OMATOIMIMATKALLA EUROOPAN ITÄISELLÄ LAIDALLA

Syksyllä 2018 päätimme miesporukalla lähteä katsomaan autolla Euroopan itäistä laitaa. Joukkueeksi valikoitui neljä miestä: Terho Torvinen matkanjohtaja, Pertti Rusanen varajohtaja, Raimo Kerttula matkan lääkäri ja minä. Terholla ja minulla ovat sisarukset vaimoina, Pertin vaimo on Terhon sisko ja Raimo on hyvä ystävämme.

Matka alkoi heti pienellä ohjelman muutoksella. Terho ja Pertti sekä auto olivat Helsingissä odottamassa meitä ja lautalle pääsyä. Me körötimme Raimon kanssa junalla. Juna oli myöhässä ja niinpä myöhästyimme laivasta. Pojat ja auto menivät Tallinnaan ajallaan. Terho ja Pertti joutuivat meitä Tallinnassa vartomaan pari tuntia.

Iltamyöhäiseen ajoimme tuttua ja hyväkuntoista E 67:ää eli Via Balticaa. Ensimmäisen yön nukuimme Latvian puolella. Aamulla Kaunasiin ajaessamme kävimme Liettuan Ristikukkulalla. Tämä keskellä peltoaukeaa sijaitseva uskonnollinen kohde on suosittu matkailunähtävyys. Sieltä jatkoimme matkaa kohti Liettuan entistä pääkaupunkia Kaunasia, joka on maan toiseksi suurin kaupunki. Asukkaita Kaunasissa on noin 300.000. Siellä tutustuimme vanhaan kaupunkiin, kauniiseen linnaan ja mieliin jäivät komeat kirkot. Kaunas on myös suosittu opiskelukaupunki. Mainittakoon, että samaan aikaan paavi Franciscus vieraili Vilnassa.

Puolan raja sivutettiin vaikeuksitta. Maisema muuttui kumpuilevaksi. Tien varrella näkyi katolisen maan tunnusmerkkejä: Madonna-patsaita ja koristeltuja krusifikseja. Olin käynyt Puolassa 30 vuotta sitten. Paljon oli maa muuttunut, enää ei näkynyt hevosvankkureita tiellä. Puolan autokanta ja tiet ovat parempia kuin meillä. Valtaväylät ovat prameasti rakennettuja ja tasokasta meluaitaa riittää. Kaikesta näki, että Puola on Euroopan unionin nettosaaja.

Puolan ja Ukrainan rajalla oli pitkät autojonot. Ukrainaan tullessa piti täyttää maahantulolomake. Tiet läntisessä Ukrainassa olivat paikoin heikkokuntoisia. Niillä meidän ”Pösöstä” vioittuikin pakoputki. Muutama kymmenen kilometriä ajettiin äänekkäästi. Onneksi tien varresta löytyi korjauspaikka, jossa sai auton ylös. Terhon insinöörin taitoja tarvittiin. Taas matka jatkui.

Ukrainassa keskustelujen jälkeen päädyttiin kahteen pääkohteeseen: Lviv ja Odessa. Lviv on vireä ja kaunis noin 700 000 asukkaan kaupunki. Sen vanha kaupunki on Unescon maailmanperintökohde, jossa yhdistyvät lännen ja idän kulttuurit. Olen ruokapuolella aika konservatiivinen ja hidas kokeilemaan uutta, mutta slaavilainen ruoka Lvivissä jäi kyllä makuaistia hyväilemään. Lviv on kiintoisa kaupunkilomakohde.

Odessa on tarunhohtoinen miljoonakaupunki. Sitä Leena ja Martti Jäppilä ovat kuvanneet kauniin osuvasti.

”Oi Odessa, sä helmi Mustanmeren.
Oi Odessa, sun rantaas käyskentelen.
Oi Odessa, sä hurmasit mun niin.
Niin Odessa, jään unelmiin.”

Odessasta löytyi satunnaiselle matkaajalle kauneutta ja sykkivää eloa. En yhtään ihmettele, vaikka siitä on lauluja tehty. Yövyimme tasokkaassa ja edullisessa Juri Gagarin -hotellissa. Naiset olivat huomiota herättävän tyylikkäästi pukeutuneita.

Tässä vaiheessa matkaa tuli selväksi, ettei kokematonta kuljettajaa pidä laittaa rattiin. Terho ja Pertti hoitivat ajohommat turvallisesti ja maltilla sekä kovalla kokemuksella. Lisäksi nykyajan tekniikka tuli avuksi. Esimerkiksi Juri Gagarin -hotelli varattiin autosta matkalta ja nykyajan apuvälineitten opastamina ajoimme suoraan hotellin pihalle.

Ukrainasta jäivät hyvät muistot. Siellä majoittuminen, ruoka ja juomat olivat edullisia. Vaikka siellä soditaan vielä tällä hetkelläkin, niin emme kohdannet minkäänlaisia uhkia matkallamme.

Odessasta ajoimme Mustanmeren rantaa Moldovaan. Vähän oli epäilyä ilmassa, että mihinkähän tässä joudutaan. Rajan ylitys meni sulavammin kuin Ukrainan rajalla. Kaikesta pääätellen EU tekee yhteistyötä Moldovan kanssa. Rajalla piti maksaa jokin vakuutus tai tienkäyttömaksu. Moldova on mustan mullan aluetta. Se on harvaan asuttua ja viljelyksiä näkyi silmänkantamattomiin. Moldova on myös tunnettu hyvistä viineistään. Me kävimme tutustumassa Cricovan kuuluisaan viinitilaan. Tilalla oli yli 100 kilometriä tunneliverkostoa, joissa viinejä säilytettiin. Siellä olivat vierailleet monet kuuluisuudet. Kerrottiin, että kosmonautti Juri Gagarin oli eksynyt näihin tunneleihin. Maata sanotaan köyhäksi, mutta näkemämme perusteella siellä ei nälkä yllätä. Yövyimme maan pääkaupungissa Chisinaussa, jossa on noin 700.000 asukasta.

Chisinaussa päätimme ajaa seuraavaksi Transistriaan. Se on virallisesti osa Moldovaa, mutta se haluaisi kuulua Venäjään. Transistria on julistautunut itsenäiseksi tasavallaksi. Sitä ei ole kuitenkaan mikään valtio tunnustanut, ei Venäjäkään. Sinne matkustamista eivät matkustusviranomaiset suosittele. Me selvitimme tilannetta ja saatiin hotellin hommaamana nuori naisvirkailija viemään meidät rajan yli Transistriaan. Tämä erikoinen ja kiistelty maa oli siisti ja paikat näyttivät olevan kunnossa. Ehkä se on jonkinlainen Venäjän näyteikkuna lännen suuntaan. Oppaamme jäi pääkaupunki Tiraspoliin ja me jatkoimme matkaa kohti Romaniaa.

Romaniassa yövyimme ensin Galatin kaupungissa koillis Romaniassa. Siellä piti olla hissuksiin, sillä samaan hotelliin oli majoittunut useampi nyrkkeilyjoukkue.Romaniassa näkymät olivat huikeat, upeat vuoristomaisemat, ikimetsät ja kauniit kirkot hellivät matkaajaa. Päätiet olivat hyvässä kunnossa. Romaniassa toinen yö oltiin sen miljoonapääkaupungissa Bukarestissa. Siellä tutustuimme diktaattori Nicolae Ceausescun rakennuttamaan ökypalatsiin. Se on kaiketi maailman toiseksi suurin rakennus Pentagonin jälkeen. Suuruudenhullu Kansan palatsi sisältää yli tuhat huonetta.

Matkalla Bulgariaan tulla tupsahti Tonava vastaan. Odotimme nelisen tuntia lauttaa, joka lähti vasta sitten, kun lasti oli riittävä. Lautalle otettiin kymmenkunta rekkaa ja meidän henkilöautomme.
Kauniit maisemat jatkuivat. Mieliin jäivät vuoristot ja runsaat viiniviljelykset.

Illan kaiheessa saavuimme Bulgarian pääkaupunkiin Sofiaan. Majoituimme lähelle lentokenttää sijaitsevaan hotelliin. Sofiassa Raimosta ja minusta tuntui, että olimme istuneet autossa jo riittävästi. Retkikunta jakautui sulassa sovussa kahteen. Terho ja Pertti lähtivät autolla Albanian Durresiin ja me jäimme Raimon kanssa Sofiaan. Yksi syy tähän oli, että olimme vierailleet Albaniassa jo aiemmin.

Bulgarian pääkaupunki Sofia sijaitsee Balkanvuorten välisessä laaksossa. Asukkaita kaupungissa on noin 1, 2 miljoonaa. Päivä kului kaupunkia kierrellessä. Eräässä Sofian ortodoksikirkossa huomasimme muistolaatan, jossa kiitettiin suomalaisia sotilaita, Suomen kaartia. He olivat auttamassa ottomaanien kukistamisessa. Metro toimi hyvin ja ihmiset olivat ystävällisiä ja avuliaita. Kaupungin keskusta on kaunis ja idyllinen. Sofiaa voi suositella kaupunkilomakohteeksi.

Yölennolla siirryimme Raimon kanssa Sofiasta Istanbuliin. Sieltä lensimme Helsinkiin ja sitten Pohjanmaan junaan, jossa söimme kotoiset lihapullat ja muusin.

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLA KÄLVIÄLLÄ 6.12.2019

Itsenäisyyspäivän juhla Kälviällä 6.12.2019
Kunnioitettu veteraanisukupolvi, hyvät juhlavieraat!

Toivotan teidät tervetulleiksi itsenäisyysjuhlaan tänne Kälviän seurakuntatalolle. Samalla minulla on miellyttävä tehtävä tuoda Kokkolan kaupungin tervehdys tähän arvokkaaseen tlaisuuteen.

Suomi viettää suurta juhlaansa perinteisin menoin. Niin mekin täällä Kälviällä. Siniristiliput liehuvat saloissa, kunniavartiot sankarihaudoilla ja palavat kynttilät hautapaadeilla. Ne kertovat kiitollisuudestamme ja kunnioituksestamme isänmaan puolesta henkensä antaneille maanpuolustajille.

Hyvät kuulijat!
Mitä itsenäisyys meille merkitsee? Lapsilta kysyttäessä itsenäisyys tarkoittaa rauhaa, kavereita ja että saa leikkiä. Rauhaa, kavereita ja vapautta. Eikö tässä kiteydykin itsenäisyyden perussanoma. Suomen ja suomalaisten ei ole viisasta sulkeutua vaan ottaa uusia askeleita avoimin silmin ja vastaanottavaisin mielin.

Tämän päivän Suomi tarjoaa kansalaisilleen paljon hyvää ja arvokasta. Sodan jälkeisestä köyhyydestä on kuljettu pitkä matka nykyvaurauteen. Mutta valitettavasti tänään liian monet jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle ja monet kärsivät yksinäisyydestä.

Päättäjien on syytä ottaa enemmän vastuuta ikäihmisistä. He ovat luoneet meille nämä hyvät ja turvalliset olosuhteet. Meidän on pystyttävä hoitamaan vanhuusväestön hoiva ja hoito, Ympärivuorokautisia hoitopaikkoja pitää olla riittävästi. Tässä meillä on kunniatehtävä. Vanhuksia ei jätetä.

Kokkola viettää tulevana vuotena juhlavuotta. Kaupunkimme täyttää 400 vuotta. Tämä näkyy monina eri tapahtumina koko vuoden ajan. Juhlavuoden ohjelmassa on huomioitu yhdistysten, yhteisöjen, yrittäjien ja yksittäisten kuntalaisten ideoita ja aloitteita.

Juhlavuoden vietto huipentuu Kokkolan juhlaviikkoihin elokuun puolivälistä syyskuun loppuun. Kokkolan syntymäpäivää juhlitaan kaupungin perustamispäivänä 7. syyskuuta vuonna 2020. Valtakunnalliset kotiseutupäivät Kokkolassa ulottuvat koko maakuntaan elokuussa.

Kevään tapahtumaviikkoa Kohtalona Käläviä vietetään maaliskuussa 400 vuotisjuhlien merkeissä. Yksi merkittävä tapahtuma on kesän taidenäyttely ”Silimälystiä” , jossa esittäytyvät kälviäläiset taiteilijat Kaija Kontulainen, Jaakko Pernu, Esa Riippa ja Riku Riippa. Meille Kälviälle juhlavuosi tuo tullessaan lukuisia muitakin tapahtumia.

Lopuksi lainaan kälviäläisen Raija Ridan Laulusta Kälviälle ensimmäisen säkeistön:

Kotiseutua tahdomme tervehtää,
näitä tienoita tuttuja meille
sanoin, sävelin kiitosta viestittää
kyläin kotoisten kujanteille.
Kotiseutumme, Kälviä, laulumme saa
löydy paikkaa ei parempaa.

Arvoisa juhlayleisö!

Toivotan teille omasta ja Kokkolan kaupungin puolesta Hyvää Itsenäisyyspäivää!

KOKKOLA JA SOITE

Demareillä oli hyvä kirjoitus päivän Keparissa. Olen samaa mieltä siitä, ettei Kokkolan veroalea pidä nyt tehdä.

Samoin minua kummastuttaa Kokkolan johdon linjattomuus Soiten suhteen. Nyt sijaintikunta Kokkola on kärkenä hajottamassa yhteisesti rakennettua toimivaa ja arvostettua sairaalaa.

Sillä Kokkola on pistämässä rahahanansa niin soukalle että Soiten päättäjät ovat mahdottoman tehtävän edessä. Kaiken kukkuraksi vielä Kokkolan johdon taholta moititaan Soiten johtoa julkisesti ja kovalla kädellä.

Nyt Kokkolan pitäisi ottaa maltti päätöksen tekoon ja luopua veron alennusaikeista ja ryhtyä rakentamaan luottamusta Soiten ympärille. Sitä tilanne nyt vaatii.

KOKKOLAN TALOUDENPIDOSTA

En ole lämmennyt Kokkolan tuloveroprosentin laskulle. Kaupunginhallituksen tämän hetkinen alennusesitys tarkoittaa lähes kahden miljoonan höyläämistä käyttötaloudesta.

Kokkolan tiukka taloudellinen tilanne on ajamassa Soiten palvelujen supistamisen tielle. Lisäksi suunnitelmissa on liki 20 miljoonan uudet investoinnit Kokkolaan. Tätäkin on syytä miettiä ainakin kaksi kertaa.

Lisäksi sote-puolella ikäihmisten hoitotilanne vaatii lisäpanostuksia. Ympärivuorokautisia hoitopaikkoja ei ole mahdollista vähentää.

On suorastaan häpeällistä, että KPV joutuu pelaamaan kotiottelunsa Seinäjoella. Siis ihan pakko on keskuskenttä päällystää tekonurmella ja uudella valaistuksella. Uusi urheilupuiston suunnitelmissa oleva kenttä ei ehdi tähän hätään.

Päivähoidossa subjektiivinen hoito-oikeus palautuu ja tietää kaupungille sievoista lisämenoa. Lisäksi kouluinvestointeja on agendalla iso pino.

Kadut ja tiet kaupungin alueella ovat osin tosi heikossa kunnossa. Minulla oli kesällä vieraita joiden kanssa pyöräilin Kälviällä ja muuallakin kaupungin alueella. Vieraat ihmettelivät pyöräteiden huonoa kuntoa.

Valtion kädenojennus kunnille tarkoittanee ensi vuotta. Ei sen varaan voi taloudenpitoa rakentaa.

Näillä perusteilla en ole kannattamassa veron alennusta. Samaa mieltä olen siitä, että tiukkaa taloudenpitoa on jatkettava

HYVÄÄ JUHANNUSTA

SUVIPILVET

Suvipilvet, onnen pilvet
peittää taivahan.
Liikkumatta lepää pinta
laajan ulapan.

Niin kuin tyttö helmiänsä
nauhaan pujottaa,
niinhän päivät aurinkoiset
ohi vaeltaa.

Siin´ on onni -ajatella-
aika etenee,
kultapäivät kalliit, kalliit
hukkaan hupenee.

Siin´ on onni -hymyhuulin-
nähdä -vaihtuvat
taivahalla suvipilvet
lumivalkeat.
-Aaro Hellaakoski-

ETEENPÄIN MENNÄÄN

Pian keskustalla ovat edessään uudet valinnat.
Valitaan sellaiset henkilöt puolueen johtoon jotka tuntevat maaston ja
ymmärtävät päivitetyn kartan päälle. Keskustan tilanne on ihan lupaava.
Kannatuksessa kokoomus on vähän karkuteillä
mutta keskusta pyöräilee pääjoukossa.
Uskon että punamulta joukkueessa tilanteemme paranee.

KESKUSTA ON EDELLEEN OLEMASSA

Keskusta on edelleen olemassa. Selvisimme eurovaaleista ihan kohtuudella.
Nyt on aika keskittyä syntyvän punamultahallituksen työskentelyyn.
Siellä puolustamme meille tärkeitä asioita. Sivistystä ja maakuntia.
Siellä ovat juuremme.

Sipilä ja Berner

VAA­LI­TAP­PIO on lii­an help­po lait­taa Si­pi­län ja Ber­ne­rin syyk­si.

Jos se oli­si oi­kea se­li­tys, kan­na­tuk­sen pi­täi­si al­kaa nous­ta vä­lit­tö­mäs­ti sen jäl­keen kun uu­si hal­li­tus on ni­mi­tet­ty. Ni­mit­täin kum­man­kin mi­nis­te­riu­ra päät­tyy hy­vin suu­rel­la var­muu­del­la sinä päi­vä­nä.

Syyt kes­kus­tan ah­din­koon ovat sy­vem­mäl­lä.

Esi­mer­kik­si alu­e­ke­hi­tyk­sen suun­ta kään­tyi Si­pi­län kau­del­la.

Työt­tö­myys vä­he­ni ja työ­pai­kat li­sään­tyi­vät kai­kis­sa maa­kun­nis­sa, myös kes­kus­tan vah­voil­la kan­na­tu­sa­lu­eil­la.

Nyt par­jat­tu An­ne Ber­ner ju­nai­li sa­to­jen mil­joo­nien uu­den ra­hoi­tuk­sen maa­kun­tien tär­kei­siin lii­ken­ne­hank­kei­siin.

Tämä ei kes­kus­taa vaa­leis­sa aut­ta­nut, vaan ää­niä meni muun mu­as­sa pe­rus­suo­ma­lai­sil­le, jot­ka ei­vät edes yrit­tä­neet esiin­tyä alu­e­po­li­tii­kan puo­lus­ta­ji­na.

Si­pi­län ja Ber­ne­rin hauk­ku­mi­sel­la ei saa­da muu­ta ai­kaan kuin var­mis­te­taan se, et­tä kes­kus­tan ei kan­na­ta jat­kos­sa ky­sel­lä me­nes­ty­viä yrit­tä­jiä eh­dok­kaik­si vaa­lei­hin.

Näin kirjoitti Suomenmaa.

EIHÄN SIPILÄN HALLITUSKAUSI HUONOSTI MENNYT

YK: Suomi on jälleen maailman onnellisin maa

STT

Suomi on toistamiseen maailman onnellisin maa, ilmenee YK:n onnellisuusraportista. Kärkikymmenikköön mahtuvat lisäksi muut Pohjoismaat, Hollanti, Sveitsi, Uusi-Seelanti, Kanada ja Itävalta.

Kaikkiaan raportissa listattiin 156 valtiota.

Liki 150.000 uutta työpaikkaa ja valtion talous pitkästä aikaa tasapainoon.

Tosiasiat eivät näytä painavan mitään.

Pääministeri Juha Sipilää vain haukutaan.

KOKOOMUS AJAA PIMENNETYIN VERHOIN SOTEAAN

Kokoomus ei esittele omaa sote-malliaan ennen eduskuntavaaleja. Näin kertovat päivän lehdet. Mutta se ei pidä paikkaansa.

Sillä kokoomuksen tulevaisuuden sote-mallin esittelevät kokoomusjohtajat Joonas Turunen, Lasse Männistö ja Laura Räty, jotka loikkasivat terveysalan suuryhtiöiden johtoon.

Kokoomuksen mallissa markkinavoimat näyttelevät suurta osaa. Katteita suomalaisten terveydestä ja voitot verottajan ulottumattomiin.

Siinä se kokoomuksen malli ja valinnan vapaus.