MUKAVAA KESKIKESÄN JUHLAA

” Iloitkaa ja laulakaa kun juhannus jo koittaa silloin, silloin päällä maan ilo surunkin voittaa Nyt nuoret mielin railakkain taas liitää karkeloissa sil juhannus on kerran vain kesässä ihanassa.”     Raija Rita

Hyvää juhannusta!

TÄÄLTÄ ME TULEMME

Viikonlopun mielipidetiedustelut osoittavat selkeästi, että Keskusta on nousussa ja Kokoomuksen hurmos on laantunut. Nyt voi sanoa, että keskustalaiset tekivät viisaita päätöksiä puoluekokouksessaan Lahdessa. Puheenjohtaja Mari Kiviniemi ja puoluesihteeri Timo Laaninen ovat oiva aisapari.

Lahden kokouksessa kenttäväki lähestyi henkilövalintoja oikealla tavalla. Valittiin parhaat voimat luotsaamaan puoluetta eteenpäin. Kokous osoitti myös, ettei etukäteen pelaaminen ja lyhytnäköinen urasuunnittelu pätkäpuheenjohtajan varaan onnistu. Politiikassa kannattaa kuten muussakin elämässä olla rohkea eli carpe diem – tarttua hetkeen. 

Keskusta tulee uusin ja tuorein voimin kilpailemaan tosissaan suurimman puolueen asemasta. Keskustalaiset voivat jälleen katsoa valoisasti tuleviin päiviin.

Moni on sanonut, että Lahden jälkeen taas kehtaa sanoa olevansa keskustalainen. Olen samaa mieltä.

LAHDESTA TULI UUSI ALKU

Viime viikonloppuna Suomen keskustan kenttäväki näytti, että sitä kuuluisaa kentän ääntä käyttää vain puoluekokousedustajat. Eivät muut. Kentän äänellä ei voi kukaan pelata eikä kentän ääntä voi kukaan omistaa. Keskustan kenttäväki näytti kaapin paikan. Se uudisti näkyvällä ja ennakkoluulottomalla tavalla puoluejohtonsa. Vanhasta johdosta jatkaa vain meidän Tuomo Puumalamme, joka sai varapuheenjohtajavaalissa suurimman äänimäärän.

Puoluekokousedustajista oli suurin osa keski-ikäisiä miehiä ja median ennakkoveikkailujen mukaan tämä toisi mukanaan samansuuntaisia päätöksiä. Tällaiset spekuloinnit olivat keskustamiesten aliarviointia. Eihän me tyhmiä olla. Tehdyt valinnat antavat nyt keskustalaisille toivoa paremmasta. Uskon, että puolueemme yhtenäisyys paranee ja julkikuvamme kirkastuu.

Aina käydyt henkilövalinnat jättävät jälkeensä hävinneitä kanssakilpailijoita ja myös hävinneitä alueita. Mutta valittu uusi puoluejohto pystyy kyllä nämä asiat hoitamaan niin, ettei näistä jää pysyviä arpeja.

Lahden puoluekokous oli mielestäni menestys. Se tulee jäämään keskustan historiaan eräänä sen merkittävimmistä. Saimme sanan mukaisesti uuden alun. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Hyvää kesää!

ISÄNMAAN ASIALLE

Huomenna lähden monen muun kera Lahteen. Keskustan mammuttimaisessa puoluekokouksessa tehdään tärkeitä henkilövalintoja. Puolueelle valitaan puheenjohtaja ja samalla myös Suomen pääministeri. Myös varapuheenjohtajien vaali on kiinnostava. Puheenjohtajavaalin rinnalla koko valtakunta seuraa kenet keskustaväki valitsee puoluesihteerikseen. Mennäänkö vanhoin eväin vai putsataanko pahoin ryvettynyt pöytä? 

Itse käytän valtakirjani pöydän putsaamiseen. Ehdokkaani puheenjohtajaksi on Mari Kiviniemi ja puoluesihteeriksi Timo Laaninen.  Viime hetken veikkaukseni  on, että Laanisesta tulee Keskustan uusi puoluesihteeri. Puheenjohtajakilvasta tulee todella tiukka vääntö Kiviniemen ja Mauri Pekkarisen välillä.

En aio käyttää virallista puheenvuoroa, sillä jos sellaisen saisi niin se voisi olla korkeintaan yhden minuutin mittainen ja sitä joutuisi päivystämään ja odottamaan pitkät tovit. Sensijaan puhun joka käänteessä Kiviniemen ja Laanisen puolesta. Se on paras tapa vaikuttaa.

Perjantai-illasta tulee värikäs ja tunteikas ehdokkaitten tukijoukkojen välinen mittelö. Vanhojen kokemusten perusteella näissä käännytysväännöissä käytetään aseina puhelahjoja. Käytäväkeskusteluissa tuodaan julki oman ehdokkaan ansiot täysimääräisinä sekä lisäksi kaiken kattavat perustelut. Puukot ja puntarit keskustaväki jättää koteihinsa.

Sen voin luvata, että minunkin myllyni jauhaa pitkää päivää Marin ja Timon puolesta.

PARASTA EI KANNATA LOPETTAA

Tänään tulivat julki Suomen lukioitten tulokset. Pikakatselun jälkeen Kälviän Lucina Hagmanin lukio oli jälleen alueensa suomenkielisistä lukioista paras.

Lucinan lukiota pitää mainostaa ja saada lisää motivoituneita oppilaita Kokkolan seudulta ja maakunnasta. Hyvään opinahjoon kannattaa tulla!

Parasta lukiota ei kannata lahdata!

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT

Työelämän jähmeät pelisäännöt uudistuvat hitaasti. Ammattiyhdistysliikkeen varovaisen torjuva asenne uutta kohtaan on silmäänpistävää. Tämä tilanne avaa uusia väyliä ja mahdollisuuksia työntekijöitä välittäville ja rekrytointia harrastaville yrityksille. Kankea virallinen työnvälitystoiminta on jäänyt kyydistä.

Tutustuin etelä-Suomessa työntekijöitä vuokraavaan yritykseen tänä keväänä. Yritystä omistavat ja sen toiminnasta vastaavat reilut 30-kymppiset nuoret miehet. He kertoivat, että yrityksen palkkalistoilla on tällä hetkellä noin tuhat työntekijää. Yritys huolehtii rekrytoinnin, vuokraa heidät työnantajille sekä maksaa heille palkat. 

Lisäksi välitysfirman johtajat kertoivat, että heillä on tällä hetkellä noin 35.000 työntekijän yhteystiedot. Kaikki nämä ovat käytettävissä kun sopiva työkohde löytyy. Opiskelijat, eläkeläiset  ja monet muut työhakijat ovat kiinnostuneita lyhyistä työtilaisuuksista.

Esimerkkinä joku voi haluta Lappiin rinnevahdiksi. He voivat tehdä työtä 2-3 päivää viikossa ja lopun aikaa joko hiihtää tai lasketella. Joku lääkäri tai tuomari tekee muutaman kuukauden töitä ja sitten lähtee kiertämään maailmaa.

Näin toimivat joustavat työelämän pelisäännöt jo nyt monille sitä haluaville. Eikä siinä kysytä ammattiyhdistysliikkeen mielipidettä. Näin se vain kulkee. Ja kaikki laillisesti. Filunkiyritykset eivät kauan ole kehissä.

TEHOKAS PARIVALJAKKO

Meillä Kälviällä toimii laveasti tehokas parivaljakko.

He päsmäröivät vasta valittuina puolueemme kunnallisjärjestön johtokunnassa, he valitsevat tai hylkäävät pankkivaaleihin ehdokkaat. He ovat seurakunnan maallisissa asioissa kaikki kaikessa. Tuleva krematoriokin kuuluu heidän toimialueeseen.

Mihinkähän vielä ehtivät nämä tehokkaat toimijat toinen toistaan esittäen, tukien ja kannustaen?

SUITSET SOLMUSSA

Vaikka kälviäläisen ei pitäisi kaustislaisten asioihin sekaantua, niin teen se kuitenkin. Hienosta vuosittaisesta kansainvälisestä  Kaustisen kansanmusiikkitapahtumasta on tehty itsensä kaustislaisten voimin surkuhupaisa näytelmä.

On totta, että viime vuosina kansanmusiikkisäätiön nokkamiehet uskoivat liikaa palkattuihin vetäjiin. Nämä  palkkasoturit vetivät väljälti hermokerroksia eivätkä välittäneet seurata kulupuolta. Mutta ei luottamusjohdon tilapäisen nukahduksen olisi pitänyt johtaa kaiken saavutetun alasajoon.

Velkamäärä ei vielä tänä keväänä ollut niin suuri  etteikö siitä muutaman vuoden vakauttamislainalla olisi selvitty eteenpäin. Itse kansanmusiikkijuhlathan menivät hyvin. Sen kertoivat yleisömäärät. Kun vuosittain myytiin 30-50.000 lippua ja rahaa tuli pitäjään monesta tuutista, niin täytyy ihmetellä näitä kotikunnan takaaman lainan kaatajia. Jos kaiken eripuran lopputuloksena on, että maankuulu musiikkitapahtuma loppuu Kaustiselta, niin onhan se nolo juttu. 

Kyllä kuntapäättäjien pitäisi ymmärtää, että kinastella voi pienistä asioista, mutta suuret asiat pitää sopia. Nyt näyttää siltä, että Kaustinen on syöksymässä alakierteeseen, jota on vaikea muuksi muuttaa. Riitelyllä ja keskinäisellä miekkailulla voi olla kauaskantoiset seuraukset.

Valitettavasti.

KAKSIPIIPPUISTA TOIMINTAA

Yrityselämässä vallitsevat tunnetusti kovat lait. Yritysten ja niiden johtajien tulee olla aina hereillä. Tuloksen teosta vastaavien on toimittava tarpeen tullen tunteet sivuun työntäen ja huomioitava vain taloudelliset tosiasiat. Yleisesti hyväksyttävää on pelata kovaa mutta sääntöjä ja lakeja noudattaen. Aivan kuten jääkiekko parhaimmillaan. Pelataan kovaa mutta vastustajaa kunnioittaen ja tuomareita uskoen.

Kaikki eivät kuitenkaan yrityselämässä noudata hyväksyttäviä pelisääntöjä. Monet pelaavat harmaalla vyöhykkeellä. On yrityksiä, jotka jättävät veronsa maksamatta, venkuloivat omistussuhteitaan ja pelaavat koko ajan sääntöjen rajamailla. Keltaisia kortteja tulee, mutta suoranaisia ulosajoja nämä veijarit taitavasti välttävät.

On väärin, että tällaiset yritykset saavat yhteiskunnan tukeja ja näillä sitten rynnistävät vaikeuttamaan rehellisesti toimivien yrittäjien ja yritysten markkinoita. Suomi Soffa on yksi tällainen esimerkki. Se sai superministeri Mauri Pekkariselta taannoin liki yhden miljoonan euron investointituen. 

Voidaan kysyä, onko tällainen diakonia moraalisesti oikeanlaista alue- ja elinkeinopolitiikkaa.

TIITISEN LISTA

Tänään korkein hallinto-oikeus päätti, ettei kuuluisaa ja salattua Tiitisen listaa julkaista. Yhtenä perusteluna oli Supon luotattavuus ulkomaisten toimijoitten silmissä. Kun tiedot 18 suomalaisnimeä sisältävästä listasta saatiin saksalaisviranomaisilta Suomeen, niin heidän mielipiteensä oli, että listan julkaiseminen on Suomen sisäinen asia.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä ei voi valittaa. Salaperäistä nimilistaa tullaan ainakin lähivuodet pitämään suojelupoliisin kassakaapissa julkisuudelta piilossa. Yhden johtopäätöksen tapaus Alpo Rusin ja kuukausikaupalla kestäneen vaaliraharyöpytyksen jälkeen keskustalaisena voi tehdä. Jos listalla esiintyisi keskustalaisia, niin takuuvarmasti joku olisi sen muodikkaasti medialle vuotanut.

Tähän on nyt tyytyminen. Näin avoimuuden aikakautena päätös kyllä ihmetyttää.