terveydenhoito

”Suomi on monenlaisissa vertailuissa maailman kärjessä. Terveydenhuolto ei näihin menestyslajeihin kuitenkaan kuulu. Neuvoloita ja liuotushoitoja lukuun ottamatta systeemi on kovin keskinkertainen. Poliitikkojen laatikkoleikit eivät tilannetta paranna.

Terveydenhoito jakautuu kahtia. Köyhät jonottavat tuntikausia terveyskeskuksissa päästääkseen ylipalkattujen mutta huonosti motivoituneiden keikkalääkärien käsittelyyn. Rikkaat taas maksavat sikahintoja veroparatiiseihin voittonsa kärräävien lääkärikeskusten palveluista.

Yhteistä molemmille putkille on, että potilas ei valitse jatkohoitopaikkaansa, vaan menee sinne minne kaikkitietävä lääkäri hänet määrää.

Ehkä siis kannattaisi ottaa mallia muualta. WHO:n terveyspalvelujen rankingin kärjessä pyörivät muun muassa Ranska, Italia ja Espanja. Suomi on samaa sarjaa Marokon ja Chilen kanssa.

Myös Belgian terveydenhuoltoa kehutaan yleisesti. Omat kokemukseni ovat saman suuntaisia. Systeemi perustuu pakolliseen sairasvakuutukseen, joka maksetaan verojen yhteydessä. Vakuutus korvaa normaalisti 75 prosenttia kuluista. Lääkärit ja sairaalat ovat yksityisiä, mutta usein voittoa tuottamattomia. Terveyskeskuksia ei ole.

Lääkärit pitävät vastaanottoa kotonaan tai tulevat potilaan kotiin. Käynnin hinta on 20–50 euroa ja se maksetaan suoraan käteen. Vakuutus korvaa myöhemmin suurimman osan. Ajan saa yleensä heti ja sama lääkäri hoitaa koko sukua.”

Näin kirjoitti Niklas Holmberg Maaseudun Tulevaisuudessa.

Sietää kysyä, että mihin suomalaista terveydenhuoltoa viedään? Tekee mieli vastata, että hunningolle.

Kunnista kolmannes on palauttanut sosiaali- ja terveysalan ostopalveluja takaisin omaksi tuotannoksi. Tämä ilmenee tänään julkaistusta Sosiaalibarometristä. Kyselyyn vastanneet sosiaali- ja terveysjohtajat kertovat yleisimmiksi syiksi laatuongelmat ja kustannussäästöt.

Yli puolet vastaajista kertoo, että ostopalveluiden laadussa on ollut ongelmia. Puolet toteaa palveluiden ostamisen lisänneen kustannuksia neljän viime vuoden aikana.

Päättäjien on syytä miettiä mihin suuntaan suomalaista terveydenhuoltoa kehitetään. Ruuhka-Suomessa tilanne on menossa kovaa kyytiä suuntaan, jossa yleistä julkista terveydenhuoltoa käyttävät vain eläkeläiset ja rupusakki. Muu väestö käyttää pitkälti yksityistä terveydenhuoltoa tai työterveyden palveluita.

Julkisen terveydenhuollon puolustajien on syytä olla huolissaan tällaisesta kehityksestä.

On vaikea kuvitella, että sairaanhoitopiirien lakkauttaminen tuo suuria säästöjä kuntien terveydenhoitomenoihin. Sairaat pitää hoitaa joka tapauksessa hallintomallista riippumatta. Saattaa jopa käydä niin, että erikoissairaanhoidon menot jopa lisääntyvät, jos palveluja pitää ostaa entistä enemmän yliopistosairaaloilta.

Hallitus on ollut huolissaan hallintohimmeleiden demokraattisuudesta. Miten kuntien valta ja vastuu näkyvät tulevaisuudessa erityisvastuualueiden kasvavassa hallinnossa? Jääkö kunnille vain maksajan rooli ja vastuu ilman valtaa?

Kuntien talousongelmien taustalla ovat paisuneet erikoissairaanhoidon kustannukset. Ne eivät uudistuksessa häviä mihinkään. Sen sijaan uudistus näyttää sementoivan sen, että erikoissairaanhoito säilyy jatkossakin kuntien maksettavana.

Silloin tällöin joku esittää, että erikoissairaanhoidon menot siirrettäisiin valtion piikkiin. Käsitykseni on, että siitä se soppa syntyisi. Alkaisi pompottelu siitä, että kumpi vai kampi, kunta vai valtio maksaa.

Terveysbisneksen kehittelyssä ja palvelujen markkinoinnissa suomalaiset tulevat pahasti jälkijunassa vaikkapa saksalaisiin ja ruotsalaisiin verrattuna.

Tukholman maakuntahallinto on perustanut Stockholm Care Ab – yhtiön, joka tekee yhteistyötä 20:n yksityisen ja julkisen sairaalan kanssa. Firma tarjoaa maksukykyisille ulkomaalaisille terveyspaketteja, joihin kuuluvat leikkausten ja hoitojen lisäksi myös matkajärjestelyt sekä omaisten majoituspalvelut. Saksalaiset ovat kehitelleet vastaavan konseptin vieläkin pitemmälle. Ja kauppa käy.

Jopa puolet pietarilaisista on tarpeen tullen kiinnostunut hoidattamaan itseään ulkomailla. (AL 29.3.) Nyt suomalaisten on vain pelattava korttinsa niin, että venäläiset tulevat Suomeen.

Alalla toimivien pörssissä mellastavien terveysfirmojen pitäisi Suomessa keskittyä terveysturismiin eikä kuntien hoitamaan hätää kärsivään julkisen terveydenhuollon ryöväämiseen.. Mutta kokoomuksen johtama hallitus ajaa julkista terveydenhuoltoamme suoraan näidän ahnaitten terveysfirmojen syliin.

Työterveyshuollon erikoislääkäri Jouni Luomaranta vastasi KP 23.2 kysymykseeni, miksi Kokkolan kaupungin omistamassa Työplussassa pitää olla oma erillinen tietojärjestelmä. Hän vastasi yhdessä lauseessa, että työterveyshuollon tietojen pitää olla erillään muun kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon tiedoista.

Vastauksen mukaan potilaiden tiedot pitää olla siis vähintään kolmessa eri sähköisessä mapissa eli muun kansanterveystyön, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon tiedostoissa. Mutta miksi niiden pitää olla lukkojen takana?

Eihän Työplussa lähetä potilaitaan normaalitapauksissa muihin työterveyshuollon toimipisteisiin vaan ymmärtääkseni samalla mäellä sijaitseviin sairaaloihin. Eikö siis asiakkaan kannalta ole ensiarvoisen tärkeätä, että tieto liikkuu kitkattomasti sillä mäellä?

Myöskään tietosuojalaki ei voi olla ohjaamassa hajasijoitettuun tietojärjestelmään. Uskoakseni suurin osa potilaista antaa luvan tietojensa siirtämisen järjestelmästä toiseen.

En moiti viranhaltijoita enkä työntekijöitä. He tekevät varmasti parhaansa. Mutta näin sivusta seuraten poliittinen päätöksenteko Kokkolassa erityisesti sosiaali-ja terveydenhuollon alueella on hajanaista.

Poliittisen johdon pitää näyttää selkeästi mihin suuntaan edetään. Sosiaali-ja terveyspalvelut ovat kuntalaisten kannalta ykkösasioita. Niiden kehittämiseen ja turvaamiseen pitää löytyä jäntevä menosuunta. On pakko löytää uusia hallintoratkaisuja ja poistaa turhia terveydenhuollon raja-aitoja. Muuten loppuvat kaupungilta rahat.

Poliittisen johdon tulee tehdä terveyspalvelujen turvaamiseksi selkeitä tulevaisuushakuisia päätöksiä.  Sellaiseksi ei riitä, että kahvitarjoilu lopetetaan valtuuston kokouksissa.

.

Tämän hetken tarjoukset terveydenhuollon huippuosaajista liikkuvat liki 2000 euron päivätaksassa. Lisäksi laskua kasvattavat useissa tapauksissa vielä matkakorvaukset ja hotelliasuminen. Näin terveysalan yksityiset toimijat rahastavat hädässä olevia kuntia ja kuntayhtymiä. Ei ole ihme, vaikka tällaisesta liiketoiminnasta on varaa maksaa osinkoja ulkomaita myöden.

Julkisen terveydenhuollon puolustajana pelkään, että tässä rahastuksessa loppuvat kunnilta ja valtiolta eväät. No siihenkin markkinatalous löytää ratkaisun. Tämä pörssinoteerattu ahneuden siivittämä terveydenhoitobisnes voi siirtyä ulkomaille.  Siellä saattaa olla paremmat markkinat ja varakkaammat maksajat.   

Totuuden nimissä on syytä todeta, että kyllä tätä kyltymätöntä ahneutta esiintyy monella muullakin taholla kuin terveydenhuollossa. Me suomalaiset olemme Kreikan tiellä. Tulevia sukupolvia tässä käy sääliksi. Valtakunnan päättäjille tiedoksi, etteivät nämä ongelmat poistu eivätkä kustannukset pienene pelkästään kuntarajoja siirtelemällä.

Kirjoitin jokin aika sitten Kokkolan terveydenhuollosta. Kyselin omistajuuden ja kokonaisnäkemyksen perään. Tulin myös siihen tulokseen, että ohjakset ovat löysissä käsissä.

Yksi kummallisuus on sairaaloiden yhteydessä toimiva Kokkolan kaupungin omistama Työplus. Miten on mahdollista, että tässä talossa on oma tietojärjestelmä, joka ei ole synkroonissa terveyskeskuksen ja keskussairaalan kanssa.

Jos asiakaslähtöisyydestä tätä tarkastelee, niin ihmetyttää, kuka tällaisia päätöksiä tekee ja kuinka on mahdollista, että kaupunki ne siunaa? Eikö asiakkaan salliessa potilastietojen pitäisi nykyaikana kulkea kitkattomasti, kun vielä kaikki kolme toimijaa ovat fyysisessä keskinäisessä yhteydessä ja liki seinänaapureita?

Viime sunnuntain Hesarissa oli kansanedustaja Mika Lintilän haastattelu, jossa hän pitää Suomen rajoittamatonta korkovähennysoikeutta verotuksellisena porsaanreikänä, jota muun muassa Suomessa toimivat terveys-ja sosiaalipalveluyritykset käyttävät.

Suomessa lääkärifirmat voivat kiertää veroa niin, että ne lainaavat rahaa veroparatiisiin rekisteröidyltä sijoitusyhtiöltä. Lainojen korot ovat Suomessa rajoittamattomasti verovähennyskelpoisia toisin kuin muualla EU:ssa.

Lintilän mukaan Suomessa toimivat monikansalliset terveysyritykset käyttävät hyväkseen tätä korkovähennysoikeutta välttääkseen suomalaisen verotuksen.

Nyt verottaja on pohtimassa, onko yksityisellä terveysalalla syytä aloittaa harmaan talouden perkaus. Julkisen terveyshuollon puolustajana toivon, että verottaja ryhtyy asiaa selvittämään.

Lintilä äimistelee, kuinka valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kertoi eduskunnan kyselytunnilla henkilökohtaisesti varmistaneensa Lääkäriasema Mehiläiseltä, että yhtiö maksaa veroja.

”Kun Mehiläisen liikevoitto on 40 miljoonaa ja yhtiö on maksanut 360.000 euroa veroja, niin jonkun kellon pitäisi ruveta soimaan”, Lintilä sanoo.

Mehiläinen on osa kansainvälistä Ambea-konsernia. Se on siirtänyt voittonsa ulkomaille sisäisin siirroin, jolloin Suomeen verotettavaa ei ole jäänyt.

Kansanedustaja Mika Lintilä on eduskunnassa yli puoluerajojen korkealle noteerattu vero-ja talousasiantuntija.

Toivottavasti myös verottaja ja lainsäätäjä on noteerannut viime sunnuntaisen Lintilän haastattelun.

Vastine:

Kälviän silloinen kunnanhallitus ei valinnut Kokkolanseudun Terveyskeskukseen yhtään ainoata lääkäriä. Eikä siirrellyt heitä. Eikä erottanut heitä.

Nyt terveyskeskus on Kokkolan kaupungin yksin omistama. Mutta ei Kokkolan kaupunginhallitus valitse sinne lääkäreitä. Eikä siirtele heitä. Eikä erota heitä.

 Vastine KP 3.11.2011 kirjoitukseen

Jos kyseenalaistaa hallintoa ja huutaa isännyyden perään, niin ei silloin tietenkään moiti henkilökuntaa. Tunnen Kokkolan Terveyskeskuksen kohtuullisen hyvin. Siellä tehdään arvokasta kansanterveystyötä ja valtaosin henkilökunta on motivoitunutta ja ammattitaitoista.

En pyydä anteeksi, koska en ole henkilökuntaa moittinutkaan. Mutta kiittää heitä voin. Hyviin käytöstapoihin kuuluu edelleenkin, että se pyytää anteeksi, joka antaa toisesta väärän todistuksen.

Kirjoitin, että olisi linjakasta saada Kokkolan Terveyskeskus vielä sujuvampaan yhteistyöhön keskussairaalan kanssa. Olen edelleenkin samaa mieltä. Ei tarvita välttämättä enää terveydenhuollossa kahta hallintoa.

On keskussairaalan asioita, jotka voidaan sujuvasti ja ammattitaidolla hoitaa terveyskeskuksessa ja päinvastoin. Kun sanoin, että ammattilaiset voisivat hoitaa Kokkolan seudun terveysasiat, niin en tietenkään tarkoittanut sitä, että ammattitaitoa löytyisi vain yhdestä talosta.

Tiedän kyllä, että jos kahta taloa siirretään yhden hallinnon alaiseksi, niin ei se sanelemalla onnistu. Lisäksi tässä on vielä Kokkolan kaupungin ja maakunnan intressit.

Olin väärässä. Aikaisemmin terveyskeskusta vaivannut lääkäripula on poistettu. Se on pantu kuntoon. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Nyt terveyskeskuksessa on jopa lääkärien ylitarjontaa.

Huolta meidän kaikkien tulee kantaa siitä, miten julkinen terveydenhuolto selviää jatkossa. Alalle on tullut yksityisiä toimijoita, joista merkittävimmät kuuluvat pörssiin. Suomalaisten sairaanhoidosta on tullut kansainvälistä sijoitustoimintaa. Osinkotuloja virtaa ulkomaisten sijoittajien pohjattomiin taskuihin.

Kyllä herrat aina pärjää mutta miten käy tavallisten suomalaisten tallaajien terveydenhoidon. Ellei julkinen terveydenhoito terävöitä toimintaansa ja poliittiset päättäjät poista turhia raja-aitoja, niin huonosti käy. Yksityinen bisnes vie parhaat osaajat sekä terveysmarkkinasta kannattavan siivun ja julkiselle terveydenhoidolle jää mitä bisnesmiesten pöydältä tipahtaa.

Lisäksi synkkänä pilvenä on kuntatalous. Kokkolan tilanne on huolestuttava. Terveysmenojen saaminen edes jollan tavoin hallintaan on perusedellytys talouden tasapainottamiseksi. Voimakas panostus terveyskeskukseen ei ole vähentänyt lähetteitä keskussairaalaan vaan lisännyt niitä merkittävästi. Näinhän yhtälön ei pitäisi toimia.

Kuntien ja tietenkin kuntalaisten kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, miten hyvin terveydenhoito toimii. Kuntien talouden kehitys on pitkälti riippuvainen siitä, kuinka hyvin terveydenhoidon kustannukset saadaan pidettyä aisoissa.

Kokkolan näkövinkkelistä pitäisi terveydenhuollon rakenteita katsella ennakkoluulottomasti. Mielestäni Kokkolan Terveyskeskus on tänään erillinen saareke. Se on pitkälti isännätön ja tuuliajolla oleva toimija. Suitset eivät näytä olevan oikein kenenkään käsissä.

Kokkolan Terveyskeskuksen lääkäripula on krooninen. Monet päällekkäisyydet vieressä olevan keskussairaalan kanssa pitäisi järjestellä uudestaan. Samalla pitäisi terveyskeskuksen toimintaa vahvistaa ja monipuolistaa.

Jytan muodostamisen jälkeen olisi linjakasta ja viisasta luotsata Kokkolan Terveyskeskus keskussairaalan yhteyteen. Olisi viisasta antaa ammattilaisten hoitaa Kokkolan seudun terveysasiat.

Luulo siitä, että tällä toimenpiteellä ohjattaisiin Kokkolanseudun ihmiset kalliimmille luukuille, ei vastaa todellisuutta. Päinvastoin kitkaton hoidon porrastus ja sujuvat hoitotiet toisivat paljon säästöjä ja parempaa palvelua.