blogi

Nyt keskustellaan tiiviisti aluehallinnon uudistamishankkeesta. Asia kulminoituu kysymyksiin. Kumman suunnan – etelän vai pohjoisen – Kokkolan olisi viisasta valita? Miten olisi kaukonäköistä ja järkevää asiassa edetä?

Lausuntoja on pyydetty ja niitä on annettu pyytämättäkin. Lausunnon sisältö näyttää riippuvan aika paljon siitä, missä päin lausunnon antaja asuu. Tilanne on ajautunut siihen, että valitaan suunnaksi kumpi tahansa, niin se muistuttaa herkullisessa pakinassa maalailtua tilannetta, jossa maaherralle toivotettiin pikaista paranemista äänin 6-5.

Tosiasia lienee, että Kokkola myös tuleva suurKokkola tekee päätökset tässä tärkeässä asiassa omista lähtökohdistaan. Kokkola ei voi olla heittopussi, jota siirrellään väliin sinne ja tänne. Myös maakunnan kannalta on järkevää, että Kokkola kehittyy ja tekee oikeita ja kauskantoisia ratkaisuja. Sellaisia päätöksiä ei kannata itse tehdä, jotka aiheuttavat selkeitä ongelmia.

Kokkolalainen valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Pekka Nurmi kysyi lehden palstoilla, milloin Pietarsaari liittyy Keski-Pohjanmaan keskussairaalapiiriin? Se on OK, oikea kysymys. Samalla voi kysyä, milloin Kalajokilaakson kunnat liittyvät Keski-Pohjanmaan liiton täysjäseniksi? Olen Pekan kanssa samaa mieltä. Todellinen yhteistyö vaatii sitoutumista.

Maakunnassa vallitsee käsittämätön suhtautuminen ruotsinkieliseen väestöön ja alueeseen. Pelätään yhteistyötä heidän kanssaan eikä uskota, että siltä suunnalta voisi tulla lisäarvoa. Jos me Kälviällä olisimme hoitaneet asioita vain pelkällä Käläviän murtheella, niin suurimmat työnantajamme Best-Hall Oy ja Linex-Boat Oy toimisivat muualla. Onneksi meillä on ollut valistuneet kunnanjohtajat sekä luottamushenkilöt, jotka ovat katselleet maailmaa avoimin silmin. 

Meille erinomaisen tärkeät terveyspalvelut ovat nyt välivaiheessa. Kovalla synnytyksellä aikaansaatu maakunnallinen rautakankimalli on toivon mukaan lyhytaikainen. Työn alle pitää saada oma terveyspiiri, jossa perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito siirtyvät saman hallinnon alle. Näin pienellä maakunnalla ei ole jatkossa varaa turhaan byrokratiaan. Sujuvat hoitoketjut ja terveydenhuollon nopeasti kehittyvä huipputekniikka eivät tarvitse turhia hidasteita eikä kahta hallintoa. Menestyksellinen kehitys terveydenhuollossa on pitkälti omissa käsissämme. Yhteistyö Ouluun päin on ollut ja on tulevaisuudessakin tärkeää.

Ammattikorkeakoulut ovat ministeriön tulo-ohjauksessa ja voivat toimia usean maakunnan alueella jatkossakin. Tulevassa aluehallintouudistuksessa ei käsittääkseni muuteta maakuntajakoa tai maakuntarajoja. Nämä rajat ovat muuttuneet ja muuttuvat vain kuntien päätöksillä.

Mielestäni Kokkolaa ja Keskipohjanmaata pitää kehittää laajasti siten, että Kalajokilaakso, Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaaren seutu muodostavat tavoiteltavan kokonaisuuden. Ei ole viisasta ajaa Kokkolan näkökulmasta aluehallintoasiaa joko tai tilanteeseen.

Tärkeintä on, että alueitten välisessä kilpailussa pärjäämme Oulun, Seinäjoen ja Vaasan kanssa. Lisäarvoa alueelle syntyy vain, jos saamme uusia työpaikkoja ja uutta väestöä. Tästä asetelmasta käsin Kokkolan ja Pietarsaaren yhteistyö on tulevaisuudessa noteerattava tosiasia. Vuosikausia kestänyt kädenvääntö suuntautumisesta pitää saada  poikki ja on aika keskittyä uuteen huomiseen. 

Tänään pidettiin Kokkolassa keskustelutilaisuus, jossa esiteltiin aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraporttia. Hankkeen tämän hetkistä tilaa esitteli maakuntajohtaja Altti Seikkula.

Hankkeen valtakunnallinen valmistelutyöryhmä esittää, että valtion aluehallinto kootaan kahteen viranomaiseen. Nykyisten lääninhallitusten. työvoima- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien tehtävät organisoidaan uudelleen. Työniminä ehdotetaan käytettäviksi ” Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus” ja ”Aluehallntovirasto.”

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus (ELLU) vastaa valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtävistä alueilla. Aluehallintovirasto (ALLU) vastaa lainsäädännön toimeenpanosta, toimeenpanon ohjauksesta sekä lainsäädännön toteutumisen valvonnasta.

Maakuntien liitot velvoitetaan aluekehittämislaissa yhteistoimintaan maakuntaa laajemmalla alueella ylimaakunnallisissa strategisesti merkittävissä asioissa enintään noin yhdeksälle yhteistoiminta-alueelle.

Maakunnan liittojen yhteistyöalueet muodostetaan maakunnan liittojen ja niiden jäsenkuntien ehdotusten pohjalta. Mikäli yhteistoiminnan järjestämisestä ei löydy maakuntien kesken ratkaisuja, yhteistyöalueet laaditaan valtioneuvoston johdolla.

Kokkolan keskustelutilaisuuden puheenjohtajana toimi MTK:n toimitusjohtaja Jouni Jyrinki Kalajoelta. Kommenttipuheenvuorot oli varattu Sievin kunnanjohtaja Markku Koskelle, K-P:n yrittäjäjärjestön kalajokiselle puheenjohtajalle Erkki Isopahkalalle, MTK:n K-P puheenjohtajalle Markku Kiljalalle Reisjärveltä, Kauppakamarin puheenvuoron käytti toimitusjohtaja Eino Laukka ja Kokkolan kaupungin näkemyksiä selvitti suunnittelupäällikkö Seppo Kässi.

Lisäksi puheenvuoroja käyttivät organisaatioidensa näkökulmasta Chydenius-instituutin johtaja Mikko Viitasalo, koulutuskuntayhtymän johtaja Jukka Ylikarjula ja keskussairaalan johtaja Hannu Pajunpää. 

Tilaisuus oli asiallinen ja informatiivinen. Siellä ei otettu vielä tiukkaa kantaa mihinkään suuntaan. Paikalle ei päästetty median edustajia. En tiedä miksi. Ei tällaista hanketta voi salaa viedä eteenpäin. Tarvitaan avointa keskustelua ja tosiasioitten tunnustamista.

Kokkolan kaupunginhallitus on jo lausunut asiasta mielipiteensä. Mielestäni ei ole järkevää viedä Keski-Pohjanmaan maakuntaa ilman Kokkolan hyväksyntää suuntaan eikä toiseen. Asia tullee vielä käsiteltäväksi Kokkolan kuntaliitosta valmistelevaan järjestelytoimikuntaan.