blogi

JUOKSUN RIEMUA

Viime lauantaina järjestettiin Kälviän Ruotsalossa Keski-Pohjanmaan maastojuoksun piirinmestaruuskilpailut. Kilpailukeskuksena toimi kylän koulu. Kilpailurata oli koulun välittömässä läheisyydessä. Puitteet oli tehty erinomaisiksi.

Kilpailut vietiin läpi aurinkoisessa säässä. Järjestelyt onnistuivat perinteiseen kälviäläiseen tapaan onnistuneesti. Aikataulussa pysyttiin ja tulokset saatiin nopeasti.

Kuuluttajina toimivat kiitettävällä ammattitaidolla kuulut urheilumiehet Timo-Jaakko Virkkala ja Jouni Kykyri. Mukaansa tempaavaa, asiantuntevaa ja innostavaa kuulutusta.

Juoksun riemua nähtiin vaativalla radalla. Nuorten sarjoissa oli runsaasti osanottajia. Niissä käytiin todellista taistelua palkintosijoista. Kälviäläisittäin on mukava todeta, että juoksuharrastus on tällä hetkellä runsasta ja innostunutta. Siitä oli jo osoituksena vappuna Kaustisella juostu Keski-Pohjanmaan maantieviesti, jossa Tarmo otti kaksoisvoiton.

Kälviällä on Juho Pirkolan, Petri Kykyrin ja Jorma Hietalan vanavedessä  monta lupaavaa juoksijanalkua kasvamassa ja kehittymässä. Kaikesta päätellen on tulossa hyvä ja tuloksekas juoksukesä. Ensi viikonlopun SM-maastoista Vammalasta on taas lupa odotella hyviä tuloksia juoksijoiltamme.

ÄITIEN PÄIVÄNÄ

Tänään kiitämme Sinua äiti,
kiitos päivistä lapsuuden,
kodin muistamme, lämmön siellä,
meitä suojaavan rakkauden.

Me muistamme vuotesi silloin,
täynnä kiirettä, touhua, työtä.
Jaksoit kuitenkin lastasi kuulla,
elää hänenkin huolien myötä.

Tänään kiitämme Sinua äiti,
että jaksoit myös ymmärtää,
kun nuorina uhmakkaina,
me etsimme elämää.

Monet kolhuthan kokea saimme,
niistä kasvoimme kuitenkin,
aina tiesimme tie on avoin,
Sinun luoksesi takaisin.

Nämä kauniit runonsäkeet ovat kälviäläisen Raija Ridan tuotantoa vuodelta 1984.

Näillä Raijan sanoilla ja ajatuksilla toivotan ÄIDEILLE onnea.

KUIN KÄÄRMETTÄ PYSSYYN

Kokoomuslainen puolustusministeri Kari Häkämies ajaa suomalaisia Natoon jääräpäisesti ja kaikilla konsteilla. Viimeksi Atlantti-seuran kevätkokouksessa tämä politiikan ”Lännen -Jukka” ehdotti, että Suomen ja Ruotsin pitäisi liittyä yhdessä Natoon.

Parasta aikaa laaditaan selontekoa puolustuksemme järjestämisestä. Puolustusministeri haluaa puheillaan tietenkin vaikuttaa selonteon sisältöön. Hallituksen ohjelmaan Natoon liittyminen on kirjattu avoimeksi mahdollisuudeksi.

Puolustusministeri ei nauti minun luottamustani. Hänen pitäisi noudattaa yhteisesti hyväksyttyä hallitusohjelmaa. Häkämiehen argumentit ovat jenkkilästä kotoisin. Ne perustuvat kuponkien alustavaan tarkasteluun.

Kokoomuslainen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen totesi vähän aikaa sitten Lauantai-seurassa, että suuren naapurimme Venäjän mielipidettä kannattaa puolustusselontekoa tehdessä kuunnella. Salolainen on oikeassa, kyllä vähempi merkityksellisemmissäkin katselmuksissa naapureitten mielipidettä kysytään.

Mielestäni Suomen edelleenkin kannattaa toimia kansainvälisissä selkkauksissa sovinnonetsijänä ja liennyttäjänä. Presidentti Kekkosen viisaat sanat ”mieluummin lääkärinä kuin tuomarina” toimivat edelleen.

Suomen tähän asti harjoittama puolueettomuuspolitiikka on ollut viisasta ja kaukonäköistä ulkoasioitten hoitoa. Tyhmäksi se ei muutu, vaikka muutama juppipoliitikko niin väittääkin.

VAPUN JÄLKEEN

Helsingin kaupunki ilmoitti, että kaupungin ja Hesarin järjestämässä vapun jälkeisessä pullonkeruu kampanjassa Kaisaniemen puistosta kerättiin noin 30.000 pulloa talteen. Käsittämätöntä.

Kun  jaksaa kantaa täyden pullon laukussaan ja repussaan luontoon, niin luulisi tyhjän pullon hoituvan takaisin palautusautomaattiin ilman yhteiskunnan apua. Mutta ei, pieleen on menty ja pahasti.

Ympäristölakia pitäisi kiireesti tiukentaa, niin että tällaisesta järjettömästä roskaamisesta annettaisiin rikesakko. Myönnän, että tällaista lakia olisi vaikea valvoa, mutta silti lainlaatijoittenkin pitäisi herätä.

LEIVINJAUHETTA

TV Nelonen on kevään kuluessa ahdistellut Hiihtoliittoa dopingväitteillään. Nelonen uutisoi huhtikuussa nimettömään lähteeseen vedoten, että dopingia käytettiin ja salailtiin Hiihtoliitossa järjestelmällisesti 1990-luvulla. Nelosen uutisten mukaan esimerkiksi silloinen Hiihtoliiton valmennusjohtaja Pekka Vähäsöyrinki tiedusteli naishiihtäjiltämme valmiutta dopingin käyttöön.

Näistä uutisista hermostui kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin ja pyysi Hiihtoliitolta aiheellisesti selvitystä asioiden todenperäisyydestä.

Selvityksen opetusministerille antoi toukokuun alussa Hiihtoliiton sen aikainen maastohiihdon lajipäällikkö, nykyinen toimitusjohtaja Jari Piirainen. Hänen selvityksessään ei ole löytynyt mitään tukea Nelosen väitteille. Johtaja Piirainen kertoo olleensa selvitystä tehdessään yhteydessä maastohiihdon silloiseen ydinporukkaan Antti Leppävuoreen, Pirkka Mäkelään ja Pekka Vähäsöyrinkiin. Entistä päävalmentajaa Kari-Pekka Kyröä Piirainen ei ollut tavoittanut.

Toimitusjohtaja Piiraisen mukaan kyse on ollut bikarbonaatin eli käytännössä leivinjauheen käyttämisestä torjumaan maitohapon muodostumista elimistössä. Suomalaishiihtäjien salainen ase Albertvillen olympialaisissa 1992 oli Piiraisen mukaan leivinjauhe. Hiihtojohtaja Piirainen vakuutti omantuntonsa olevan puhtaan. Oli miten oli, niin totuus on, että johtaja Piirainen alkaa olla rasite Suomen Hiihtoliitolle. Hänen uskottavuusindeksinsä ei ole kovin korkealla.

Hiihdon ystävänä toivoisi, että joku puhdistaisi pöydän. Ihmettelen, ettei esimerkiksi Kaisa Varis kerro totuutta. Tiettävästi jumppamaikaksi opiskeleva Varis on nykyisellään melko outo lintu. Luulisi Kaisan edun mukaista olevan, että dopingasiat hänen kohdallaan selvitetään juurta jaksain.

Ketä tai keitä hän suojelee?

ARVOKAS JUHLA

Eilen sunnuntaina Suomen Keskusta järjesti Nivalassa Tasavallan eheytymisen juhlan. Juhla oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Useaan otteeseen siteerattiin eheyttäjäpresidentti Kyösti Kallion kuuluisaa ja rohkeaa puhetta Nivalan kirkossa 90- vuotta sitten. Kyösti Kallio sanoi silloin:” Meidän on luotava sellainen maa, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia.”

Juhlassa pitivät juhlapuheet entiset pääministerit Paavo Lipponen ja Esko Aho. Historian tutkimusta harrastava Lipponen korosti Kyösti Kallion roolia demokraattina ja tasavaltalaisena kansallisen sovinnon aikaansaamisessa ja hän nosti talonpoikaispresidentti Kallion suurmieheksi Suomen historiassa.

Esko Aho tarkasteli presidentti Kallion merkitystä kansakuntamme eheyttäjänä maareformin kautta. Maareformi herätti kovaa vastustusta, mutta maataloustuotanto kehittyi ja kansakunta eheytyi. Lex Kallio oli pitkälti suuren valtiomiehen aikaansaannos. Kyösti Kallion ajama punamultayhteistyö oli merkittävä poliittinen linjanveto ja se eheytti maata 1930-luvun lopulla. Siitä muodostui kokoava voima talvi- ja jatkosotien taisteluissa.

Ilkan entinen päätoimittaja, professori Kari Hokkanen korosti presidentti Kallion sovintopolitiikkaa, joka on jäänyt historian kirjoituksessa liian vähälle huomiolle. Vuoden 1918 tapahtumille oli olemassa kolmas tie, sovinnon tie, mutta siihen eivät Kallion ja
maalaisliittolaisten voimat riittäneet.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki haki juhlan loppusanoissa sovintoa luonnon ja ihmisen välille. Myös siirtolaisten sopeuttamisen suomalaiseen yhteiskuntaan Lehtomäki näki haasteeksi kantaväestölle. Paula Lehtomäki on sytyttävä puhuja. Hänessä on lavakarismaa ja mikä tärkeintä hänellä on myös näkemystä.

Kyösti Kallion koulu oli ääriään myöten täynnä yleisöä. Kannatti lähteä.

UPEITA TOUKOKUUN AAMUJA

Neljän vuodenajan Suomi on paras maa maailmassa. Kyllä me näin voimme sanoa ihan syystä.

Kevät on vuodenajoista sytyttävin. Luonto herää ja samalla sen elävät. Toukokuun alku on ollut mykistävän suotuisaa. Aamukahvi ulkona lintujen laulaessa on ylellistä nautintoa mutta täysin luvallista. Eikä siihen vielä verottajankaan käsi ylety.

Nyt on aika asettautua pikkuhiljaa kesäasentoon ja itse kukin ansaitun kesälomansa valmisteluun. Puuntekoa, pihanlaittoa, luontoretkiä, kuntoilua, matkustelua ja vähän rantaelämääkin. Tuntuu, että vasta tällä iällä on mahdollisuus ottaa sopivan rennosti. Stressi reppueväänä pilaa patikoinnit ja muutkin reissut ja syö kulkijansa eväät.

”Pyörällähän tulit?” on kälviäläinen kysymys ja nyt ajankohtainen. Pyöräilykausi alkaa ja sitä voi kyllä kaikille suositella. Meillä täällä Kälviällä niin kuin myös Kokkolan seudulla on hyvät ja turvalliset pyöräilyreitit valittavana. Kellä on mahdollisuus niin kannattaa hypätä jalkarattaansa selkään ja nauttia upeista toukokuun aamuista.

HYVÄÄ VALPURINPÄIVÄÄ

Toukokuun ensimmäinen päivä on ollut vuodesta 1979 virallinen liputuspäivä. Se on Vapun ja Valpurin nimipäivä. Vappu on ollut perinteisesti erityisesti kevään, työväen ja ylioppilaitten juhla. Tänään sitä vietetään suomalaisen työn juhlana eikä vapun juhliminen ole enää poliittisen vasemmiston yksinoikeus.

Tänäkin vappuna on syytä vetää Suomen lippu salkoon suomalaiselle työlle ja osaamiselle. Viime aikoina on tosin menetetty kipeää tehden työtä ulkomaille mutta tilalle on saatu yllättävän hyvin korvaavia työpaikkoja. Työttömyystilanne koko maassa on edelleen ollut laskusuunnassa. Se on erinomainen saavutus tässä armottoman kovassa globaalissa kilpailussa.

Maamme hallitus on onnistunut tärkeässä tehtävässään työllistämisen edellytysten hoidossa maininnan arvoisesti. Kilpailukykymme on kansainvälisessä kunnossa ja innovaatioita sekä yrittämisenhalua löytyy vielä tämän päivän Suomesta.

Hyvä Suomi.

NAVIGOINTIA

Monella on autossaan navigaattori, joka neuvoo mikä suunta, mikä reitti pitää valita päästäkseen päämääräänsä.

Kuntapäättäjilläkin pitäisi nyt olla navigointilaite povitaskussaan, että pysyisivät kartalla. Murros ja muutosten tuulet puhaltavat nyt navakasti. Paras-hanke ja sen vaatimat toimenpiteet ovat tulleet konkreettisesti kuntalaisten tietoisuuteen ja päättäjien agendoille. Se ei ole ollutkaan unta eikä vouhotusta vaan totisinta totta.

Kun seuraa jokilaaksojen Jyta-hanketta ja muutoinkin ympärillä käyvää kuhinaa, niin olen entistä vakuuttuneempi, että kälviäläiset valitsivat oikean reitin. Voi sanoa, että on suuri helpotus, ettemme ole jokilaaksojen kanssa kamppailemassa palvelujemme järjestämisestä.

Kokkolanseudun kehitysnäkymät ovat hyvät. Mahdollisuudet eivät ole yhdessä korissa. Monen työssäkäyntialueemme elinkeinohaaran näkymät ovat kerrassaan lupaavat. Globaalissa kilpailussa tulee toki takaiskujakin. On erittäin valitettavaa, että elintarviketeollisuuden osaamista ja työpaikkoja lähtee alueelta juuri kun tuotteiden hinnat ovat selkeässä noususuunnassa.

Vaikka reitti on valittu oikein, niin tarvitsemme uudessa Kokkolassakin navigointia. Meidän on tehtävä oikeita päätöksiä. Kaupungin talous on saatava vakaammaksi. Jos pelimerkit uhkaavat loppua, silloin on hälytyskellojen soitava päättäjien päissä.

Kokkolan huominen on haasteellinen. Sen takaavat jo yksistään terveydenhoidon ja perusturvan nopeasti lisääntyvät kustannukset.

IHMESUKSI TULOSSA

Hiihtokauden päättyessä tuli julkisuuteen kiintoisa uutinen. Pitkään hiihdon parissa työskennellyt Martti Järvinen on kehittänyt kaikessa hiljaisuudessa suksen, joka ei tarvitse voidetta, vahaa, pitoteippiä, luistonauhaa eikä liisteriä. Pito- ja luisto-ominaisuudet pinnoitetaan kemiallisella aineyhdistelmällä, jonka kehittelyssä on käytetty nanoteknologiaa hyväksi. Ihmesuksen pitäisi pelata niin pakkas- kuin vesikelilläkin.

Sukset pinnoitetaan valmiiksi Karhun tehtailla Kiteellä. Keksintö on todellakin mielenkiintoinen. Se tulee olemaan kaupallisestikin kiinnostuksen kohde, mikäli suksen hinta asettuu järkevään tasoon ja suksen laatuominaisuudet ovat ennakkotestauksista saatujen viestien mukaiset. Karhun suksitehtaan johtaja ja maastohiihdon tuotepäällikkö Harri Kirvesniemi kehuu keksintöä merkittäväksi.

Suksen voitelu on monen mielestä yli hilseen menevää kemiaa. Sitä eivät tavalliset kuntohiihtäjät hallitse. Lapin keväisillä laduilla iltapäivisin kun sää lämpenee on tavallinen näky, että hiihtäjillä ovat sukset jalasta ja haetaan pitoa tai luistoa jostakin purkista tai liisterituubista. Hiihtäminen on tosi tuskallista elleivät sukset toimi.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan uutta ihmesuksea ja toivomme tälle suomalaiselle keksinnölle ja patentille menestystä. Selvää tarvetta ja markkinarakoa tällaiselle sukselle on olemassa.