STRATEGIASEMINAARISSA KIVITIPUSSA

Kokkolan kaupunginhallituksen kokouspiiri ja johtavat viranhaltijat kävivät etsimässä viisasten kiveä tuliperäisestä Lappajärvestä.

Kaksipäiväinen seminaari oli näin uuden valtuutetun näkökulmasta hyvinkin onnistunut. Innolla jokainen osallistui ryhmätyöskentelyyn. Samalla viranhaltijat tulivat tutuiksi. Tämä kaupungin taloudenpitoon ja kehittämiseen eväitä hakeva työ jatkuu. Nyt päästiin hyvälle alulle.

Kun nyt istun itse kaupunginhallituksen kokouksissa mukana, niin en tule kertomaan yksityiskohtaisia asioita sen kokousten tiimoilta. Siellä tehdään asioita niin hyvin kuin osataan ja toivottavasti yhtenä tiiminä. Sooloilu ei sovi tähän kuvioon.

Mutta valtakunnan politiikkaa aion edelleen kommentoida. Aikä tästä seuraaviin eduskuntavaaleihin tulee  olemaan todella mielenkiintoinen. Politiikka on palannut näyttämölle. Tämä aika tulee olemaan Kataisen hallitukselle tuskallista. Erityisesti demareiden henkistä kanttia koetellaan. Heidän kannatuksensa voi sukeltaa todella alhaalle.

Näin uskon.

POLIITIIKASSA ON EROJA

Rainer Smedman ja Kari Urpilainen jatkavat samalla linjalla (KP 11.4) kuin aikaisemmassakin kirjoituksessaan. He todistelevat edellisen hallituksen virheitä ja kehuvat nykyisen hallituksen aikaansaannoksia.

Kirjoittajat päätyvät johtopäätökseen että eri hallitusten politiikassa on eroja. Tästä olen samaa mieltä. Myönnän myös, ettei yksikään aikaisempi hallitus ole ollut virheetön ainakaan näin jälkikäteen tarkasteltuna.

Politiikan tekotavassa on myös eroja. Nykyinen Kataisen hallitus on ottanut tavakseen kertoa etukäteen aikaansaannoksistaan. Äsken pidetyn kehysriihen piti ratkaista ongelmat. Siihen oli ladattu paljon odotusarvoja. Tiedotustilaisuudessa oli kerrassaan suurenmoinen henki. Hallituksen edustajat kertoivat kilvan auvoisia asioita.

Arki koitti kuitenkin pian. Tiedotustilaisuudessa julkituodut kehysriihen puintitulokset olivat keskeneräisiä ja huonosti valmistelluita. Tässä muutamia asiantuntijoitten kommentteja. Presidentti Sauli Niinistökin joutui kysyttäessä kommentoimaan tapahtumia. Hän sanoi:” Kun me aikanaan istuimme erilaisissa riihissä ja viilasimme asioita aika tarkkaan, ei niistä sitten ehkä niin jaksettu tiedotustilaisuuksissa enää riemuita.”

Helsingin Sanomat 7.4 kirjoitti: Hallitus teki kehysriihen rahoituslaskelmat poikkeuksellisella tavalla. Hallituksen sopeutuspaketti lepää rohkeiden toiveiden varassa. Toisin sanoen tyhjän päällä. Palkansaajien Eero Lehto sanoo kehysriihestä: Pidän tätä harrastelijamaisena tiedottamisena. Hannu Lehtilä kirjoittaa Kuntalehdessä: Kokoomus kunniakierrokselle-vasemmisto maitohapoille.

Sote-uudistuksessa mukana ollut asiantuntija kirjoittaa HS 10.4: Hallituksen sote-uudistus on absurdi murhenäytelmä. Myös oikeuskansleri Jaakko Jonkka moittii hallituksen laittavan kuntien asiat ja niille tärkeän sote-kentän sellaiseen kaaokseen, että siinä on tulevalla hallituksella selvittämistä. Tässä sote-sopassa pääkokki on demarien vastuuministeri Maria Guzenina-Richardsson. Vain aniharva uskoo hänen kykyihinsä viedä uudistus loppuun.

Smedman ja Urpilainen iloitsevat siitä, että nykyinen hallitus on alkanut kaventaa tuloeroja. Valitettavasti tämäkin ilouutinen taitaa olla ennen aikainen. Valtiontaloudellinen tutkimuslaitos VATT kertoo Taloussanomissa etteivät kehysriihen vaikutukset kavenna tuloeroja.

Tämän hetkinen tosiasia on, että kilpailukykymme rapautuu ja nykyiselta hallitukselta ovat sen parantamiseen liittyvät avainasiat ratkaisematta.  Pääministeri Kataisen johtama hallitus on demarien myötävaikutuksella siirtämässä ongelmat kuntien, työmarkkinajärjestöjen ja seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.

Näyttää siltä, että tärkein tehtävä nykyisellä hallituksella on saada kuntakenttä  sekasortoiseen tilaan. Kun suurin osa kunnista on saatu kriisikunniksi, senjälkeen kuntien yhdistäminen on helppo toteuttaa.

Tällainen politiikka ei tee Suomea kilpailukykyisemmäksi eikä tuo taloudellista lisäarvoa. Päinvastoin tämä tuhoaa monilla alueilla vapaaehtoisen terveen kehityksen. Nykyinen hallitus on demarien myötävaikutuksella rapauttamassa vaarallisella tavalla yhteiskuntaamme.

Äskettäin julkaistiin monissa tiedotusvälineissä EU:n kotitalouksien keskimääräiset varallisuudet. Kyproksen kotitaloudet ovat toiseksi vauraimpia. Suomalaiset ovat heidän rinnallaan rupusakkia. On olemassa sanonta että hullumman eväät ensiksi syödään.

Arvoisat demarit. Näin on käymässä.

 


VASTUULLISUUTTA PÄÄTÖKSIIN

Arvostetut demarivaikuttajat Rainer Smedman ja Kari Urpilainen yrittivät valaa uskoa omiin kannattajiinsa (KP  ) kirjoituksellaan ”Vastuullisuuta päätöksiin”. He taitavina kirjoittajina yrittävät panna nykyhallituksen kansalaisia eriarvoistavat ja heikosti valmistellut päätökset edellisten hallitusten syyksi.

Mutta eipä taida onnistua. Kun äsken julkistetun kehysriihen ovet aukenevat ja todelliset puintitulokset selviävät suomalaisille, niin uskon että siinä on demarijohdolla selittämistä omille kannattajilleen. Tähän viittasi Ari Huukin kirjoitus ( KP 26.3) ”Kehysriihessä unohdettiin työntekijät.”

Mitä sitten riihessä oikein päätettiin?  Lyhyesti kerrottuna näin. Tarvittavat ikävät päätökset kipattiin kuntien hoidettavaksi, kun jo aiemmin päätettyjen miljardileikkausten lisäksi lähipalvelut järjestäviltä kunnilta päätettiin leikata 900 miljoonaa euroa lisää.

Palveluista riistetyt rahat ojennetaan pääomapiireille yritysverojen alennuksina. Kuitenkin asiantuntijat ovat arvioineet, että jopa 100.000 pk-yrityksen verotus kiristyy. Jättiosingot ja suurpääoma olivat tämän riihen selkeitä voittajia. Akanat ja kaunat jätettiin muille.

Ulkoistamalla julkisen talouden menoleikkaukset kuntapäättäjille hallitus pakenee vastuutaan ja kurjistaa kansalaisten arkea. Samalla tietoisesti linjattiin, että kunnallisveroa nostetaan ja että kouluihin sekä terveydenhoitoon tehdään satojen miljoonien leikkaukset.

Onko tämä vastuullista päätöksentekoa? Äsken julkistettu mielipidetiedustelu jo antoi viitteitä, että ei ole. Siitä voi lukea, että erityisesti demarit ovat pettäneet kannattajansa.Jos mielipidetiedustelu olisi tehty viikkoa myöhemmin, niin tulos olisi ollut nykyisille hallituspuolueille ja erityisesti sosialidemokraateille vieläkin murskaavampi.

Suomalaiset alkavat kypsyä nykyisen Kataisen hallituksen ylimieliselle päätöksen tekokulttuurille. Pakkovaltaa käyttäen ollaan luomassa uutta torppariyhteiskuntaa. Kataisen hallitus viisveisaa kuntien vapaaehtoiselle järkevälle yhteistyölle ja asiantuntijoitten lausunnoille.

Demarit ovat tässä prosessissa liki äänettöminä yhtiömiehinä mukana. Yhteiskunnan kannalta on harmillista, että sosialidemokraattinen liike on tällä menolla luisumassa syvään kriisiin. Se kaventaa tulevien hallitusten kokoonpanovaihtoehtoja.

Olen aina arvostanut punamultayhteistyötä. On syytä muistaa, että keskustan ja demarien yhteistyöllä on saatu paljon hyvää aikaan.

KUMMALLISTA VATKAAMISTA

Eilisiltainen kaupunginhallitus palautti jälleen pitkään päätöspöydillä olleen Atomon korttelin kaavaehdotuksen. Kaupunginhallitus oli äänin 6-5 sitä mieltä, että kaava pitää uudelleen valmistella. Palautuksen pääasiallisin syy oli autopaikkojen määrä.

En ole tarkkaan selvillä tämän tapahtumasarjan historiasta mutta kummalta tuntuu että monen seulan läpi mennyttä asiaa ei voitu vieläkään viedä eteenpäin. Kerroksia on vähennetty ja kaavaa on sorvattu läpiviemisen suuntaan mutta valmista ei tule. Kaupunkikuvallisesti tämä palautettu ehdotus näyttää ainakin minun silmään kelvolliselta.

Kun tätä kaavaehdotusta aikansa riisutaan ja muutetaan niin onko vaara että tälle hankkeelle ei löydy toteuttajaa? Se olisi suuri vahinko. Nykyisellään kortteli ei ole kaupungin koristus vaan rumistus.Olen sitä mieltä, että Kokkolan ydinkeskustaan voi rakentaa kerrostaloja.

Hallituksessa puhuttiin kaavoittamisen tasapuolisuudesta ja linjakkuudesta. Kysyä sopii mitä linjakkuutta on siinä, että kaupunki ostaa kalliilla tonttimaata ja jättää sen sitten kaavoittamatta. Jos kaupungin omistama Linnusperän alue on niin arvokasta ja perinteikästä maatalousmaata ettei sitä voi uhrata rakentamiseen niin miksi sen sitten kaupunki osti?

Mutta tämä on kaikesta huolimatta demokratiaa.

 

 

ENSIMMÄINEN KAUPUNGINHALLITUKSEN KOKOUS

Nyt se kokoustaminen alkoi. Ensimmäinen halltuksen kokous istuttiin tänään iltapäivällä. Eikä käynyt kuinkaan.

Tutustuttiin toisiimme ja olihan agendalla jo muutamia asioitakin malliksi.

Kokouksen lopuksi meitä perehdytettiin sähköisiin systeemeihin. Hallituksen asiat pyritään käsittelemään mahdollisimman paperittomasti.

Eivätkä nuo sähköiset vempaimet ainakaan minussa minkäänlaista rimakauhua aiheuttaneet. Pikemminkin päinvastoin. Minusta luodut järjestelmät ovat hyviä ja kyllä niiden avulla asioista selvän saa,

Ensimmäiset tunnot olivat myönteiset. Tästä on hyvä jatkaa matkaa. Pöydän ympärillä on paljon osaamista ja tahtoa hoitaa kotikaupungin asioita parhain päin.

TYÖ ALKAA

Valtuustokauden ensimmäinen Kokkolan kaupunginvaltuuston kokous takanapäin. Tulen toimimaan kaupunginvaltuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana seuraavat neljä vuotta. Näin päätettiin.

Se tietää kokouksia ja menoja. Vapaa-ajan ongelmia ei ole näköpiirissä.

Kiitos luottamuksesta. Pidetään yhteyttä.

LUOTTAMUSPAIKKANEUVOTTELUT LOPPUSUORALLA

Puolueet ovat keskenään sopineet luottamuspaikkojen jaon. Nyt ovat puolueitten sisäiset nimeämiset näille paikoille viimeistelyvaiheessa.

Keskustan osalta työryhmä tekee esityksen joka menee sitten kunnallisjärjestön johtokunnalle ja uudelle valtuustoryhmälle.

Viiimeisen sanan sanoo sitten kunnallisjärjestön yleinen kokous, joka on 20.1.2013.

Uuden kaupunginvaltuuston ensimmäinen kokous on maanantaina 21.1.2013. Silloin pitää olla nimet selvillä

KOULUT ON SAATAVA KUNTOON

Torkinmäen koulun uudisrakennuksen siirtäminen Hakalahden koulun yhteyteen budjettipäätöksellä torjuttiin Kokkolan kaupunginvaltuustossa. Valtuusto haluaa selvittää vielä, tuleeko koulusta alakoulu vai yhtenäiskoulu. Se vaikuttaa myös sijoituspaikan valintaan.

Valtuusto päätti muuttaa talousarvioon sisältyvästä kolmen koulun investointipäätöksestä vain Torkinmäen koulun suunnittelua. Lucina Hagmanin koulun ja Isokylän monitoimitalon rakentaminen voidaan aloittaa ensi vuoden aikana.

Torkinmäen koulun rakentamista ja rahoitusta varten perustetaan työryhmä, jonka esitys pitää viedä valtuustolle ensi huhtikuun loppuun mennessä. Työryhmä selvittää, rakennetaanko koulurakennus nykyiseen paikkaan Torkinmäelle vai Hakalahden koulun yhteyteen. Sen pitää selvittää myös harjoittelukoulun valtionosuus ja vaihtoehtoisia malleja rakentamiselle.

Näinhän se kaupunginvaltuusto eilen päätti. Eikä huonosti päättänytkään. Koulut on saatava kuntoon. Ei liki tuhatta oppilasta voida evakossa ja tilapäisissä suojissa vuositolkulla pitää.

Torkinmäen ja Hakalahden koulujen tilannetta en kovin hyvin tunne. On varmasti paikallaan tilannetta näiden koulujen osalta arvioida uudelleen. Eihän muutaman kuukauden lisäaika päätöksen teolle katastrofi voi olla.

KOKKOLAN KAUPUNGIN TALOUS

Eilisiltana meille uusille valtuutetuille esiteltiin ensi vuoden budjettia ja Kokkolan kaupungin taloustilannetta. Hyvä niin.

En mene ykstyiskohtiin enkä lukuihin. Totean vaan yleisnäkemyksenä, ettei kaupungin taloustilanne hääviltä näytä. Yksinkertaisesti sanottuna menot ovat päässet viimeisinä vuosina karkaamaan.

Kokkolanseudulla on eletty taloudellisesti hyvää aikaa. Sitten 1990-luvun alun ei suuria takaiskuja seudun teollisuudessa ja työpaikoissa ole ollut. Myllyt ovat jauhaneet tuloksellisesti ja työllisyystilanne on ollut varsin hyvä.

Olisi voinut odottaa, että sukan varteen olisi kertynyt jotain. Mutta ylimääräiset varannot  on syöty. Taloudenpito on ollut luvattoman lepsua. Olemme menossa suurella todennäköisyydellä laihempia vuosia kohti. Nyt tarvittaisiin talouden pitoon puskureita. Mutta niitä ei ole.

Tuleva kaupunginvaltuusto ei pääse ruusuja kaupunkilaisille jakamaan vaan edessä on kovia päätöksiä. Kriisikaupunkista ylösponnistaminen vaatii päättäjiltä yhteistyötä ja keskinäistä luottamusta.

Yksi selkeä valopilkku on alueen yrityselämä. Se porskuttaa eteenpäin vieläkin kelpo vauhdilla.

HYVÄ PÄÄTÖS

Kokkola osallistuu Pirityisten hallinnoimaan leader -ohjelmaan. Kokkolan kaupunki osallistuu tulevaisuudessa Pirityiset ry:n hallinnoimaan leader -ohjelmaan. Kaupunginhallitus päätti leader -yhdistyksestä äänestyksen jälkeen äänin 9–4.

Kaupunki osallistuu Pirityiset ry:n hallinnoimaan ohjelmaan seuraavalla ohjelmakaudella eli vuosien 2014–2020 aikana. Kokkolan ruotsinkielisten maaseutualueiden osalta se osallistuu Aktion Österbotten -yhdistyksen ohjelmaan. Kaupunkialueella kaupunki osallistuu taas näiden kahden yhdistyksen yhdessä hallinnoimaan kaupunki-Leader -ohjelmaan.

Rieska Leader -yhdistyksen kuntarahoitukseen kaupunki ei osallistu enää seuraavalla ohjelmakaudella samalla tavalla kuin nykyisin.

Kaupunginhallituksen päätös on oikea. Sinne pitää mennä missä on toimintaa ja missä eurot liikkuvat. Pirityisten toiminta on ollut monet vuodet eri tasolla kuin jähmeän Rieska-Leaderin. Se on myös saanut euroja asukasta kohden huommattavasti enemmän kuin Rieska-Leader.

Pirityiset ry pystyy piristämään Kokkolanseudun hankkeita monipuolisemmalla ohjelmalla ja terävämmällä otteella.