blogi

Kokkolalainen Mats Holmqvist kantaa huolta pelloista (KP 13.9) ja niiden riittävyydestä. Itse olen enemmän huolissani viljelijöistä. Kyllä Kokkolanseudulla peltoa on, mutta niiden muokkaajista voi tulla puutetta. Vielä Holmqvistille tiedoksi, ettei kaupungin intresseissä ole ostaa itselleen maatalousmaata. Tosin semmoinenkin aika voi tällä menolla tulla eteen.

Kotimainen maatalous on joutunut kustannuskriisiin. On puhuttu kotimaisten joulukinkkujen riittävyydestä, kananmunien ja muunkin tuotannon veitsen terälle joutumisesta. Se on totta. Nuoret voimakkaasti investoineet viljelijät ovat tänään tosi tiukoilla.

Kahden päivittäistavarakauppaa suvereenisti hallitsevan ketjun eli Ässän ja Koon pitäisi myös havahtua. Jos suomalainen maatalous joutuu niin syvälle surun suolle, ettei kotimaista ruokaa löydy niiden tiskeiltä, niin ei kauppiaittenkaan päätä silitellä. Jos kaupan piirissä oltaisiin kaukaa viisaita, niin sen pitäisi tukea kotimaista alkutuotantoa eikä viedä yksipuolisella hintapolitiikallaan siltä toimintaedellytyksiä.

Joku tolkku pitäisi löytyä myös suhtautumisessa tarhauselinkeinoon. Tarhauksen tulot ja työpaikat ovat erityisesti täällä Pohjanmaalla merkittävät. Tarhojen kuntoon ja viihtyisyyteen on satsattu viime vuosina paljon. Tarhaus on virallinen ja luvallinen elinkeino ja sen harjoittamiseen pitää löytyä työrauha.

Kaivosteollisuus on toivottavasti nouseva työllistäjä ja toivon antaja. Suomalaisessa omistuksessa oleva Talvivaara on sen lippulaiva. Meidän pitää luottaa siihen, että suomalainen ympäristöosaaminen on sitä luokkaa, että päästöt saadaan hyväksytylle tasolle.

Myös metsäteollisuus tarvitsisi rikkipäästöjen osalta ymmärrystä ja lisäaikaa saadakseen asiansa kuntoon. Jos sitä ei löydy, niin työpaikkoja katoaa maihin, joissa ympäristöasiat eivät ole likimainkaan samalla tasolla kuin meillä. Onko se sitten parempi?

Niin valtion- kuin kuntatasonkin päättäjien pitää näissä asioissa olla järkeviä. Ei äkkijarrutuksilla asioita saada kuntoon vaan vahinkoa korkeintaan. Yrityksiä ja työn tekemistä pitää kannustaa ja rohkaista.

Uskon siihen, että menestyvä suomalainen yritys huolehtii myös ympäristöstään ja tuotannon eettisyydestä. Ne ovat tänä päivänä merkittäviä kilpailuvaltteja ja menestystekijöitä.

Ilta-Sanomien toimesta käsitelty ääniraita Jokerien vaihtoaitiosta yhdistettynä videoon, jossa Ben-Amor käy Peltosen päälle, paljastaa uusia ulottuvuuksia puolitoista viikkoa sitten lauantaina sattuneesta tapauksesta.

Tallenteelta kuuluu aluksi huuto ”Nyt menee Vil..” Peltosen kentällemenon merkiksi. Tämän jälkeen kentälle menossa ollutta Jokerien Aleksi ”Muse” Mustosta komennetaan takaisin ”Muse jää” -huudolla. Mustonen kääntyy takaisin, jolloin Ben-Amor lähtee jäälle ja kuuluu huuto ”Tapa se kusipää”. Lehden mukaan kaikki huudot ovat todennäköisesti saman miehen suusta.

Luulisi Jokereiden omistajan Harry Harkimon ryhtyvän toimenpiteisiin. Ei kait tuollaisen käskyn antanut voi toimia enää joukkueessa.

Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläisen talokaupat on nyt tutkittu ja kaikki on mennyt lainkirjaimen mukaan. Syytettä ei nosteta kertoo asian tutkinut ja päättänyt apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske. Kaiketi myös asia on loppuunkäsitelty.

llmarisen hallituksen puheenjohtaja Jussi Pesosen mukaan syyttämättäjättäminen oli odotettu ja helpottava.

– Olemme koko ajan korostaneet, että mitään laitonta ei ole tapahtunut. Olemme huojentuneita, että tutkinta on saatu päätökseen ja myös viranomaiset ovat todenneet toimintatapamme lainmukaisiksi, toteaa Pesonen Ilmarisen tiedotteessa.

Pesosen mukaan yrityksen johdolla oli hallituksen täysi luottamus koko prosessin ajan. Toimitusjohtaja Harri Sailas puolestaan kiittelee viranomaisia.

− Autoimme tutkinnassa viranomaisia kaikin tavoin, ja he hoitivat työnsä ripeästi.

Sailaksen mukaan rankka prosessi on ollut hyvää valmennusta tulevaisuutta varten.

– Vaikka prosessi on ajoittain koetellut niin yhtiön johtoa kuin henkilöstöäkin, käyty keskustelu on antanut meille paljon eväitä toimintamme kehittämiseen.
Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas on myös Finnairin hallituksen puheenjohtaja. Myös talokauppojen kummisetänä toiminut Christoffer Taxell taputtaa päätökselle käsiään.

Näin isot herrat päätöstä kiittelevät. Kuinkas muuten. Kansalaiset taitavat olla kuitenkin sitä mieltä, että se oli suuren luokan suhmurointia.  Tämä asia menee Herrat Pärjää Aina – sarakkeeseen.

Ei saisi asioiden käsittelyä vertailla, mutta Nuorisosäätiö-jutun käsittelyä on puitu jo kolme vuotta. Pian alkavan oikeudenkäynnin uskotaan valituksineen kestävän jopa 10 vuotta. Tästä asuntoyhtiöstä epäillään annetun joitakin 10.000 euroja politiikoille. Nuorisäätiön syntisäkkiä rasittaa erityisesti, että se on jakanut tukea väärän puolueen edustajille.

En voi mitään sille, että syntyy sellainen vaikutelma, että rahalla voi ostaa monenlaista – myös oikeutta. Sen Vehviläisen talokaupat todistivat.

Päivittäistavarakauppa Suomessa on Euroopan keskittyneintä. Kaksi suurinta ketjua hallitsee noin 80 prosenttia markkinoista. Keskittyminen rajoittaa kilpailua ja tilanne on johtanut kyseenalaisiin käytäntöihin.

Tuottajat joutuvat esimerkiksi usein maksamaan kauppaketjuille markkinointirahaa, jonka ainut vastine on tuotteen pääsy kaupan valikoimaan. Tuottaja saatetaan myös velvoittaa lunastamaan myymättömäksi jääneet tuotteet. Kauppa ei ota pienintäkään riskiä. Se tarjoaa tavaran toimittajalle hyllytilaa. Tosin hyvää sellaista.

Ei ole ihme vaikka suuret kauppaketjut investoivat tulorahoituksella yhä suurempia hehtaarihalleja, joissa asiakkailla pitäisi olla polkupyörä tai potkulauta liikkuakseen.

Yksi nykyajan kaupanteon kummallisuus on myös julkisyhteisöjen ostoyhteenliittymät. Kilpailulainsäädäntö on ajanut julkisen sektorin seudullisiin jopa maakunnallisiin ostorenkaisiin. Näissä ostetaan määrää ja näin luullaan että hinta saadaan edulliseksi.

Mutta totuus on toisenlainen. Julkisen sektorin ostotoiminta ei ole kaupankäyntiä vaan kirjeenvaihtoa. Tinkiä ei saa eivätkä kirikierrokset ole luvallisia.

Väitänkin, että jos esimerkiksi Kokkolanseudun suuri julkisen sektorin ostorengas ulkoistaisi kaupankäynnin asiansa osaavalle ostajalle ja hän saisi täyden toimintavapauden, niin ostajalle voisi maksaa kaupungin parasta palkkaa ja vielä ostorenkaan osakkaille jäisi merkittävästi säästöä.

Kun Kokkolan kunnallispolitiikkaa on seurannut ja kuunnellut kuntalaisten
mielipiteitä, niin tyytymättömyyttä on herättänyt näissä
uusissa kuntaliitoksen jälkeisissä olosuhteissa erityisesti rakentamiseen
liittyvä enentynyt byrokratia. Monen mielestä hallinnon pyörät ovat jarruttaneet ja
vaikeuttaneet selviäkin rakennushankkeita. Tähän asiantilaan pitää saada
lisää joustavuutta.
Olen seurannut Kokkolan hallintouudistusta. Sen etenemättömyys on selvä
osoitus, että päätöksen tekokoneisto ei ole kunnossa. Jatkuva pöydittäminen
vie aikaa ja monelta myös motivaation olla mukana yhteisissä asioissa. Tähän projektiin uhratun valtavan työmäärän aikaansaannokset uhkaavat kuivua olemattomiin. Se on suuri harmi ja vahinko.
Haasteellinen on myös Kokkolan kaupungin talous ja sen tasapainottaminen. Erityisesti sosiaali-ja terveysmenojen saaminen edes jollain tavoin hyppysiin
vaatii suurta osaamista. Noin yhdeksän miljoonan euron mustan aukon pienentäminen ei ole helppo tehtävä. Ihmettelen ettei tätä rintamalohkoa ole saatu paremmin keskushallinnon kontrolliin.
Kaupungin kehittämisen kannalta on tärkeää, että tonttimaata riittää asumisen ja
yrityselämän tarpeisiin. En ymmärrä sellaista päätöksentekoa, että ostetaan
tonttimaata mutta se sitten ontuvin perustein jätetään kaavoittamatta. Maan hankinta
tämän kokoisessa kaupungissa pitää olla jatkuvaa toimintaa. Pakkotilanteissa joudutaan maanhankinnassa usein kalliisiin ratkaisuihin.
Vanhustenhoito on kaikkien puolueitten asialistalla tärkeällä sijalla. Kysymys
on vain miten tekeillä oleva vanhuspalvelulaki toteutetaan. Sekä laitoshoitoa että
vanhusten kotipalvelua omaishoitajineen pitää katsoa kokonaisuutena. Tärkeätä
on, että vanhukset saavat tulevinakin vuosina luottaa siihen, että he voivat viettää
ehtoopäivänsä kyllin arvokkaasti.

Ei Suomessa ole varsinaista ruokakriisiä. Ruokaa riittää kaupoissa ja kuluttajilla on pääsääntöisesti sitä varaa myös ostaa. Hälyttävä ongelma on, ettei tuottajilla ole enää varaa sitä tuottaa.

Suurenevat tilat yhdistettynä heikkoon kannattavuuteen laittaa maatalousyrittäjien jaksamisen lujille. Oman jaksamisen rajat pitäisi ottaa huomioon jo tuotannon laajentamista suunniteltaessa.

Maatilojen lukumäärän vähentyminen ei ole vaikuttanut merkittävästi tuotantomääriin. Tilojen määrällä on kuitenkin suuri merkitys maaseudun kuntien ja kylien elinvoimaisuuteen. On vaarana, että aktiivisen maatalouden hiipuessa myös muu toiminta kylillä seuraa perässä.

Vaikka maatilat ovat edelleen maaseudun elinvoimaisuuden ydintä, tarvitaan kylien elävänä säilyttämiseksi myös muuta yritystoimintaa ja asukkaita.

Nykyistenkin asukkaiden pitäminen saati uusien saaminen kylille ei onnistu, jos kaikki palvelut siirretään keskuksiin. Nykyinen kehitys ei lupaa hyvää. Palvelut ovat jo suurelta osin kadonneet ja esimerkiksi kyläkoulujen lakkauttamistahti jatkuu.

Yritystoiminta edellyttää myös maaseudulla toimivia yhteyksiä. Sekä ajoneuvojen että tiedon pitää päästä liikkumaan.

Valtiovallan ja kuntien tehtävänä on mahdollistaa asuminen ja yrittäminen maaseudulla. Onkin aivan järjetöntä, että viranomaiset ovat evännet rakennuslupia haja-asutusalueille.

Maaseudulla on monella tavalla koko Suomen tulevaisuuden eväät. Jos näitä eväitä halutaan hyödyntää, pitää kehityksen suuntaa kääntää. Maalla on tilaa elää ja yrittää.

Nämä ilmassa olevat vaaranmerkit pitää ottaa vakavasti. Meillä ei ole varaa jättää maaseutua oman onnensa nojaan.

Kokkolalainen Matti Savolainen arvosteli KP 26.7 aiheellisesti kokoomuslaisten viimeaikaisia kannanottoja. Niin teen minäkin.

Helsingin johtava kunnallispoliitikko,kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja,  kokoomuslainen Harry Bogolomoff haluaisi lakkauttaa Lapin yliopiston. Hänen mukaansa sieltä valmistuneet kelpaavat vain lumitöihin.

Bogolomoff pitää Lappia muutenkin rasitteena ja elätettävien reservaattina. Bogolomoff jatkaa, että Lappiin kuskataan rekkakaupalla etelästä rahaa. Muutaman kerran omien sanojensa mukaan Lapissa käyneeltä mieheltä kovaa tekstiä. Mainittakoon, että Bogolomoff toimii myös jääkiekkoliiton varapuheenjohtajana. Sietäisi jääkiekkoväen vaihtaa miestä ennen sarja-avausta. Kärpät voi olla vaarallinen joukkue ensi kaudella.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja edellisen hallituksen asuntoministeri Jan Vapaavuori arvosteli Itä-Suomen yliopiston saamaa juristikoulutusta sanomalla, että tällainen päätös ”oikein hävettää.” Hänen mukaansa yliopistojen pitää sijaita siellä missä ihmisetkin eli ruuhka Suomessa. Kokoomuksen johdolle tiedoksi. Laajamittaista kansainvälistä yhteistyötä tekevän Oulun yliopiston saavutuksia ei tarvitse hävetä.

Nämä kokoomuspolitiikkojen lausunnot ovat kovia. Eivät tällaiset loukkaavat jopa rasistiset mielipiteet voi mennä ohi olan kohautuksella. Eivätkä nämä ole yksittäisten kokoomuslaisten harhalaukauksia. Kyllä nämä kuvastavat laajemminkin kokoomuslaista keskittämisvimmaa ja nykyjohdon ajattelua. Turha tällaisten lausuntojen jälkeen on pahoitella ja hyvitellä. Kyllä tuon tason vaikuttajien pitää tietää mitä julkituovat.

Kokoomus pääministeri Jyrki Kataisen johdolla on ajautunut toivotalkoista ylikuntoon. Heistä on tullut voittojen myötä ylimielisiä. He viittaavat kintailla kansalaisten mielipiteille. Siitä on yhtenä selkeänä osoituksena sinisilmäinen ja vaihtoehdoton EU:n raha- ja talouspolitiikka.

Johtavissa luottamustehtävissä olevien pitää käyttää harkintaa ottaessaan vastaan tehtäviä. On syytä ottaa vain senverran hommia että ehtii ne hoitamaan. Johtajat eivät voi sanoa etteivät he tienneet tai että heitä on johdettu harhaan

Asioihin pitää perehtyä ja pitää tietää mistä päätetään. Se on perusedellytys kaikelle toiminnalle.

Myös avoimmuus pitää olla ohjenuorana- Jos linja jota johtaja vetää vie suolle, niin silloin hänen pitäisi tehdä johtopäätös. Mutta näin harvoin tapahtuu. Monet jatkavat sujuvasti ja tekevät täyskäännöksen toisensa perään ikäänkuin mitään ei olisi tapahtunut.