blogi

Olen samaa mieltä Kari Urpilaisen kanssa siitä, ettei Irlanninkaan kriisissä ongelmana ollut euro, vaan pankkien virheet, joita voidaan tehdä millä valuutalla tahansa.

Karin kirjoitus Irlannin tukipaketista sisälsi aikaisempaan kirjoitukseeni vastauksen. Demarit eivät ota vastuuta suomalaisista työpaikoista, yrittäjien asemasta eikä suomalaisesta kilpailukyvystä. Näistä asioista Karin pitkässä kirjoituksessa ei ollut sanaakaan.   Hän totesi vain:” Hallitus syököön omia keitoksiaan.”

Pankkien taakse piiloutuminen on myös vastuutonta. Kyllä demareittenkin pitäisi tietää, että jos eurooppalainen rahajärjestelmä murtuu, niin se tällaisessa viennistä elävässä maassa kuten Suomi tekee tuhansia ja taas tuhansia uusia työttömiä.   

Elämme kovassa kansainvälisessä kilpailuasetelmassa. Esimerkkinä Nokia, joka on vähentämässä Suomesta liki tuhat työpaikkaa. Ei Suomen hallitus voi jäädä tällaisessa tilanteessa tuleen makaamaan ja tutkiskelemaan vain kannatuskäyriään kuten sosiaalidemokraatit tekevät. Hallitus ”syököön omia keitoksiaan”, sanoo Kari, pitkäaikainen valtiopäivämies. Se on outo lausunto tilanteessa, jossa pahimmillaan massatyöttömyys vaanii suomalaisia.

Jokin aika sitten oli TV I:n lauantai-aamussa entinen SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen, joka on pyrkimässä tulevissa vaaleissa Uudeltamaalta eduskuntaan. Tässä haastattelussa oli samaa piittaamattomuutta suomalaisista työpaikoista ja kilpailukyvystä kuin Karin kirjoituksessa. Ihalainen esiintyi ponnekkaana työmarkkinajohtajana. Ei voinut välttyä ajatukselta, että  taitaa hänen vaalikampanjansa tulla suomalaisille kalliiksi. 

Olin viime viikolla Lapissa. Siellä yrittäjät olivat raivoissaan meneillään olevasta lentoemäntien lakosta. Tämän vuoden joulumyynnille on tullut jo nyt mittavat tappiot. Kolmas perättäinen lentoliikenteeseen kohdistuva lakko on kohtuutonta. Nämä hyväpalkkaisten itsekkyyden ja ahneuden sävyttämät lakot vaikuttavat monella tapaa haitallisesti Suomen maineeseen. 

Ei hallituksen talouspolitiikalle näytä ainakaan demareilta tulevan rakentavia ehdotuksia. Tämän todistivat Karin kirjoitus ja Ihalaisen TV-esiintyminen.

Silloin tällöin Kälviälläkin kuuluu kritiikkiä tehtyä kuntaliitospäätöstä vastaan. On totta, etä osa kritiikistä on aiheellista. Jotkut asiat mutkistuivat Kokkolan kaupungin muutaman turhan tärkeän ja itsevaltaisen byrokraatin takia. Tällaisiin epäkohtiin on päättäjien puututtava ja pantava virkamieskunta palvelemaan kaupunkilaisia.

Mutta itse päätös oli oikea. Ellei kuntaliitossopimusta (Kälviän kunnanvaltuusto oli yksimielinen) olisi tehty, niin kunnastamme olisi tullut muutamassa vuodessa ajopuu. Olisimme olleet poikkikelona ajan virrassa ja monenlaisten tuulien riepoteltavana.

Kälviällä olisi myös alkanut oma suuntautumiskeskustelu. Osa päättäjistä haihatteli neliapilayhteistyötä ja olisi mielellään liittänyt ympärillä olevat maalaiskunnat yhteen. Kokkola ruotsinkielineen oli monille johtaville päättäjille uhka eikä mahdollisuus.

Onneksi kuntaliitospäätös saatiin aikaiseksi eikä Kälviää jätetty sellaisten voimien armoille, jotka eivät ole koskaan ymmärtäneet kompassin päälle.

Presidentti Tarja Halonen antoi lausunnon Tukholman terrori-iskun jälkeen, että on vain ajan kysymys milloin Suomessa tapahtuu myös tällainen joukkotuhoon tähtäävä terroriteko.

Presidentti Halosen lausunto oli ikäänkuin tilaus. Toki kaikki on mahdollista muttei se varmaa ole. Halosen monia lausuntoja voi pitää ääneen ajatteluna. Se on omaehtoista presidentti-instituution alasajoa.

Halonen on kunnostautunut lähinnä miesten kravatin oikojana ja latistavien sekä puolivillaisten lausuntojen antajana. Kansanjohtajana ja tien näyttäjänä hän on epämääräinen.

Toki arvostan nykyistä presidenttiämme siitä, ettei hän ole repsahtanut Naton syliin kuten kotoiset porvarimme.

Laitan välillä blogilleni muidenkin kirjoituksia. Mari Kiviniemi lähetti tänään keskusta-aktiiveille kirjeen, jossa hän käy hienosti läpi ajankohtaisia asioita.

—

Apollonkadulla 3.12.2010

Hyvä ystävä,

Vielä näin Itsenäisyyspäivän ja joulukiireiden alla lähestyn kaikkia Teitä keskusta-aktiiveja tällä kirjeellä. Eduskuntavaalien lähestyminen nimittäin näkyy ja kuuluu. Se on hyvä, koska tästä eteenpäin kaikki puolueet joutuvat paljastamaan äänestäjille, millä otteella ne lähtevät valtakirjaa eduskuntavaaleissa kansalta pyytämään.

Keskustan oli helppo valita omansa: olemme asialinjalla. Tämä linja on kuvattu myös Kajaanin puoluevaltuustossa lanseeratussa kampanjailmeessämme. Signeeraamme kaiken kampanjamateriaalimme tästä lähtien maailman pelkistetyimmällä sloganilla: Asiaa.

Olette varmaan huomanneet, että politiikan pikaruokaa tarjoavia on paljon liikkeellä. Pienistä yksityiskohdista tehdään draamaa arkipäivän viihteeksi. Näennäisen kansanomaisuuden taakse kätketään suuri määrä itsekeskeisyyttä ja tosiasioiden kieltämistä.

Yksinkertaistetun hokkuspokkus-politiikan houkuttelevuus näkyy nyt eduskunnan päätettävänä olevassa Irlanti-tuessa. Irlannin tukeminen ei ole Keskustalle helppo päätös. Suomen ja Euroopan ei olisi koskaan pitänyt joutua tällaiseen pakkorakoon. Me Keskustassa teemme päätöksemme ainoastaan Suomen ja suomalaisten etua valvoen.

Sdp:n vaihtoehto eli käsien ylös nostaminen johtaisi kylmään kyytiin suomalaisille lapsiperheille, asuntovelallisille ja eläkeläisille korkojen nousun, irtisanomisten, työttömyyden ja sosiaaliturvan leikkausten muodossa.

Nyt käytävä keskustelu on selkeyttänyt tulevien eduskuntavaalien vaihtoehdot. Keskusta on linjansa valinnut. Me haluamme rakentaa parempaa Suomea johdonmukaisella työllä ja päätöksiä punniten. Tämä on minun ja Keskustan vastaus niille, jotka miettivät, mihin uskoa.

Asialinja voi tuntua tylsältä, mutta se on ainut kestävä tapa rakentaa tätä maata. Meillä suomalaisilla on yhteisiä huolenaiheita. Mietimme elämän eri vaiheissa, miten jaksaa arjen pyörityksessä, mistä rahat laskuihin, asumiseen ja ruokaan, miten läheiset pärjäävät ja mistä työtä tai opiskelupaikka.

Näihin asioihin puolueiden pitää pystyä vastaamaan. Ja juuri näiden asioiden takia sillä on väliä, ketkä tätä maata johtavat.

Kutsun Sinut kumppanikseni asialinjalle. Paremman Suomen rakentamisessa Keskusta on paras vaikuttamisen väylä. Näytöt kahdeksan vuoden ajalta puhuvat puolestamme: nojaamme puolueen pitkään aatteelliseen linjaan. Keskusta on yhteiskuntaa turvallisesti uudistava puolue. Valitsemme ihmisten tasavertaisuuden ja valinnanvapauden emmekä lähde mukaan vihapuheisiin.

Aatteemme ja arvomme näkyvät tietysti asioiden takana. Koko Suomen rakentaminen on Keskustan politiikkaa. Toimimme suomalaisen työn puolesta sekä kannustamme yrittäjyyteen ja omatoimisuuteen. Tuemme ihmisiä perusturvalla emmekä hylkää heitä köyhyyspakettien armoille. Keskusta on perheiden luottopuolue. Lupaan, että perheiden etuuksia eikä myöskään perusturvaa leikata Keskustan myötävaikutuksella.

Keskusta haluaa toteuttaa työelämän uudistukset niin, että työssä viihtyvä ihminen jaksaa myös kotona elää hyvää elämää. Vaikka työelämässä moni asia on hyvin, jotain on myös vialla. Jokainen osaa kertoa ikäviä juttuja tavallisilta suomalaisilta työpaikoilta: on ylikuormitusta ja huonoa johtamista, epämääräisiä ja koko ajan muuttuvia toimenkuvia, kiirettä ja vaatimuksia, joiden alla moni uupuu.

Sivistysliikkeenä teemme kaikkemme, että suomalaisten ikääntyminen on arvokasta ja turvallista. Samalla pidämme huolta siitä, että lapsemme saavat tulevaisuudessa nauttia puhtaasta ja rikkaasta suomalaisesta luonnostamme.

Keskustan tehtävä on huolehtia, että suomalainen kansanvalta vahvistuu, ja että ihmisillä on oikeus ja mahdollisuus oman elämänsä hallintaan.

Meidän kelpaa kyllä kysyä suomalaisilta, millä muulla, uudella tai vanhalla puolueella, on näistä asioista paremmat näytöt kuin Keskustalla. Oma vastaukseni on: ei millään eikä kenelläkään.

Vaalit ovat viiden kuukauden päästä. Yhtään ääntä ei ole vielä annettu.

Tuore puolueiden kannatusmittaus osoitti, että kaikki on mahdollista. Ykköspaikka on meistä itsestämme kiinni. Gallupitkin sen todistavat: voimme saavuttaa ihmisten luottamuksen omalla linjallamme ja tekemällä työmme hyvin.

Viime kädessä on kyse ihmisten kohtaamisesta ja kuuntelemisesta. Keskusta puhuu ihmisten kanssa heidän mieliään painavista asioista, ongelmien ratkaisuista ja paremman Suomen rakentamisesta – tasavertaisesti kaikille suomalaisille.

Oikein hyvää Itsenäisyyspäivää ja kohtuullisen rauhallista Joulun odotusta!

Mari Kiviniemi

******

Tässä alla lisää lukemista ja kuuntelemista.

Keskusta julkisti viime viikonvaihteessa puoluevaltuustonsa kokouksessa Kajaanissa ensi kevään vaalikampanjansa linjan.

Voit lukea Kajaanissa pitämäni linjapuheen täältä:
http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Ajankohtaista/Puheet.iw3?showlocation=e92fc60a-1be6-4dcb-91a7-ba14c1b9c136&newsID=edd4b90b-fe86-4bb0-b74b-cd1e0a63fb55

Toimittaja Katja Ståhl kysyy minulta Keskustan tämän viikon radiomainoksissa asialinjasta ja sen vaihtoehdosta, poliittisesta pikaruoasta. Mainosspotit ovat kuunneltavissa radio Novan ja Iskelmän kanavilla 5.12. asti ja ne löytyvät myös täältä:
http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Mari/Katja_Ståhl_kysyi_Marilta_asioista.iw3

Sosiaalidemokraattien nykyinen johto asettaa oman kuvitellun etunsa isänmaan edun edelle. Se on vastuuntunnotonta politiikkaa. 

Entinen pääministeri ja puolueensa puheenjohtaja Paavo Lipponen ajoi intomielisesti Suomea Euroopan rahaliittoon ja EU:n ytimeen. Nyt he  vastustavat yhteisvaluutan puolustamista.

Kaikki asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Kreikan ja Irlannin tukipaketit ovat pienemmän pahan tie. Näin toimien parhaiten rokotamme itseämme ”Espanjan taudilta.”

Euroon kuulumattomat Ruotsi ja Englanti kiirehtivät jo lainottamaan Irlantia. Irlantia pidettiin nousevana talousmahtina ja sinne ovat myös suomalaiset sijoittaneet huomattavasti varojaan. 

Kaikesta päätellen demarit ovat siirtyneet käpykaartiin. Tämän todisti myös pitkän linjan demarivaikuttaja Liisa Jaakonsaari suomiessaan eilisessa kannanotossaan omiaan Irlanti äänestyksen jälkeen.

Finlandiatalolla Helsingissä järjestettiin tiistaina ja keskiviikkona vuotuiset sairaalapäivät. Päivillä nousivat talousasiat näkyvästi esille. Onhan selvää, ettei Suomi voi taata kansalaisilleen tasokasta terveydenhoitoa, ellei maan talous ole kunnossa.

Talouden tilanteesta ja lähivuosien näkymistä oli luennoimassa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) toimitusjohtaja Sixten Korkman.

Korkmanin viesti kokousväelle oli selvä. Suomen on oltava rintamassa mukana pelastamassa eurooppalaista taloutta. Hänen mukaansa se on pienemmän pahan tie.

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan keskuspankin (EKP) tulee Korkmanin mielestä olla keskeisesti näissä vakauttamis-ja pelastustalkoissa mukana.

Suomen kansantaloudesta puolet tulee viennistä. Jos euroalueen talous romahtaa, niin se tekee suomalaisten työpaikoille ja kansantaloudelle todella syvää ja rumaa jälkeä. Olemme viennistä riippuvainen avoin kansantalous.

Korkmanin mielestä tässä herkässä taloudellisessa tilanteessa on myös hyviä puolia. On todennäköistä, ettei EKP nosta merkittävästi korkotasoaan lähivuosina. Jos pystymme pitämään huolta kilpailukyvystämme, niin tämä tietää myönteisiä näkymiä suomalaiselle työlle. Asuntovelallisille korkotason pysyminen alhaisena on lohdullinen uutinen.

Kun hallituksemme avainministerit Mari Kiviniemi ja Jyrki Katainen käyvät näitä tulevia talouden solmuja ratkomaan, niin ei heidän auta tuijotella mielipidekyselyjen kannatuslukemia vaan päätökset on tehtävä isänmaan edun mukaisesti.

Iltalehden kolumnisti Petri Ahoniemi kysyi jokunen aika sitten, että missä on puhemies Sauli Niinistön substanssi?

Lisäksi Ahoniemi kysyy, mitä Niinistö on tehnyt Suomen eteen vuosien kuluessa? Tuleeko mieleen joku suuri oivallus? Ahoniemi vastaa itse: ” Ei tule.”

Ahoniemi nimittää Sauli Niinistöä valtakunnan kiukuttelijaksi. Hän toimii puhemiehenä kuten valtion tilintarkastaja. Norsunluutornista hän komentelee kansanedustajia kuten leipääntynyt johtajaopettaja kohtelee oppilaitaan. 

Ahoniemi ei näe Niinistön toiminnassa positiivisuuden häivääkään. Eduskunnan arvovallan puolustamisessa puhemies Niinistö on ollut masentava. Hänestä on tullut pikkunäppärä pilkunviilaaja.

Voi kysyä perustellusti. että tarvitseeko Suomi Niinistöä? Mitä lisäarvoa hän toisi? ”Tällä hetkellä ja tällä tyylillä ei mitään,” sanoo Ahoniemi.

Olen hänen kanssaan samaa mieltä.