TERVEYDENHUOLTOMME HUOMINEN

Olen huolestunut Kokkolan ja maakuntamme terveydenhuollosta. Sen ymmärrän, että kotikaupungimme Kokkola hitsaa perusterveydenhuoltoaan ja sosiaalitointaan mahdollisimman hyvin yhteen. Se on tärkeä projekti jo talouden näkökulmasta katsottuna. Senkin alleviivaan, että hyvin hoidettu perusterveydenhuolto säästää erikoissairaanhoidon kustannuksia.

Mutta sitä en ymmärrä, jos Kokkola aloittaa kilpavarustelun keskussairaalan kanssa. En usko, että erikoissairaanhoidon palvelut tulisivat halvemmiksi kaupungin itsensä tuottamina. Erikoissairaanhoidon hinnasto koostuu pääosin palkoista, huippulaitteistosta  ja yhä kallistuvista ja tehokkaammista lääkkeistä ja materiakustannuksista. Ei tämän tason hoito halpene vaikka seinät vaihtuisivat eri nimisiin. Eivätkä maakunnan maksuosuudet haitaksi ole Kokkolan erikoissairaanhoidon menoille.

Kun otetaan vielä huomioon, että keskussairaalamme hakee paikkaansa ja käy paraikaa määrätynlaista reviiritaistelua mm synnytysten osalta ja muutoinkin, niin kaikenlaiset veneen keikuttelut ja epävarmuuden esiinheittämiset suurimman maksajan taholta tekevät järkiperäisen kehittämistyön keskussairaalassa vaikeaksi.

Toivottavasti keskussairaalan kehittämisseminaarissa muutamat puheenvuorot olivat yksityisajattelua. Sellaistakin on lupa harrastaa. Mutta on syytä muistaa, ettei näin suuria asoita hetkessä avainta kääntäen saada muuttumaan.

Toivottavasti näihin ihmisten ykköspalveluihin suhtaudutaan myös kaupungin päättäjien taholta maltilla ja järjellä. Eikä ammattilaistenkaan mielipiteitä kannata noin vaan sivuun heittää.

Maakuntamme terveysasioissa on syytä edetä rakentaen ei repien.

JULKISTA TERVEYDENHOITOA PITÄÄ PUOLUSTAA

Tällä hetkellä näyttää siltä, että markkinavoimat pitävät yleistä terveydenhoitoa niskalenkillä sillassa. Se on epämukava tilanne. Suomalaisten perusturvan tärkeä pilari on ollut julkinen terveydenhuolto. Sen tehtävänä on  taata varallisuudesta riippumatta kaikille tasapuolinen mahdollisuus terveyspalveluihin. Toki alueellisia eroja palvelujen saannissa maassamme on ollut ja on.

Maan hallituksen pitää pystyä ratkaisemaan mihin suuntaan edetään. Selkeä rajankäynti on tehtävä yksityisen ja julkisen terveydenhuollon roolien kesken. Julkinen terveydenhuolto on monin paikoin kriisissä. Kalliit keikkalääkärit käyvät auttamassa mutta myös rahastamassa ahdinkoon joutuneita kuntia.  Vanhasen hallituksen pitää uuden terveyslain nojalla nostaa  perusterveydenhoidon asemaa.

Julkisen terveydenhuollon tulee olla jatkossakin suomalaisen hyvinvointivaltion yksi tärkeä tunnusmerkki. Sitä pitää puolustaa kaikilla rintamilla. Suomalaisten terveyden hoitoa ei pidä myydä markkinavoimille. Yksityinen terveydenhuolto olkoon julkiselle terveydenhuollolle täydentävä vaihtoehto.

MINNE MENET SAIRAANHOITO?

Olen huolestunut sairaanhoidon tulevaisuudesta. Terveyskeskukset eivät saa enää palkattua lääkäreitä normaalikonstein.

Yhä tavallisempi tarina on, että lääkärit ottavat virkavapaata julkisen sektorin viroistaan ja siirtyvät keikkalääkäreiksi yksityisille firmoille, joiden avulla he saavat palkkatulonsa pääomatuloina. Tällä tavalla edeten kuntien kukkarot tyhjentyvät. Tässä tilanteessa ei ole kehumista eikä kuntien kuppaamiselle näy loppua.

Nyt tarvitaan päättäjiltä joka tasolla ryhtiä ja näkemystä. Terveyspalvelujen käyttäjät eivät tarvitse kahta julkista organisaatiota hoitamaan heitä. Yksikin toimiva systeemi riittää. Ei Kokkolanseudullakaan tarvita enää kahta hallintoa hoitamassa saman potilaan terveyttä. Turhat rajapinnat joutavat museoon jarruttamasta luontevaa asioitten hoitoa.

Toivottavasti uusi terveyslaki tuo tolkkua tähän järjettömyyteen.