KESKUSTAN PITÄÄ PARANTAA JUOKSUAAN

Viime viikonloppuna julkaistu puolueitten kannatusgallup näyttää keskustalle loivaa alamäkeä. Ei myöskään Alma Median teettämä tutkimus liikkuvien äänestäjien käyttäytymisestä lupaa keskustalle erityistä suosiota.

Paljon on siis työtä, jos keskusta aikoo (niinkuin varmasti aikoo) nousta vähintään toiselle sijalle tulevissa eduskuntavaaleissa. Kokoomuksen ohittaminen vaatisi jo ihmeitä eikä sellaisia taikatemppuja ole tällä hetkellä näköpiirissä.

Keskustan ensi kesän puoluekokous ja siellä tehtävät henkilövalinnat ovat yksi mahdollisuus. Tosin valovoimaisen Paula Lehtomäen poisjäänti puheenjohtajakisasta kaventaa mahdollisuuksia uudistaa puolueen ilmettä. 

Toinen iso mahdollisuus  parantaa juoksua on ehdokkaitten hankinnassa. Nyt pitäisi saada jokaisessa piirissä monipuolinen ehdokaskaarti kilvoittelemaan keskustan kansanedustajapaikoista. Lisäksi isoista väestökeskuksista pitäisi saada oma ehdokas. Esimerkiksi väestörikkaan  Oulun eteläisen kaikki keskustaehdokkaat olivat viime vaaleissa maatalouden edustajia. Tällaiseen ehdokasasetteluun ei luulisi nyt puolueella olevan varaa.

Kun vielä turvataan istuville kansanedustajille suuri alueellinen reviiri, niin on varmaa, että tällä konstilla me ei demareita voiteta.  Huhut kertovat jo nyt, että esimerkiksi Ylivieskasta ei laitettaisi omaa ehdokasta. Tällä varmaan halutaan turvata puolueen varapuheenjohtaja Antti Rantakankaan läpimeno. Pääsääntönä ehdokasasettelussa tulisi olla, että istuville kansanedustajille etsitään mahdollisimman vahvat kilpailijat, silloin kisasta tulisi mielenkiintoinen ja puolueella olisi mahdollisuus menestyä.  

Puolueen toimintatapojakin olisi syytä vähän höllentää. Nyt toimintamme on liian rajallista. Me kompastumme turhiin vääntöihin. Ei hallintoa kannata hampaat irvissä vääntää ja pakkosijoittaa. Hallinnon alueellistamisessa pitää olla vahvat toiminnalliset perusteet. Niin kuntien kuin valtionkin rahapussit tulevat olemaan niin köykäisiä, että hallinnosta kyllä turhat mutkat oikenevat lähimmän kymmenen vuoden aikana. Lisäksi väestön huoltosuhteen jyrkkä muutos takaa, että ökytalon esikuntaporrasta meillä ei ole varaa ylläpitää. 

Mutta vielä on eduskuntavaaleihin aikaa. Eikä keskustalaisten ole syytä heittää kirvestä kaivoon. Kun lumet sulavat ja kevät koittaa voi tilanne näyttää jo paljon valoisammalta.