blogi

Juha on poissa, paljon on poissa.

Vaikka tiesimme, että Juhan terveydentilanne oli heikentynyt, niin silti hänen äkillinen poismenonsa tuli meille yllätyksenä.

Juhan peruspilareita elämän tiellä olivat työ, perhe ja terve isänmaallisuus.

Juhan harrastuksista läheisimmät olivat metsästys, se tarkoitti viime vuosina hirviporukassa oloa. Myös lukeminen oli Juhalle mieluista. Erityisesti Suomen historia häntä kiinnosti. Eivätkä nämä nykyajan sähköiset viestimet olleet Juhalle outoja vaan tottelivat kyllä käyttäjäänsä.

Juha arvosti myös sukuaan. Juha oli mukana suvun iloissa ja suruissa aina kuin vaan suinkin pääsi. Tässä lyhyt katsaus Junkkilan sukuun.

Matti Junkkila, Juhan isoisä, lähti Amerikkaan vuonna 1898. Hän palasi takaisin Kälviälle 1905  ja avioitui Miilia Rytikankaan kanssa. Nuoripari asui aluksi Rytikarissa, kunnes muuttivat vaimon kotiin Rytikankaalle Kälviän kirkonkylän tuntumaan vuonna 1912. Rytikangas oli vanha sotilastorppa. Matilla ja Miilialla oli neljä lasta, kaksi poikaa, Pauli ja Arvo, ja kaksi tyttöä, Elma ja Elvi.

Arvo Junkkilalla ja Eila os. Rahkosella oli kaksi lasta. Marja-Leena kuoli pienenä ja Antero 1960-luvun alussa liikenneonnettomuudessa. Arvo kuoli pian sodan jälkeen vuonna 1947.

Elma ja Uuno Kipolla oli kahdeksan lasta. Heistä Jukka on nukkunut pois. Elma ja Uuno perheineen asuivat Ruotsalon kylällä viljellen maata ja karjaansa.

Elvi ja Vilho Hankaniemellä oli viisi lasta. Tuomo-veli menehtyi sydänkohtaukseen viime vuoden maaliskuussa. Isä Vilho tuli vävyksi Ridankylästä Rytikankaalle.
Vuonna 1952 eli Helsingin olympialaisten aikaan muutimme kylän toiselle puolen Sipilään vanhan pappilan takamaille. Isä sai ostaa Pappilan maista lohkaistun määrä-alan ja sinne myös rakennettiin.

Paulilla ja Taimilla oli Juha, jota nyt olemme olleet saattamassa kotiseurakunnan kirkkomaahan. Olimme siis Juhan serkkuja. Juhan Pauli isä oli taitava puuseppä ja Taimi äiti oli kunnan ensimmäinen kätilö.

Kävin torstaina eli päivää ennen Juhan poisnukkumista häntä tapaamassa. Hän kertoi olevansa väsynyt mutta keskustelimme ihan normaalisti.

Säännölliset Lean tapaamiset Villa Mariassa Lohtajalla olivat Juhalle päivän tärkeitä hetkiä. Perhe oli Juhalle kaikki kaikessa. Hän piti huolta Arista ja perheestään viimeiseen asti.

Päätän Lasse Heikkilän laulun sanoihin:

Viimeiset veneet kun palaavat rantaan, illaksi kääntynyt päivä on. Piirretään vielä, hei, sydämet santaan. Valvotaan vierellä nuotion. Jääkää siis hyvästi ystävät rakkaat! Taivaassa kerran kai kohdataan. Siellä ei kanteleet soimasta lakkaa, hyvästi sanaa ei tunnetakaan.

Kokoomuksen Jyrki Katainen valittiin tehtävään Euroopan keskusta-oikeistolaiset puolueet yhdistävän EPP:n puoluekokouksessa Madridissa torstaina.

EPP:n puheenjohtajiston kausi on kolmivuotinen, ja varapuheenjohtajia valittiin yhteensä kymmenen.

Katainen on aiemmin toiminut EPP:n varapuheenjohtajana vuosina 2006-2012.

Suomen puolueista EPP:hen kuuluvat kokoomus ja kristillisdemokraatit.

Nyt sai uusi puheenjohtaja Sari Essayah sulan hattuunsa.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kertoo, että Islanti on maksanut pois kaikki jäljellä olevat velkansa rahastolle.

Pieni saarivaltio maksoi vieläpä loput velkansa, eli noin 334 miljoonaa dollaria etuajassa.

Perjantaina tehty takaisinosto vakauttaa 11 erillistä takaisinostoa, joiden määräaika olisi muuten ollut vuoden 2015 lokakuun 14. päivän ja vuoden 2016 elokuun 21. päivän aikana.

Velvoitteet sovittiin IMF:n johtokunnan hyväksymällä sopimuksella marraskuun 19 päivänä vuonna 2008, jolloin Islannille myönnettiin lainaa yhteensä 2,1 miljardia dollaria.

”Tämä Islannin etuajassa tehty takaisinmaksu merkkaa onnistunutta loppua intensiiviselle sitomukselle rahaston kanssa, joka alkoi syvä taloudellisen kriisin aikana. IMF odottaa tulevaisuudessa jatkavansa läheistä ja rakentavaa suhdetta Islannin viranomaisten kanssa”, sanoo IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde.

Velkojen takaisinmaksu päättää myös IMF:n ohjelman jälkeisen tarkkailun Islannissa.

Suomessa on syytä keskustella markan palauttamisesta. Yhä useampi asiantuntija on sitä mieltä.

Vienti pieneni elokuussa viisi prosenttia verrattuna viime vuoden elokuuhun. Tullin mukaan viennin arvo oli vajaat neljä miljardia euroa.

Tuonti laski kuusi prosenttia ja oli arvoltaan hiukan yli 4,1 miljardia.

Samalla kauppatase kääntyi elokuussa 160 miljoonaa euroa alijäämäiseksi usean ylijäämäkuukauden jälkeen. Tammi-elokuun yhteenlaskettu kauppataseen ylijäämä on 240 miljoonaa.

Suomen tavaravienti pieneni elokuussa viisi prosenttia verrattuna viime vuoden elokuuhun. Tullin mukaan viennin arvo oli vajaat neljä miljardia euroa.

Tuonti laski kuusi prosenttia ja oli arvoltaan hiukan yli 4,1 miljardia.

Samalla kauppatase kääntyi elokuussa 160 miljoonaa euroa alijäämäiseksi usean ylijäämäkuukauden jälkeen. Tammi-elokuun yhteenlaskettu kauppataseen ylijäämä on 240 miljoonaa.

Ei nämä asiat pienillä korjauksilla kohene. Tämä pitäisi työmarkkinajärjestöjenkin ymmärtää.

Huonolta näyttää.

Suomen tavaravienti pieneni elokuussa viisi prosenttia verrattuna viime vuoden elokuuhun. Tullin mukaan viennin arvo oli vajaat neljä miljardia euroa.

Tuonti laski kuusi prosenttia ja oli arvoltaan hiukan yli 4,1 miljardia.

Samalla kauppatase kääntyi elokuussa 160 miljoonaa euroa alijäämäiseksi usean ylijäämäkuukauden jälkeen. Tammi-elokuun yhteenlaskettu kauppataseen ylijäämä on 240 miljoonaa.

, että on liki aina oikeassa. Väyrysen slogan yön yli nukkumisestakin on totta. Joskus kannattaa nukkua toisenkin yön yli. Kyllä mokaamaan ehtii. Tärkeitä päätöksiä ei pidä tehdä tunnekuohujen vallitessa. Paitsi rakkaudessa, jos siinäkään.

Tohtori Väyrynen on siinäkin oikeassa etteivät nämä hallituksen kaavailemat viennin edistämistoimenpiteet riitä mihinkään. Hallitus tekee parhaansa ja siitä sille tunnustusta. Mutta ammattiyhdistysten ammattijarruttajat tekevät hallituksen uudistukset vaikeiksi.

Nyt tämä lännen eurojuna vie meidät velkavankeuteen ja surkeuteen. Ei me nousta vaikka kuinka höylätään, fiilataan ja miinusmerkkiä vedetään liki jokaiseen asiaan.

Nyt tarvitaan rohkeampia vetoja. Markka takaisin ensin rinnakkaisvaluutaksi ja sen avulla lisää kierroksia talouteen. Pelkällä jarruttamisella ei ralleja voiteta.

Keskustan europarlamentaarikko Hannu Takkula vaatii Valion markkina-aseman vahvistamista hallitusohjelman kirjausten mukaisesti.

Takkula on huolissaan, koska Valio on menettänyt perusmaidoissa markkinajohtajan aseman ruotsalais-tanskalaiselle Arlalle. Valion on kärsinyt myös EU:n Venäjä-pakotteista.

Tilanne on Takkulan mielestä kestämätön.

Kotimaisen yhtiön pitää voida kilpailla vapaasti omassa maassaan ja koko EU:n markkina-alueella keinotekoisten kilpailukieltojen sitä rajoittamatta, Takkula linjaa.

ARLAN valmistamien maitojen osuus on 33 prosenttia perusmaitojen myynnistä tänä vuonna.

Valion osuus on laskenut perusmaidoissa 18 prosenttiin.

Vuosina 2010-2011 Valion tulkittiin olevan määräävässä markkina-asemassa ja kilpailuviranomaiset rajoittivat sen toimintaa kuluttajakaupassa.

Nykyisin Valio ei voi alentaa vapaasti perusmaitojensa hintoja.

EU:n Venäjälle asettamat talouspakotteet ja Venäjän EU:lle asettamat vastapakotteet ovat heikentäneet merkittävästi Valion vientiä ja sitä kautta sen kannattavuutta, Takkula huomauttaa.

Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että ”Puhtaiden elintarvikkeidemme kotimaista käyttöä ja vientiä edistetään”.  Lisäksi on todettu, että kilpailulainsäädännön muutostarpeet arvioidaan ”ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin EU:n kilpailulainsäädännön puitteissa”.

Tähän on tultu. Isännistä on tehty varjoja. Muut määräävät mitä saamme tehdä ja mitä ei. Eikö valtakunnan päättäjien pitäisi jo ruveta ajamaan oman maan asioita päättäväisemmin?

Nordea on vetänyt ennustettaan alas ja sen mukaan Suomen talous kutistuu tänä vuonna neljättä vuotta peräkkäin. Talous kutistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia.

Uutena uhkana Suomelle Nordea mainitsee maailmankaupan kasvun pysähtymisen ja kehittyvien talouksien ongelmien kasautumisen. Nordea ennustaa jopa Suomen talouden halvaantuvan.

Kuinka kauan pidämme lännen ohjauksesta kiinni. Kyllä idän ikkunat pitäisi saada auki mitä pikimmin. Se olisi yksi mahdollisuus.

Euron haittavaikutukset alkavat olla nyt niin suuria, että päättäjien pitäisi havahtua. Velkaunionista pitäisi päästä eroon. Mitä nopeammin sitä parempi. Mutta omia virheitä on tunnetusti vaikea myöntää. Tosin presidentti Niinistö jo epäsuorasti myönsi virheen tapahtuneen liittyessämme ainoana pohjoimaana euroon.

Mutta kovaksi keitetty Paavo Lipponen ei myönnä mitään. Hänellä on vieläkin lämpimänä muistona kuinka hän sai poikasena saksalaissotilaalta makiaisen. Lipponen on enempi kuin eurooppalainen. Hän pääsi tavoitteeseensa ilman kansanäänestystä. Nyt olemme  Euroopan talousytimessä. Maksajina ja kärsijänä.

Vielä ei suuri yleisö tajua kuinka huonosti talousasiamme ovat.

Eräs minulle tuttu nuori mies työskentelee kansainvälisessä tiimissä. Hänen lähimmät esimiehensä ovat Ruotsissa Tukholmassa. Tämä lahjakas nuori mies kertoi, että hän hämmästyi myönteisesti kun esimiehet Ruotsista kysyivät miten hän jaksaa? Onko töitä liikaa vai liian vähän? Miten perhe voi? Onko lasten hoito järjestyksessä?

Tällaista viestiä on tullut muitakin tietoreittejä pitkin. Tekisi mieli päätellä että ruotsalaiset ovat työnjohdollisesti suomalaisia edellä. Olen vakaasti sitä mieltä, että positiivisella otteella saa enemmän aikaan kuin turhalla pomottamisella.

Suomi on jäämässä monella rintamalla Ruotsista jälkeen.

Ennen Kreikan kriisiä Suomi ei tarkoittanut kreikkalaisille paljoakaan – pieni maa Euroopan laidalla. Kolmannen lainapaketin sovun lähestyessä Suomi-kuva on kuitenkin muuttunut Kreikassa pysyvästi. Kreikan lainaneuvotteluiden aikana Suomen kanta tuli esiin poikkeuksellisen selvästi. Pienen Suomen skeptisyys uutta lainapakettia kohtaan nostettiin myös Kreikassa näyttävästi esille.

– Heinäkuun 11. päivän eurokokouksessa Suomi tuli kovasti esille Kreikan mediassa. Mediakuva alkoi elää omaa elämäänsä ja paisui yli mittasuhteidensa, Suomen Kreikan-suurlähettiläs Pauli Mäkelä kertoo. Mäkelän mukaan Suomesta tuli kreikkalaisille vakavin lainaohjelman vastustaja ja eurosta eroamisen vaatija. Mediassa Lordin monsterit saivat edustaa suomalaisia ja Suomen ja Saksan suhdetta toisen maailman sodan aikana puitiin.

– Alettiin kaivaa kaikenlaista Suomeen liittyvää, aika kliseistäkin asiaa. Esimerkiksi Lordin Eurovisiovoitto Ateenassa, toinen maailmansota ja joulupukki. Tässä suhteessa Suomi sai melkoisen negatiivisen leiman, joka valitettavasti vaikuttaa jääneen. Heinäkuussa Suomi nousi myös sosiaalisessa mediassa kreikkalaisten silmätikuksi. Twitterissä levisi kuvia esimerkiksi joulupukista, joka vaati lahjaa antaessaan lapselta vakuuksia.

Eikö olisi syytä jo havahtua, että tässä puulaakissa meille on varattu ikuinen maksajan rooli. Miljardien antamisen lisäksi saamme vielä kaupan päälle kreikkalaisten vihat.

Suomen käy huonosti, jos ei oteta kompassia käteen ja tarkisteta suuntaamme.

Kokkolassa valmistellaan uutta hallintomallia. Siitä pitäisi päättää alkavan syksyn aikana. Esillä on ollut useampia vaihtoehtoja. Vakavimmin on puhuttu tutusta virkamiesmallista, valiokuntamallista sekä pormestarimallista.

Pormestarin valitsee kuntalain mukaan valtuusto. Se voi tietää pitkää poliittista vääntöä. Mikä näin valitun pormestarin asema sitten tällaisen kamppailun jälkeen olisi?  Ehkä hän olisi enempi tai vähempi poliittisten puolueiden etäispääte ja kenties hänen roolinsa jäisi heikoksi. Tätä tukevat ainakin omat verkostotietoni nykyisistä pormestarikunnista. Moni niissä kyselee, että mistä ja millä ansioilla niin sanotulle pormestarilla tuollaista palkkaa maksetaan?  Kuntalaki ei tällä hetkellä salli suoraa kansanvaalia pormestarin valitsemiseen.

Mielestäni luottamushenkilöitten roolia on syytä vahvistaa. Esimerkiksi kaupunginhallitukseen pitää mennä vaalien kautta. Samoin lautakuntien puheenjohtajat tulee valita sellaisista henkilöistä, jotka ovat mittauttaneet kannatuksensa kunnallisvaaleissa. Yksi pohdinnan kohta on myös, montako lautakuntaa Kokkolassa tarvitaan? Paljon muutakin hiomista löytyy.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan asema on keskeinen ja sitä on syytä vielä lujittaa. Myös valtuuston roolin vahvistaminen pitää kuulua uuden hallintomallin tavoitteeseen. Päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys ovat nykyaikaa. Kaupungin luottamustehtävissä olevilla menee paljon aikaa asioiden perehtymiseen ja valmisteluun. Sekin tulee ottaa uudessa hallintomallissa huomioon. Luottamustehtävä tänä päivänä on vaativa homma.

Itse olen näillä tiedoilla virkamiesmallin kannalla. Luottamushenkilöiden on voitava luottaa siihen, että käsiteltävät asiat on valmisteltu lain mukaisesti, asiantuntijoita kuunnellen sekä virkavastuulla. Asioitten valmisteluprosessiin ei tarvitse sotkea politiikkaa. Sen kyllä ehtii tehdä myöhemminkin. Virkamiesjohtajalta vaaditaan tänä päivänä tuloksia. Johtajasopimus on tehtävä tässäkin mielessä huolellisesti.

Äänestysaktiivisuuden lisäämiseen on löydettävä uusia keinoja. Kaupunkilaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia on kehitettävä. Sähköiset yhteydet antavat tähän hyvät mahdollisuudet.

Tässä muutamia ajatuksia syksyn puintiin.