystyy ratkaisemaan edessä olevat ongelmat. Puoluejohdon on saatava myös kenttäväki mukaan huomisen rakentamiseen.

Maijan ajatuksilla on hyvä aloittaa kaupunkien valloitustyötä. Työsarkaa tulee riittämään.

Sunnuntain Hesarissa oli uutinen, että Vantaan keskustan äsken valittu sitoutumaton kaupunginvaltuutettu Timo Auvinen jätti valtuustoryhmänsä kesken kunnallisjärjestön kokouksen. Hänen mielipiteensä kunnallisjärjestönsä toiminnasta suoraan lainattuna oli:” Siellä käy porukkaa, jotka käyvät kunnallisjärjestönsä kokouksissa kerran neljässä vuodessa junttaamassa tietyt ihmiset tietyille paikoille.”

Valitettavasti tällainen on tuttua toimintaa. Porukassa on vonkamiehiä ja aisankannattajia. Yhteinen piirre tälle ryhmälle on, että he eivät itse asetu vaaleissa ehdolle. He ovat joskus mittauttaneet kannatuksensa ja todenneet sen keveäksi.

Mutta vonkamiehet ja aisankannattajat ovat keksineet markkinaraon. He lyöttäytyvät jonkun valtuutetun tai puolueosastopampun kylkeen. He seuraavat uskollisesti pomojaan ja aina kun on paikkoja jaossa he ilmestyvät kuin tuhkasta esittämään määrättyjä henkilöitä. Palkinnoksi he saavat paikan ensimmäisestä kattauksesta. Kun taas jotkut vaaleissa ehdolla olleet ja hyvinkin pärjänneet saavat tyytyä toiseen kattaukseen.

Ellei keskusta uusi toimintatapojaan, niin ei Timo Auvinen jää ainoaksi loikkaajaksi. Monet itselliset ajattelijat tulevat sanomaan:  Sayanora Keskusta – Näkemiin Keskusta.

On totta, että Matti Vanhasen johtama Keskusta menestyi vaisusti äsken käydyissä paikallisvaaleissa kautta maan. Liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei pidä kuitenkaan tehdä. Kannatuksemme oli edelleen yli 20 prosenttia.

On vaadittu puheenjohtaja Vanhasen eroa ja keskustaministereiden kierrätystä. Nyt ei pidä vetää hätäjarrusta. Pääministeriä emme voi vaihtaa. Hän jatkaa ainakin seuraavaan puoluekokoukseen asti. Perusteetonta on myös vetää kuntaministeri Mari Kiviniemen päätä pölkylle. Hän jatkaa ministerinä Hannes Mannisen alulle panemaa työtä.

Ministeri Kiviniemi on vihdoin vaivoin saatu Helsingissä ykköstykiksemme. Hän sai taas mukavan äänisaaliin pääkaupungista. Myös Espooseen ja Vantaalle pitäisi saada Marin kaltainen vetovoimainen keskustaedustaja. Ministeri Kiviniemeä pitää tukea eikä horjuttaa. Hän saa helsinkiläisenä ministerinä sanansa pääkaupunkiseudun ihmisille perille. Häntä ei ole varaa kierrättää.

Puoluesihteeri Korhonen on ollut pettymys. Hän on hoitanut varsinaisen sihteerin ja vaalipäällikön työnsä huonosti. Hänen aktiviteettinsa on kohdistunut poltikointiin ja hihasta vedettyihin lausuntoihin. Esimerkiksi Korhosen lausunnot juuri ennen kunnallisvaaleja palkkojen jäädyttämisistä olivat huonosti harkittuja. Liian usein puoluesihteeri joutuu sulkemaan kännykkänsä  ja lähtemään Seinäjoelle maanpakoon. 

Kyllä kansa uskoo, jos puoluesihteeri käy maakunnissa moittimassa hallituksen päätöksiä ja kertomassa, että Kokoomus jyrää meitä. Pääministeri Vanhasen arvostelussa ansioituneitten Kari Hokkasen ja Jarmo Korhosen kotikaupungissa Seinäjoella Keskusta koki murskatappion ja Kokoomus jyräsi suurimmaksi puolueeksi ohi Keskustan.  

Keskustan pitää parantaa juoksuaan. Se on selvä. Mutta vaarallista on puhua tosissaan, että puolue lopettaisi uudistustyönsä ja ottaisi peruutusvaihteen käyttöönsä. Arvovaltaiset keskustatahot ovat sitä vaatineet, mutta se tarkoittaisi, että olisimme pian 15-16 prosentin puolue.

Emme voi hirttäytyä asioihin. Varoittavina esimerkkeinä tästä ovat pohjoismaiset veljespuolueemme, jotka ovat kuihtuneet minipuolueiksi. Puolueen edun mukaista on, että puheenjohtaja Vanhanen jatkaa. Puoluesihteeri Korhosen on ryhdyttävä tekemään varsinaista työtänsä ja lopetettava puoluetta hajottavat lausuntonsa. Keskustalaista järjestötyötä on tehostettava, siihen on saatava lisää virtaa. Onko puoluesihteeri Korhosesta siihen? 

Edessä voivat olla sellaiset ajat, että tarvitaan osaavaa ja vahvaa pääministeriä ja toimintatarmoista hallitusta. Onneksi Suomella on tällä hetkellä sellaiset.

Puoluekokouksien tärkein henkilövalinta on aina puheenjohtajan valinta. Keskustan nykyinen puheenjohtaja ja samalla pääministeri Matti Vanhanen sai Joensuun kokoukselta vankkumattoman tuen. Sen turvin Vanhasen on hyvä lähteä kohti syksyn haasteita.

Puoluekokouksessa tehdyt päätökset eivät tuottaneet yllätyksiä. Ne etenivät ennakko-odotusten mukaisesti. Tärkeimpiä olivat Nato-linjaus, presidentin valtaoikeudet, veroratkaisut, korkeakoulujen rahoitus, jätevesiasetus ja äänestysikärajan laskeminen kunnallisvaaleissa 16 vuoteeen. Näitä tehtyja päätöksiä ja linjauksia on selostettu lehdissä seikkaperäisesti.

Syksyn kunnallisvaalit ovat seuraava testi. Niissä mitataan Keskustan kannatus ja puolueitten kannatuslukemista tehdään jo ennakkoon monta prognoosia. Keskustalaiset lähtevät Matti Vanhasen johdolla tavoittelemaan suurimman puolueen asemaa.

Saimme Joensuusta lisää intoa ja potkua kunnallisvaaleihin.