PUOLUSTUSDOKTRIINIMME

Suomen puolustusdoktriinin pitäisi sisältää selkeä kannanotto siitä, ettei alueemme kautta hyökätä itään eikä länteen. Emme luovuta aluettamme Naton emmekä muidenkaan sotilastahojen käyttöön. Tällainen selkoviesti maailmalle vastaisi turvallisuusmielessä monta Hornettia.

Näin ajattelen.

 

SUOMI KREIKAN TIELLÄ

Saksalainen viikkolehti Wirtschaftswoche maalaa masentavan kuvan Suomen talousnäkymistä. Entisestä mallioppilaasta voi lehden mukaan tulla Euroopan seuraava ongelmapesäke. Lehden mukaan Suomi on muuttunut ”mallimaasta murheenkryyniksi”.

Eniten lehteä huolettavat talouskasvun takkuaminen, kasvaneet työttömyysluvut sekä valtionvelka, joka on vuoden 2008 jälkeen miltei tuplaantunut.

– Talous on supistunut selvästi sekä vuonna 2012 että vuonna 2013. Kuluvana vuonna kehitys on horjunut nollapisteen ympärillä. Suomi on siis yhdessä Kyproksen kanssa kaikkien eurovaltioiden häntäpäässä, maanantaina julkaistussa artikkelissa kirjoitetaan.

Ei hyvältä näytä. Ja pääministeri STUBB vain twiittailee.

KESKUSTA KILPAILEE SUOMEN JA SUOMALAISTEN ASIOIDEN AJAMISESSA (EDELLEEN)

Sain palautetta 4.5 KP:ssa. Minua huomautettiin siitä että annoin niukalti tunnustusta pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen aikaansaannoksista. Lisäksi samassa kirjoituksessa esitettiin kysymys liberaaliryhmän Alden kyvystä hoitaa maatalousasioita. Vastaan näihin kysymyksiin mielelläni.

Sanoin, että nykyinen hallitus olisi voinut keskittyä muihinkin asioihin kuin sote-ja kuntauudistuksiin. Olen edelleen samaa mieltä. Näitä asioita on hakattu koko tähän astinen vaalikausi ja tylsällä kirveellä. Puut jäivät konkeloon. Oppositiopuolueet keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän aloitteesta auttoivat hallitusta joutumasta täyteen umpikujaan.

Kataisen hallituskausi on ollut pitkälti pysähtyneisyyden aikaa. Nyt hallituksesta ovat lähdössä avainministerit toisensa jälkeen. Monet asiantuntijat arvioivat, että maatamme johtaa toimitusministeriö seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka. On vahinko kun kelpo presidenttimme on riisuttu vallasta. Hän ei katselisi enää tällaista toimettomuutta.

Voi olla, että käytän totuutta säästeliäästi arvioidessani nykyisen hallituksen hyviä tekoja. Mutta kun en niitä löydä ja tältä ne asiat näyttävät. Myönnän, että ei tällaisen kirjavan lauman johtaminen helppoa ole. Tästä seuraavan hallituksen muodostajilla on opittavaa.

Samassa kirjoituksessa väitettiin, että koko EU:n ajan suomalainen maatalous on ollut kokoomusmeppien osaamisen varassa. No tässä lausunnossa ei ole totuutta säästelty.

Olen kaksi kertaa käynyt Brysselissä sekä Erkki Liikasen että Olli Rehnin komissaarikausilla. Olen tutustunut Brysselissä työskentelevään suomalaiseen virkakuntaan. Siitä on mielihyvin annettava kiitettävä arvosana. Mieliin jäi esimerkiksi maatalouden parissa työskennellyt Jarmo Vaittinen. Hän on alansa huippuosaaja.

Olen myös seurannut muiden puolueiden meppien toimintaa Brysselissä  suomalaisen maatalouden parissa. En voi moittia muita puolueita. Kyllä he kaikki ovat olleet isänmaan asialla. Tältä vaalikaudelta on nostettava esille kokoomusmeppi Petri Sarvamaa. Hän ei ole yksisilmäinen vaan toimittajataustansakin takia hänellä on laaja yleissivistys sekä sen myötä näkemystä myös maatalouden suuntaan.

Kokoomuslainen kirjoittaja antaa ymmärtää, että liberaaliryhmä Alde ajaisi EU:n maataloustukia alas. Nämä tiedot perustuvat kyllä otsikkotason tietoihin ja kuponkien alustavaan tarkasteluun. Alden ehdotus tähtää maailman vapaakauppaneuvotteluihin eikä EU:n maataloustukiin. Kyllä Alden ja aivan erityisesti keskustalaisten meppien maataloustavoitteet ovat perheviljelmissä ja niiden pärjäämisessä.

Todettakoon, että EU:N tämän hetken suurimpia maataloustukien saajia ovat Tanskan prinssi Joachim, Walesin prinssi Charles ja Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa. On myönnettävä, että porvariryhmällä on myös maatalousvaltaa.

Isänmaan asialle jokainen meppi täältä maailmalle lähetetään. Edessä ovat kovat ajat. Yhdessä eteenpäin. Se on ainoa oikea tie.

Suomalainen maatalous tarvitsee meidän kaikkien tuen.

 

KESKUSTA KILPAILEE SUOMEN JA SUOMALAISTEN ASIOIDEN AJAMISESSA

Kokoomuksen maakuntakirjeenvaihtaja Marko Hoikkaniemi kirjoitti keskustan toimintatavoista KP:ssä 29.4 juuri sillä tavoin kuin hän syyttää keskustan tekevän. Hän otsikoi kirjoituksensa: Keskustan kilpailukeinoina kateus ja katkeruus.

Hoikkaniemi mainostaa blogillansa tuovansa esiin sinivalkoisia ajatuksia. Nämä ylevät ajatukset eivät kyllä heijastu hänen kirjoituksestaan. Se on harvinaisen syyttävä kirjoitus.

Kyllä keskusta on arvioinut nykyisen kokoomuslaisen pääministeri Kataisen hallitusta. Se on totta. Mutta eivät nämä arvioinnit perustu kateuteen eivätkä katkeruuteen. Kataisen hallituksen aikaansaannokset vain ovat ohuet. Harvinaisen ohuet.

Tämän hallituksen päätavoitteet ovat olleet kunta-ja soteuudistuksissa. Muut asiat ovat jääneet katveeseen. Likipitäen kaikki hallituksen tarmo on suunnattu näihin maaleihin. Kunnes tämän kevään koitteessa hallitus nosti kätensä ylös ja totesi, että konkelossa ollaan. No onneksi oppositio keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän aloitteesta pelasti sote-uudistuksen täydelliseltä umpikujalta.

Eihän näiden asioiden esiintuominen ole kateutta eikä katkeruutta?  Ne ovat tosiasioita. Mielestäni Kataisen hallituksella olisi ollut parempaakin tekemistä kuin ajaa härkäpäisesti näitä asioita jopa vastoin omien kannattajiensakin näkemyksiä.

Hallitus on istuttanut ja kokoustuttanut kunnallisväkeä liki turhaan koko tämän vaalikauden ajan näiden hankkeiden parissa. Nykyisen hallituksen harharetki on maksanut yhteiskunnalle maltaita.

Suomi velkaantuu kovalla vauhdilla. Kansantaloutemme uhkaa vajota. Työpaikkamme ovat vaarassa. Näiden asioiden parantamisessa keskusta puheenjohtajansa Juha Sipilän johdolla kilpailee.

Jätämme katkeruuden ja kateuden muiden huoleksi.

SIPILÄ SOVUN RAKENTAJANA

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen mukaan nyt esitetty sote-malli on keskustan kotikunta-maakuntamallin mukainen.

Tiilikaisen tiedotteen mukaan kunnissa päätetään jatkossakin esimerkiksi lasten päivähoidosta, peruskoulusta, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikapalveluista, asuinviihtyvyydestä ja elinvoimasta.

Palveluiden järjestämisvastuu on hallituksen ja opposition tekemän kompromissin mukaan viidellä sote-alueella, mutta kunnat toimivat tuottajina. Tiilikaisen mielestä tämä nopeuttaa pääsyä lääkärille.

Sote-uudistus on keskeinen osa hallituksen rakennepakettia, jolla on tarkoitus kuroa umpeen kestävyysvajetta.

Keskusta on aina ollut vastuunkantajapuolue. Niin nytkin. Kun isänmaan etu oli saada kauan velloneessa sote-asiassa ratkaisu, niin puolueemme puheenjohtaja Juha Sipilä tuli sovinnon tekijänä ja konkelon laukaisijana esiin.

Jos sote-solmu olisi jäänyt seuraavan hallituksen aukaistavaksi, olisi se merkinnyt talousmurheitten lisäksi ylivoimaista taakkaa uudelle hallitukselle.

Tästä syntyneestä sopimuksesta rakennamme parlamentaarisin voimin Suomelle hyvän sosiaali-ja terveysjärjestelmän.

Johtajien pitää tehdä ratkaisuja eikä siinä ehdi jokaiselta puolueen jäseneltä kysyä mielipidettä. Maan etu menee kaiken edelle.

Keskustalla on hyvä puheenjohtaja Juha Sipilässä.

 

HIMMELIN TEKIJÄT

”Kokoomuksen kaavailema sote-malli kääntää alkuperäisen sote-suunnitelman päälaelleen. Uuden mallin mukaan peruspalvelut jäävät entiselleen ja erikoissairaanhoito keskitetään viidelle erityisvastuualueelle, jotka keskittyisivät Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun ja Kuopion yliopistollisten keskussairaaloiden ympärille.

Kokoomuksen sote-mallin mukaan Kokkolan erikoissairaanhoito siirtyisi Oulun ervan vastuulle, mikä Keski-Pohjanmaan keskussairaalan toimitusjohtaja Hannu Pajunpään mukaan ei ole herättänyt ihastusta alueella.

– Suurin huolenaihe on se, että tulee supervahva erva, joka päättää koko erikoissairaanhoidosta. On olemassa vaara, että yhteistyön rakentaminen vaikeutuu jos hallinnollinen neuvottelukumppani on erva-alueella. Sikäli kun olen ymmärtänyt, kokoomuksen ehdotuksen keskeinen ajatus on hallinnollinen keskittäminen. Pitäisin tärkeänä, että päätösvalta säilyy myös tällä alueella.

Alkuperäisen sote-uudistuksen lähtökohta oli perusterveydenhoidon ongelmakohtien ratkaisu ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio. Kokoomuksen sote-mallia on kritisoitu siitä, että se uudistaa vain terveydenhuollon toimivan osan, eli erikoissairaanhoidon. Täyskäännös aikaisemmasta suunnitelmasta herättää ihmetystä.

– Ehkä esitys kuvastaa sitä, että lausunnolla olevassa sote-lakiehdotuksessa on perustuslain soveltamiseen liittyviä kysymysmerkkejä ja nyt kompastuskohdista yritetään päästä yli. Toivoisin, että meidän alueelta löytyisi poliittista valmiutta ja halua lähteä rakentamaan omaa toimintamallia mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, Pajunpää sanoo.

Sote-termit:

Erva: Erityisvastuualueet, eli Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun ja Kuopion yliopistolliset keskussairaalat.

Vastuukunta: Vastuukunta huolehtii muiden kuntien puolesta lakisääteisten palvelujen järjestämisestä. Vastuukuntamallin vaihtoehtona on kuntayhtymä.

Sote-integraatio: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun organisointi mahdollisimman laajasti samalle taholle. Integraation tavoitteena on saada sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto selkeästi yhdelle alueensa väestöstä vastaavalle taholle.

Peruspalvelut: Peruspalveluilla tarkoitetaan useimmiten kuntien tai kuntien yhteistoimintaorganisaatioiden vastuulle kuuluvia lakisääteisiä sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen palveluja.”

Näin kirjoitti tämän päiväinen maakuntalehti Keskipohjanmaa. Keskustan ajama maakuntamalli on saanut Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen johtamalta hallitukselta täyslaidallisen. Keskustan mallia on nimitetty himmeliksi ja vaikka miksi.

Tästä Kataisen hallituksen mallista on tulossa oikein himmeleitten himmeli. Oljet tähän käsittämättömään himmeliin hommaavat kiltisti Urpilaisen johtamat demarit.

On aikoihin eletty.

 

OLEMME KALTEVALLA TIELLÄ

Valitettavasti kaikki merkit viittaavat siihen, että Suomella on edessään laihat vuodet. Perusteollisuudella menee huonosti. Kilpailukykymme aina vaan heikkenee eikä vienti  vedä.

En usko kokoomuksen johtamaan talouspolitiikkaan. Yhtenä esimerkkinä siitä oli Harri Holkerin johtama hallitus, joka ajoi 1990-luvun alkupuolella Suomen todella syvälle surun suolle. Holkeri nojasi itsepäisesti vahvan markan politiikkaan.

Kun olemme luovuttaneet euron myötä finanssipolitiikkamme muiden käsiin, niin taloudelliset ratkaisumahdollisuudet ovat vähissä. Nyt kilpailuun vaikuttavien tekijöitten pitäisi joustaa. Mutta Suomessa ei jousta muut kuin ylimmän johdon palkat sekä eläkkeet. Nekin ylöspäin.

Vahva euro haittaa vientiämme. Nyt pitäisi devalvoida kovaa kyytiä. Mutta sehän on mahdotonta kun ohjakset ovat muilla.

Lisäksi maatamme johtaa umpikujaan itsensä ajanut hallitus. Kataisen hallitus on käytännössä toimintakyvyttömässä tilassa.

Keskusta on vaatinut tämän hallitustaipaleen aikana moneen otteeseen sote-ja kuntarakenneuudistusta parlamentaariseen valmisteluun. Mutta turhaan. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä peräänkuulutti taannoin talouden Korpilampea. Sekin pyyntö kaikui kuuroille korville.

Nyt kokemattomat ja kopeasti hallitusta johtaneet Katainen ja Urpilainen pyytävät sitten oppositiota apuun hädässään. Kaiken huippuna tämä epäonnistunut hallitus kattaa jo seuraavankin hallituksen pöytää määräämällä ”vakstuukin” laadun ja värin.

Jos presidentti Niinistöä ei olisi riisuttu vallattomaksi, niin olen varma siitä, että hän ei kauan enää katselisi tällaista saamattomuutta.

Suomi on kaltevalla tiellä.

 

 

 

DEMARIT TULKAA TÄHÄN PÄIVÄÄN

Sosialidemokraatit toistuvasti panevat nykyisen hallituspolitiikkansa epäonnistumiset entisten hallitusten syyksi. Erityisesti keskusta on ollut maalitauluna. Demarit antavat ymmärtää, että entiset keskustajohtoiset hallitukset eivät ole reagoineet kestävyysvajeeseen eikä muihinkaan tämän päivän ongelmiin. Viimeksi he kyselivät (KP 20.12), että missä on keskustan vastuu.

Muistellaanpa mitä esimerkiksi pääministeri Matti Vanhanen jo vuonna 2009 Rukan lumilta viestitti. Hän toi selkeän tahdon ilmaisun siitä, että työuria pitää pidentää ja kestävyysvajetta pienentää.

Siitähän demarit mellakan nostivat. Silloinen ja nykyinen demarijohtaja Jutta Urpilainen kimpaantui ja uhkasi yleislakolla. Koko demarijohto oli herhiläisinä pääministeri Vanhasen kimpussa.

Veroasioissa demarien on turha syyttää ketään muita linjattomuudesta. Muistamme hyvin, miten he nostivat tasaveron vaaliaseeksi. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen kirjoitti tasaveroista muun muassa blogissaan 8.2.2011: ”Jakaaksemme laman taakkaa oikeudenmukaisemmin tulee entistä suurempi osa verotuksesta hoitaa veronmaksukyky huomioiden. Ei tasaverolla, jossa köyhä ja rikas maksavat saman veroprosentin. Ne, joilla tuloja on, osallistukoot isommalla osuudella talouden tervehdyttämistalkoisiin.”

Arvoisat demarit. Meillä Suomessa on kyllä jo nyt käytännössä käytössä tasaveromalli.
Vain pieni osa valtion verotuloista tulee progressiivisesta tuloverosta. Loput verotulot tulevat tasaveroista kuten alv-, kiinteistö-, sähkö-, bensiini-, energia ym. veroista sekä veroluontoisista maksuista, jotka ovat samat kaikille tuloihin katsomatta. Demareiden verolinjasta en minä ainakaan saa selvää eikä kaikesta päätellen suuri yleisökään. On pakko kysyä onko heillä sellainen ja miten kävi verovaalilupauksen kanssa?

Nykyisen hallituksen suurin virhe on ollut se, että se on korskeasti ja ylimielisesti vienyt kuntarakenne-, kuntarahoitus- ja soteuudistusta eteenpäin. Parlamentaariselle valmistelulle on viitattu kintaalla ja asiantuntijat on valjastettu hallituksen tiukkiin valjaisiin. Tämä autoritäärinen toimintapa pani jäihin vapaaehtoiset kuntaliitokset, joita keskustan hallituskausilla tehtiin. Se on ollut suuri vahinko.

Arvoisat sosialidemokraatit, en usko että kannatus nousee entisiä hallituksia moittimalla ja syyttelemällä. Tulkaa tähän päivään ja tehkää uskottavampaa politiikkaa.

Olen aina arvostanut punamultayhteistyötä. Sillä on kunniakkaat perinteet ja saavutukset.

 

 

 

DEMARIT OVAT SILLASSA

Viime eduskuntavaalien jälkeen keskusta oli heikoilla. Kannatuksemme oli hiipunut alas ja tunnelma kentällä oli vakava.

Jyrki Kataisen muodostama hallitus käytti tilaisuutta hyväkseen. Hallitusohjelmaan, rivien väliin oli suunniteltu keskustalle lopullinen nuijan nukutus.

Hallitus iski lujaa ja tuntuvasti keskustan valtarakenteisiin. Aseina olivat kunta-ja soteuudistus sekä uusi kuntarahoitusmalli. Toimivat sairaanhoitopiirit olivat yksi hyökkäyksen kohde.

Mutta tässä hyökkäyksessä tehtiin monta virhettä. Hallitus viittasi kintaalla kunta-alan asiantuntijoille, se torjui parlamentaarisen valmistelun, sivuutti ylimielisesti kuntapäättäjät ja ennen kaikkea aliarvioi äänestäjät. Lisäksi tämä hallituksen pakkomielle tukahdutti hyvällä alulla olleet vapaaehtoiset kuntaliitokset.

Hallitus aikoi ottaa keskustasta täydellisen selkävoiton. Kyllä pistevoitto olisi riittänyt. Nyt kävi niin, että korskea hallitus jäi omasta heitostaan alle. Demarien tilanne on vielä pahempi. He ovat sillassa.

Tällaisiin ajatuksiin tulee, kun seuraa Kataisen ja Urpilaisen johtaman hallituksen tilannetta ja sen epäjohdonmukaista toimintaa. Kumpikin on esimerkiksi moneen kertaan tuominnut maakuntamallin, jota he ovat nimitelleet hallintohimmeliksi. Nyt kuitenkin hallitus esittää  pääkaupunkiseudulle monikunnallista metropolihallintoa. Siitä vasta tulee jättihimmeli.

Kuntia viedään pakolla yhteen. Niin myös täällä Keski-Pohjanmaalla. Hallituksen tavoitteena on ajaa jokilaaksot hallinnollisesti Kokkolan kaupungin kylkeen. Tästä savotasta tulee hikinen. Jos tästä savotasta tehdään lopulliset kaupat, niin vetohevosen omistajaltakin loppuvat kaurat. Meidän kokkolalaisten päättäjien on nyt ensi sijaisesti keskityttävä oman kaupungin talouden tervehdyttämiseen.

On korkea aika ottaa järki käteen. Ensin pitää katsoa miten sote-asiat valtakunnassa ja maakunnassa järjestetään ja hallinnoidaan. Sen jälkeen voivat kuntapäättäjät vapaaehtoista tietä kulkien ryhtyä tarkastelemaan kuntarakennetta.

Lopuksi ihmettelen hallituksen linjaa, miksi maakuntamalli ei käy täällä Keski-Pohjanmaalla mutta pääkaupunkiseudulla se on hallituksen mielestä toimiva systeemi?

 

 

KONTRON PUNKTI

”Kansalaisia pidetään vähä-älyisinä olioina, jotka eivät itse tiedä, miten tavalliset asiat pitää hoitaa. Suomi on turhien lakien luvattu maa.

Tämä kyllä tiedetään ainakin maaseudulla jo entuudestaan. Tuskin mitään tässä maassa on ryhdytty valvomaan ja vahtimaan niin paljon kuin maaseudun elämää. Maataloudestakin on tullut elinkeino, jossa puolet ajasta menee byrokratian pyörittämiseen.

Liikuntahallia ei voida rakentaa , koska silloin siihen pitäisi rakentaa myös pommisuoja. Myytävissä omakotitaloissa pitää olla energiatodistus. Se ei tosin kerro, paljonko talossa on todellisuudessa käytetty energiaa.

Äidinmaidon korvikepurkeissa ei saa olla vauvojen kuvia. Se saattaisi houkutella äitejä ruokkimaan vauvojaan äidinmaidon korvikkeella. Alle 18-vuotiaat eivät saa käyttää tähtisädetikkuja. Hääkyltti on tilapäinen opaste, johon tarvitaan elykeskuksen lupa.

Älyttömiä esimerkkejä on paljon. Monet määräyksistä ovat pelkästään hölmöjä, mutta joukossa on suorastaan vahingollista lainsäädäntöä.

Kaiken säätelystä on tullut maan tapa. Kansalaisia pidetään vähä-älyisinä olioina, jotka eivät itse tiedä miten tavalliset asiat pitää hoitaa.

Miksi suurimmat älyttömyydet kohdistuvat juuri maaseutuun olisi tutkimisen arvoinen asia. Se kertoo ehkä siitä, että pykälien sorvaajat ovat etääntyneet kauaksi tavallisten ihmisten elämästä.

Mutta kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan. Juuri nyt ympäristöministeriössä valmistellaan laajoja uusia käyttökieltoja Natura-alueille. Näissä metsissä kuulemma metsästäjät ja muut luonnossa liikkujat häiritsevät toisiaan. Kielletään siis metsästys.

Ahdastahan metsässä tietysti onkin. Suomessa kun ei ole maata kuin vaivaiset viisi hehtaaria nokkaa kohti. Eivät sinne metsään kaikki mahdu. ”

Näin Lauri Kontro ja taas asiaa.