blogi

OUTOA TYYTYVÄISYYTTÄ

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen loisti tyytyväisyyttään äsken syntyneeseen vakuussopimukseen Espanjan pankkikriisin tukemisessa.

-Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Tiiviissä, kovassa aikataulussa olemme pystyneet saamaan Suomen ja suomalaisten veronmaksajien kannalta sellaisen vakuusjärjestelyn, joka turvaa meidän asemaamme ja on rajaamassa Suomeen kohdistuvia riskejä, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) sanoi Säätytalolla pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Vakuudet kattavat 40 prosenttia Suomen osuudesta lainaohjelmassa. Voiko tällaiseen neuvottelutulokseen olla tyytyväinen? Ei voi olla.

Olemme nyt sellaisessa junassa, joka vie meitä koko ajan väärään suuntaan.

YHTEISELO EURON KANSSA ON TULLUT TIENSÄ PÄÄHÄN

Vastuu euron eloonjäämisestä on jäänyt muutaman valtion harteille. Saksan ja Suomen tapaiset hyvin taloutensa hoitaneet ovat joutuneet taistelemaan euron puolesta yhteisvastuuta peräänkuuluttamalla.

Tuoko tämä hyväluonteisuus meille joskus laskun vai tilin paikan, jää nähtäväksi sen jälkeen kun tiedetään, miten kriisimaiden johtajat omien äänestäjiensä pelossa ryhdistäytyvät.

Mitäpä, jos Suomi olisi tehnyt, kuten etelän valtiot. Olisi lainattu satoja miljardia, rakennettu rahalla moottoriteitä pitkin Suomea, rakennettu infraa sumeilematta ja annettu harmaan talouden rehottaa. Sen jälkeen Brysseliin hattu kourassa, että sori, ei ole millä maksaa ja kun kansa ei maksa verojaan.

Lähtisivätkö etelän valtiot yhtä vastuulliselle tielle ratkomaan ongelmia, kuten tekevät nyt Saksa, Hollanti ja Suomi? Tuskin.

Kyllä Suomen hallituksen on nyt ryhdistäydyttävä ja suunnattava toimintatarmonsa kotimaan ongelmien hoitoon.

YSTAVYYDEN SILLALLA-SÖPRUSE SILLAL-NÄYTTELY

Kälviän kirjasto 6.7.2012

Arvoisat näyttelyvieraat, rakkaat järvajaanilaiset!

Tervetuloa Ystävyyden Sillalla-Söpruse Sillall näyttelyyn.

Elämme muutoksen, murroksen aikaa niin täällä Kälviällä kuin siellä Järva-Jaanissa.

Yksi esimerkki:

Sähköiset aparaatit, viestimet kehittyvät tahtiin, jossa ammattilaisillakin on tekemistä pysyä mukana,

Toinen esimerkki:

Kuntakenttä on myllerrysten kohteena. Uusia hallinnollisia rajoja piirretään ja vanhoja palvelurakenteita uusitaan.

Mutta löytyy vastapainoksi jotain pysyvääkin. Mukava todeta täällä kirjastossa, että sähköiset viestimet eivät ole uhanneet kirjan asemaa. Edelleen kirjoja ostetaan, luetaan ja lainataan. Hyvä näin.

Kuntaliitoksista huolimatta tai juuri sen takia paikallisuus vahvistuu. Esimerkiksi meillä Kälviällä urheiluseura Tarmo voi hyvin. Toiminta on laajaa ja vilkasta erityisesti nuorisourheilussa.

Kotiseutuasiat kiinnostavat kälviäläisiä. Myös nuoria. Facebook-sivustojen Kälviä ryhmä on aktiivinen. Sivuilla kävijöitä ja keskustelijoita on runsaasti. Myös Vanha Kälviä-sivut netissä ovat runsaan mielenkiinnon kohteena.

Kulttuuri ja taide harrastus on Kälviällä vilkasta. Se on mukava todeta. Nyt meneillään olevat Kälviä-päivät ja tämä Ystävyyden Sillalla näyttelykin sen osaltansa osoittavat.

Arvoisat näyttelyvieraat ja rakkaat järvajaanilaiset!

On mieluisaa todeta, että Ystävyyden sillalla on edelleen kulkijoita. Lainaan viime vuonna julkaistun ystävyyskuntajuhlakirjan takakannen tekstiä.

”Järvajaanilaisten ja kälviäläisten ystävyys on edelleen voimissaan. Kuntaliitoksen jälkeen Kälviä hävisi suomalaiselta kuntakartalta, mutta kälviäläisyys säilyy. Ystävyyden silta välillemme on kestävästi rakennettu. Sillan niskat ovat lujaa virolaista ja suomalaista tekoa,”

Arvoisat näyttelyvieraat!

Nauttikaamme meille näytteille asetetusta näyttelystä ja Kälviä-päivien tulevista tapahtumista.

SUITSET OMIIN KÄSIIN?

Eurooppa on nyt sellaisessa käymistilassa, että jo muutaman kuukauden aikana asiat  voivat edetä kriisiasteelle – ellei talous jo sitä ole.

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttosen mielestä (PS 3.7.) Suomen pitäisi myös käytännössä valmistautua siihenkin vaihtoehtoon, että Suomi lähtee eurosta. Kaiken varalta olisi tunnettava myös se polku.

Itse asiassa tuntuisi luontevalta, että euron hajoamiseenkin on jollain tavoin jo varauduttu. Mikään ei ole enää mahdotonta, ja mitä hyvänsä voi tapahtua – aivan riippumatta siitä, mitä Suomi asioista ajattelee.

Kyllä nyt pitäisi Suomen hallituksen sanoa ääneen, että tästä pitemmälle ei mennä. Liittovaltion alaisuuteen suomalaiset eivät halua.

MIKA LINTILÄ ja TALOUSSANOMAT

Mika Lintilän mukaan huippukokouksen päätös pankkitukeen ryhtymisestä katkaisi kamelin selän.

– Tämä ei vastaa sitä sopimusta, jonka eduskunta aikanaan hyväksyi. Suomi joutui antamaan periksi, ja pankkien pääomittaminen oli nimenomaan se asia, missä mentiin yli, Lintilä sanoo Taloussanomille.

– Siihen ei ole eduskunta suostunut, ja aiomme nyt kysyä hallitukselta, miksi tässä tehtiin näin.

Lintilän mukaan huippukokouksen päätökset Euroopan pysyvän vakausmekanismin EVM:n suhteen menivät metsään kahdeltakin osin.

– Tämä on ihan hölmö päätös. Nyt ruvetaan pääomittamaan pankkeja, ja lisäksi EVM:n ensisijaisen velkojan asemasta luovuttiin. Nämä ovat molemmat olleet Suomelle kynnyskysymyksiä, ja hallitus vakuutti kaksi päivää sitten, että tähän ei ruveta, Lintilä sanoo.

Suomen hallitus onnistui neuvotteluissa Lintilän mukaan erittäin heikosti, kun se joutui luopumaan kahdesta kynnyskysymyksestään. Hänen mukaansa tulokset veivät EU:ta ”väärälle tielle kohti liittovaltiota”.

”Kritiikki hallituspuolueissa
kasvaa”

Lintilä ennakoi, että huippukokouksessa tehtyjen päätösten vuoksi hallituksen arvostelu yltyy myös hallituspuolueiden sisällä.

– Ihmettelen, jos kritiikki hallituspuolueissa ei kasva tämän jälkeen. Nämä ovat periaatteellisia kysymyksiä, ja nyt niistä luovuttiin, hän sanoo.

Lintilän mukaan päätös on niin merkittävä, että kesän istuntotauolla oleva eduskunta joutuu käsittelemään sitä.

– Oletan, että tämä on sen kokoluokan muutos, että se edellyttää eduskunnan hyväksyntää. Tämä proseduuri on kuitenkin pikkuisen auki, Lintilä sanoo.

Yhdestä asiasta Lintilä huippukokousta myös kiittelee, nimittäin pankkivalvonnasta. Huippukokouksessa päätettiin perustaa Eurooppaan yhteinen pankkivalvonta, joten kansallisvaltiot eivät ole enää vastuussa pankkisektorin sääntelystä aiempaan malliin.

Lintilän mukaan lähtökohdan tulisi ehdottomasti olla, että vastuun pankeista kantavat niiden omistajat ja niihin rahojansa sijoittaneet, eivät veronmaksajat. Hän nostaa esimerkikseen globaalin finanssikriisin aloittaneen Lehman Brothersin kaatumisen syksyllä 2008.

– Yhdysvalloissa meni tuhansia pankkeja nurin Lehmanin yhteydessä, kaikki ei-terveet pankit kaatuivat. Euroopassa ei ole mennyt ensimmäistäkään, hän sanoo.

HYVÄ UUTINEN

Rikkiyhdisteitä syntyy ja vapautuu kaivoksissa kaikissa toiminnan vaiheissa malmin louhinnasta rikastukseen. Rikki on monien kaivosten aiheuttamien ympäristöhaittojen taustalla. Oulun yliopiston Mining Schoolin laajassa tutkimushankkeessa kehitetään uusia menetelmiä kaivosten rikkipäästöjen mittaamiseen ja päästöjen aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseen.

Heinäkuussa alkavan kaksivuotisen Rikin yhdisteet kaivostoiminnassa (SULKA) – tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tieteellistä tietoa rikkiyhdisteiden ympäristövaikutuksista sekä kehittää nykyisiä ja uusia menetelmiä rikkiyhdisteiden mittaamiseen, seurantaan ja päästöjen minimoimiseen.

Rikkiyhdisteitä esiintyy kaivoksilla sekä kaasuna että nesteeseen ja kiintoaineeseen sitoutuneena. SULKA-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään kaasumaisten rikkipäästöjen vähentämiseksi useita menetelmiä, kuten katalyytti- ja adsorbenttimateriaaleihin perustuvia teknologioita. Vesipäästöjen vähentämiseksi tutkitaan muun muassa nanosuodatusta. Lisäksi kehitetään geokemiallisia tutkimusmenetelmiä, joilla voidaan arvioida rikkiyhdisteiden vaikutuksia maaperään, pinta- ja pohjavesiin, järvisedimentteihin ja sammaliin.

Tavoitteena on siirtää hankkeessa syntyvä uusi tieto alalla toimivien yritysten ja tutkimustahojen käyttöön ja lisätä niiden osaamista merkittävästi. ”Tutkimusta ja osaamista vahvistamalla myös viime aikoina esiin tulleet kaivosten ympäristöongelmat pystytään ratkaisemaan”, sanoo hankkeen vastuullinen johtaja, professori Riitta Keiski Oulun yliopistosta.

SULKA-hankkeen toteuttavat yhteistyössä Oulun yliopiston useat yksiköt: Oulu Mining School, SkyPro Oulu, prosessi- ja ympäristötekniikan osaston lämpö- ja diffuusiotekniikan laboratorio, CEMIS-Oulu Sotkamon yksikkö ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Lisäksi hankkeen toteuttamiseen osallistuu GTK:n Pohjois-Suomen yksikkö ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Hankkeessa työskentelee noin 30 tutkijaa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 1,8 miljoonaa euroa. Pohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt sille 1,45 miljoonan euron EAKR-rahoituksen. Lisäksi hanketta rahoittaa kymmenkunta alalla toimivaa yritystä.

Toivottavasti tämä mittava tutkimushanke rauhoittaa yleistä ilmapiiriä ja antaa kaivosteollisuudelle sen kaipaaman työrauhan. Kaivosteollisuuden tärkein tehtävä ja tavoite on saada päästönsä kuriin.

Nyt on parhaat voimat valjastettu ongelmien selvittämiseen. Se on hyvä uutinen.

VENÄJÄN TALOUDELLINEN MERKITYS ON SUURI

Arktisten alueiden mahdollisuudet on huomattu muuallakin kuin Suomessa. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Kuolan alueelle Venäjälle on suunnitteilla lähivuosikymmeninä noin sadan miljardin euron investoinnit. On tärkeää, että Suomessa on valmiudet osallistua täysipainoisesti näihin hankkeisiin.

Venäjän merkitys alueiden kehittymisessä on suuri sekä matkailussa että investoinneissa. Tästä syystä meillä on syytä painottaa venäjän kielen ja kulttuurin osaamista sekä liiketoimintaosaamisen nykyistä kattavampaa hallintaa.

Viime vuonna venäläisiä matkailijoita tuli Suomeen 3,3 miljoonaa ja he jättivät matkailutuloja noin 1,1 miljardia euroa. Venäjän investoinnit Kuolan luonnonvarojen hyödyntämiseen voivat nousta lähivuosikymmeninä kymmeniin miljardeihin euroihin.

Suomalaisten on syytä jättää Nato-haikailut sikseen ja keskittyä taloudelliseen yhteistyöhön suuren Venäjän kanssa.

MUKAVAA JUHANNUSTA

Näin seisovi kauniina luonto yhä,
sen täyttävi tuoksut ja rauha pyhä.
Tuo ihmisrintaan se onnen rauhaa,
-Nyt on juhannus!
Tahtoo se riemuiten laulaa.

Viljo Kajavan runolla tahdon toivottaa kaikille lukijoilleni oikein hyvää Juhannusta.

SUUNTA ON HUONO

Alueuutisten mukaan Kokkolan kaupunginhallitus ei esitä kunnallisveron korotusta, vaan olisi nostamassa päivähoito-ja terveyskeskusmaksuja. Jos näillä toimenpiteillä kaupungin talous saadaan kuntoon, niin ihmetellä täytyy.

Nimittäin kaupungin ja liikelaitosten yhteinen tulos on painumassa maakuntalehden mukaan reilut viisitoista miljoonaa euroa pakkaselle. Kyllä hälytyskellojen pitäisi jo soida.

Jos nämä uutisvälineitten tiedot pitävät paikkansa, niin tekee mieli kysyä, onko kaupunginhallitus ajan tasalla?

NOKIALTA SURU-UUTINEN

Nokia ilmoitti kylmäävän uutisen. Salon tehdas kiinni ja Oulusta mittavia vähennyksiä. Uutinen ei kaiken jälkeen enää yllättänyt mutta se hiljensi.

Kyllä Suomella on nyt omissakin asioissa tekemistä. Ei tähän enää tarvita Kreikan, Espanjan ja kenties Italian takauksia ja lainoituksia. Eikä suomalaisten tarvitse lähteä Islannin ilmatilaa valvomaan.

Tämä pitäisi myös kokoomuslaisten ymmärtää. Kokoomuksen päättäjille pitäisi määrätä ruotsinkieli pakolliseksi. Heidän pitäisi perehtyä ruotsalaisten talousosaamiseen.

Kokoomuslaisten lähes kritiikitön asenne yhteiseen eurooppalaiseen talouden pitoon on hämmästyttävää. Samoin heidän Nato-intoilunsa ja Suomen sotkeminen kansainvälisiin selkkauksiin on outoa pullistelua.

Toivottavasti suomalaiset havahtuvat ja viheltävät poikki kokoomuslaisten marssin kohti yhä suurempia vaikeuksia.