Eilisiltaisen Keskustan Keski-Pohjanmaan piirin vuosikokouksen odotetuin ja kiinnostavin asia oli puolueen varapuheenjohtajan ja nuorison kärkinimen Tuomo Puumalan ilmoitus siitä, että lähteekö hän puolueen puheenjohtajakisaan.
Tuomo Puumala piti tunteikkaan puheenvuoron, jossa hän kaipasi puolueelle uutta ilmettä ja johtajuutta ja oli huolissaan puolueen nykyisestä tilasta. Hyvän puheen kuitenkin nollasi Tuomon ilmoitus, että hänen aika ei ole vielä. Hän tyytyy vapaaehtoisesti varapuheenjohtan vakanssiin. Politiikassa tällainen henkilökohtainen urasuunnittelu ja varman päälle pelaaminen voidaan katsoa myös rohkeuden puutteeksi ja päättämättömyydeksi.
Puolueen edun mukaista olisi ollut ilman muuta, että Tuomo puolueen nykyisenä varapuheenjohtajana olisi lähtenyt puheenjohtakisaan mukaan. Poltiikassa pätee useimmiten carpe diem-totuus eli tartu tilanteeseen – ota hetkestä kiinni. Ei ole missään sanottu, että tulee toista samanlaista mahdollisuutta.
Tuomolla ei olisi ollut puheenjohtajakisassa mitään hävittävää. Päinvastoin hän olisi tässä kilpailussa jokaisessa tapauksessa pärjännyt. Varapuheenjohtajakisassa piilee isommat vaarat. Sitä kisaa ei saa hävitä. Se olisi nousujohteiselle poliittiselle uralle nolo kompastus.
Tuomo jätti eilisellä ilmoituksellaan puheenjohtajakisaan ison aukon. Nyt puheenjohtajaehdokaskaartista puuttuu nuoren polven edustus. Puolueväen on ryhdyttävä sellaista etsimään.
Pakka meni näiltä osin uusiksi.
Vaaleihin lähtemisessä on aina olemassa se riski jotta tulee valituksi.
Esko Aho oli kuitenkin 10v. Puumalaa vanhempi kun tuli valituksi pääministeriksi ja kyllä sitä mediassa silloin kovinkin nuorena henkilönä pidettiin. Lisäksi ministerikokemusta nolla päivää ja ensimmäisen kauden kansanedustaja niin lähtökohdat leikkaushallitukseen voisivat olla turhan heppoiset.