Viimeaikaiset tapahtumat ovat panneet kysymään ja ihmettelemään, onko tämä totta vai tarua.
Olen vaatimattomalla tavalla puolustanut moniarvoisuutta , suvaitsevaisuutta ja ihmisyyden kunnioittamista. Enempikin olisi pitänyt näiden arvokkaiden asioiden puolesta tehdä.
Meille keskipohjalaisille on ollut suuri onni, että täällä on eletty kielirajalla ja kuultu ruotsinkieltä. On totuttu erilaisuuteen. Myös ulkomaalaiset maahanmuuttajat tekevät meille terää monessa mielessä. Nämä asiat tulevat tuottamaan meille vielä uudenlaista lisäarvoa.
Perustelen sitä sillä palautteella, jota minä esimerkiksi sain puolustaessani seksuaalisesti poikkeavia ihmisiä. On sanottava, että voi kauhea sitä ehdottomuuden ja ennakkoluulon määrää.
Kaikkein vastenmielisimpiä ovat olleet omasta mielestään tosiuskovat nämä jyrkkäsiipiset raamatuntuntijat. Kuka näiden ummehtuneeseen ja suvaitsemattomaan ilmapiiriin haluaisi?
Me keskipohjalaiset olemme avanneet oviamme ja ripaus kansainvälisyyttä on pujahtanut ikäänkuin salaa ovenraosta sisätiloihin. Se on ollut onni.
Nyt meillä on toivoa ja päivitykset kutakuinkin kohdallaan luoda uusia työpaikkoja ja saada uusia tekijöitä alueellemme.