JUHANNUKSELTA HELPOTTAA?

Sammon konsernijohtaja Björn ”Nalle” Wahlroos valoi menneellä viikolla uskoa talousmarkkinoihin toteamalla, että jo tulevana kesänä helpottaa.

Hän perusteli positiivista näkemystään sillä, että rahoitusmarkkinoiden paniikki on ohi ja luottomarkkinat ovat palautuneet lähes ennalleen.

Me kaikki tietenkin toivomme, että näin onnellisesti kävisi. Mutta on pakko todeta, että se on toiveajattelua. Valitettavasti.

Toiveet ja arkirealismi eivät nyt kohtaa. Talouden syvä matala on tosiasia myös Suomessa. Mutta on oikein etsiä sellaisia myönteisiä asioita, jotka helpottavat ja kenties lyhentävät talouselämän ahdinkoa meillä ja maailmalla.

Tänään virkaansa astuva Yhdysvaltain uusi presidentti Barack Obama on paljon päällä. Hän on yksi toivon kipinä. Jos hän saa Yhdysvaltain rapakunnossa olevan talouden kääntymään parempaan suuntaan, niin se tuntuu kaikkialla. Meilläkin. 

TALOUDEN TALKOOT ODOTTAVAT…

Talouden alakierre jatkuu. Päivittäin uutisissa kerrotaan uusista ja taas uusista yt-neuvotteluista ja irtisanomisista. Kymmenet tuhannet lomautetut ja irtisanotut ihmiset joutuvat osallistumaan lamatalkoisiin kipeällä tavalla. Tämä joukko kasvaa huolestuttavalla päivävauhdilla.

Suomalaisten kansantulosta suurin piirtein puolet muodostuu viennistä. Kun vienti laskee ja yritysten tilauskirjat eivät täyty, niin tuleva tilanne on vaikea. Hallituksen elvytystoimenpiteet ovat tärkeätä ensiapua. Mutta kun koko maailman talous on tekohengityksen varassa, niin kotimaisen elvytyksen tuomat mahdollisuudet ovat rajoitetut. Tekohengitys ei pitkän päälle auta.

Kotimaisessa elvyttämisessä pitää muistaa, että investointikohteet ovat järkevästi valittuja, työllistäviä ja pitkällä aika välillä kannattavia. Valtionkaan ei pidä velkarahalla  lähteä investoimaan hetken huumassa mitä tahansa. Yhteiskunnan pitää myös maksaa velkansa joskus takaisin. 

Kansalaisia on viritetty talvisodan hengellä kestämään tulevan laman kolhuja ja osallistumaan lamatalkoisiin. On vaikea kuvitella, että lomautetut ja irtisanotut marssisivat vapaaehtoisesti näihin talkoisiin. Siitä ovat pitäneet huolen ahnaat optiojohtajat. Kirkkaana johtotähtenään Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius, joka käärii tunnissa yli 5000 euroa kahisevaa. Meni Fortumilla niin tai näin niin Lilius pärjää aina. 

Toimitusjohtaja Lilius saa kiittää mammuttituloistaan Lipposen II hallituksen kauppa-ja teollisuusministeri, sosialidemokraatti Sinikka Mönkärettä, joka rustasi Fortumin johtajalle hulppean palkan päälle vielä mojovan optiopaketin.

ONNEA VUODELLE 2009

Kiitos kuluneesta vuodesta. Huomenna eletään jo uutta vuotta. Talouden syvän matalan uhatessa tarvitsemme jokainen positiivisia virtauksia. Elämänohjeeksi ojennan Helen Kellerin viisautta:

” Kun yksi onnen ovi sulkeutuu, toinen aukeaa. Me vain tuijotamme niin kauan   sulkeutuvaa, ettemme näe sitä toista, joka on meille auennut.”

Hyvää Uutta Vuotta!  

NYT SUUNTAUDUMME JOULUNVIETTOON

On syytä muistaa joulun vietossa:

Joulun paras pakkaus on Rauha sekä Rakkaus.

Hyvää ja rauhallista joulun aikaa!

KOKKOLAN JALKAPALLOSTADION

Päivän maakuntalehdessä oli uutinen, ettei Kokkolaan rakenneta jalkapallostadionia. Hankerahat on karsittu kaupungin budjetista. Se on täysin ymmärrettävää. Tässä taloustilanteessa ei voida kyseistä hanketta toteuttaa.

Kun taas esitys, että nykyinen Keskuskenttä peruskorjattaisiin vaiheittain liigatasoiseksi areenaksi ei ole mielestäni perusteltua eikä järkevää.  Keskuskenttään ei kannata enää satsata. Vain sen verran, että siinä pystytään pakolliset sarjapelit pelaamaan. Kun taloustilanne elpyy, niin Keskuskenttä on syytä ottaa asuntojen rakentamisen kohteeksi. Se on sijainniltaan kaupungin parasta kerrostaloaluetta. 

Ei lama oikeuta sijoittelemaan infraa hajakylvön tavoin. Kyllä logistisesti toimivia ratkaisuja tulee etsiä. Jalkapallostadionin suunnittelu Keskuspuistoon pitää viedä loppuun ja ottaa suunnitelmat mapista sitten kun hanke on mahdollista toteuttaa ja rahoituskuviot ovat selvät.

Toivottavasti asiasta käydään laajaa ja rakentavaa keskustelua, ennenkuin liinat lyödään kiinni.

HAURAALLA JÄÄLLÄ

Monet taputtivat innoissaan, kun maan hallinnon aluekehityksen ministeriryhmä esitti pari viikkoa sitten Keski-Pohjanmaan suunnaksi valtionhallinnon palveluissa  pohjoisen. Vaikka kysymyksessä on vain hallinnollinen reformi jolla ihmisten arkipäivän asioihin ei juuri ole merkitystä, niin asia on saanut suuret mittasuhteet.

Kuuntelin radiosta Kalajokilaakson kunnallisjohtajien kommentteja päätösesityksen jälkeen. Ne olivat välinpitämättömän yhdentekeviä. Tuli käsitys, että ei meitä siellä kaivata. He ovat suuntautuneet Ouluun ja sillä selvä. Jos asiaa ajattelee Keski-Pohjanmaan liiton kannalta, niin ei pohjoisesta tämän päivän tilanteeseen verrattuna juurikaan lisäarvoa tule.

Kiinteää suhdetta on vaikea yksipuolisesti saada aikaiseksi mihinkään suuntaan. Kun K-P liiton pelastusrengas on heitetty pohjoiseen pitkälti yhden puolueen voimin, niin tulee väistämättä siihen tulokseen, että maakuntamme liitto ajautuu haaksirikkoon. Projektin hartioille pitäisi ehdottomasti saada lisää leveyttä, jos mieli tällä tiellä eteenpäin. 

Mielestäni pitäisi hakea muitakin vaihtoehtoja, kun ministeriryhmä kerran jätti vielä portin auki. Jos heitetään kielipoliittiset ja muut poliittiset intohimot sekä vanhat luutuneet asenteet syrjään ja katsotaan vain ja ainoastaan Kokkolan seudun kehitysnäkymiä tuleville vuosille, niin onko mitään järkeä aidata uutta hallinnollista rajaa Pietarsaaren ja Kokkolan työssäkäyntialueen välille? Tällä tiellä on jo nyt riittämiin hidasteita.

On syytä tiedostaa, että kilpailu alueitten välillä kovenee ja sitä vielä tulee korostamaan valitettavasti edessä oleva talouden syvä matala. Se tulee koskettamaan myös meitä ja pelkään että taantuma kestää muutamia vuosia. Se pannee julkisen sektorin budjetit uusiksi. Tulopohjat talousarvioissa eivät tule toteutumaan.

Työ- ja leipäkysymykset nousevat uuden Kokkolankin suureksi haasteeksi. Siinä tarkastelussa ei kannata hirttäytyä yhteen suuntaan. Kokkola ja Pietarsaari muodostavat lähialueineen noin 80.000 asukkaan talouskeskittymän hallintonikkareista huolimatta. Ei sitä kannata väheksyä.

Nyt pitäisi maakuntapolitiikkaan saada lisää väljyyttä. Onneksi pohjoisesta lääninraja poistuu kaikissa tapauksissa. Jos asioita hoidetaan jääräpäisesti ja yksisilmäisesti, niin huonosti meidän käy. Korpelan Voiman ympärillä pyörivät parasta aikaa Kokkola pelon ja asenteellisuuden tuulet. Kyynisesti voisi todeta, että on ollut onni, etteivät kotoiset aitojen rakentajat ole päässeet maailman kohtaloista päättämään. Berliinin muuri seisoisi vielä jämerästi sijoillansa.    

Kolmatta linjaa kannattaisi nyt etsiä tosi tarkoituksella ja saada sille ennakkoluulottomia kulkijoita.

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ

Kun kuulen jonkun huokaavan että ”elämä on kovaa”, tekee mieleni aina kysäistä ”Niin mihin verrattuna?”   Sydney Harris

Kunnioituksella  sodan veteraaneille. Äideillemme ja isillemme. Hyvää itsenäisyyspäivää.

VOI HAKA PARKAA

Valeri Popovits valkeakoskelaistunut huippujalkapallolija sai viime viikolla omalta seuraltaan käsittämätöntä kohtelua. Hänelle ilmoitettiin nyt joulun alla ettei sopimusta uusita.  Ravintoloitsija Sedu Koskinen FC Hakan uusi pääomistaja vielä saatteli lehtien palstoilla Popovitsin tylyin sanoin ulos joukkueesta. Upealle kunniakkaasti seuraa palvelleelle jalkapalloilijalle ei annettu mahdollisuutta hyvästellä asiaan kuuluvasti yleisöään. Hänet häädettiin ulos talosta kuten torppari. Raha ja järki saatikka sivistys eivät kyllä kulje käsi kädessä.

Valeri ”Tsaari” Popovits on minun ja monien muidenkin mielestä paras ja taidokkain ulkomainen jalkapalloilija, joka on kotimaisessa sarjassa pelannut. Saavutukset puhuvat puolestaan. Hänet on valittu neljä kertaa Veikkausliigan parhaaksi pelaajaksi ja hän on tehnyt sarjassa eniten maaleja yhteensä 163. Hän pelasi Hakassa 15 kautta  yhteensä 378 ottelua. Hän jakaa Kimmo Tarkkion kanssa yhden kauden maaliennätyksen 23 maalia 29 ottelussa. Hakan riveissä Popovits saavutti 5 Suomen mestaruutta ja kolme Suomen cupin mestaruutta.

Perinteikäs jalkapalloseura Valkeakosken Haka on joutunut sivistymättömiin käsiin. Voi Haka parkaa.

PÄÄOMAMILJONÄÄRIT SAAVAT KUNTA-PALVELUNSA ILMAISEKSI

Päivän Hesari kertoo miten sadat suomalaiset miljoonien eurojen pääomatuloja hankkineet eivät maksaneet lainkaan veroja kotikuntaansa viime vuonna. He nauttivät kuntiensa peruspalveluita ilmaiseksi. Verot nappasi valtio, joka vei ne  pohjattomaan kirstuunsa.

Toinen kummallisuus sallii muutamalle palkansaajaryhmälle erityisoikeuden verotuksessa. Erityisesti juristit ja lääkärit ovat muuntaneet osan ansiotuloistaan vähemmän verotettaviksi pääomatuloiksi. Nyt vasta Kuntaliittokin on tämän huomannut ja tuominnut. Miten voivat kunnat ja muu julkinen sektori kilpailla työvoimasta, kun muilla markkinoilla muutamat avainryhmät voivat vempuloida veroprosenttiaan? Kuinka tasapuolista tällainen veromenettely on? Eikö jokaisella ammatinharjoittajalla ja palkansaajalla pitäisi olla sama mahdollisuus verokikkailuun kuin juristeilla ja lääkäreillä?

Esimerkkinä pääomaverotuksen jakautumisesta Hesarissa olivat ylitorniolaiset Lakkapään veljekset. Paikkakuntansa ylivoimaiset tulokuninkaat myivät kauppakiinteistönsä tanskalaisyhtiölle. Kauppiasveljekset jatkavat liiketoimintaansa  myymässään kiinteistössä. He kertoivat avoimesti käyttävänsä kotikuntansa päivähoito- ja muitakin kunnallisia peruspalveluita. Totuuden nimessä veljekset olisivat halunneet, että kunta olisi saanut osan heidän maksamistaan veroista. Tässä heidän tapauksessaan kaiken korjasi kuitenkin valtion musta käsi. Talousvaikeuksissaan riutuva Ylitornio jäi nuolemaan näppejään.

Toinen esimerkki oli Tuusulasta, joka ei saanut senttiäkään henkilöltä, jolla oli 81 miljoonan euron tulot. Vielä mainittiin Hyvinkää, joka ei myöskään saanut hilkkuakaan henkilöltä, joka tienasi 12 miljoonaa euroa. On mainittava, ettei näissä tapauksissa ole syyllistytty lain vastaisuuksiin. Laki sallii tällaiset porsaan reiät.

Arvoisa maan hallitus ja eduskunta eikö teidän yksi päätyönne ole lakien säätäminen? Turha kysellä miksi äänestysprosentit ovat alhaiset. Näihin Hesarin esimerkkeihin sisältyy yksi selvä viesti kansanedustajille. Olette hoitaneet työtänne verolakien kohdalla tavallisen tallaajan näkökulmasta surullisen huonosti. 

JULKISTA TERVEYDENHOITOA PITÄÄ PUOLUSTAA

Tällä hetkellä näyttää siltä, että markkinavoimat pitävät yleistä terveydenhoitoa niskalenkillä sillassa. Se on epämukava tilanne. Suomalaisten perusturvan tärkeä pilari on ollut julkinen terveydenhuolto. Sen tehtävänä on  taata varallisuudesta riippumatta kaikille tasapuolinen mahdollisuus terveyspalveluihin. Toki alueellisia eroja palvelujen saannissa maassamme on ollut ja on.

Maan hallituksen pitää pystyä ratkaisemaan mihin suuntaan edetään. Selkeä rajankäynti on tehtävä yksityisen ja julkisen terveydenhuollon roolien kesken. Julkinen terveydenhuolto on monin paikoin kriisissä. Kalliit keikkalääkärit käyvät auttamassa mutta myös rahastamassa ahdinkoon joutuneita kuntia.  Vanhasen hallituksen pitää uuden terveyslain nojalla nostaa  perusterveydenhoidon asemaa.

Julkisen terveydenhuollon tulee olla jatkossakin suomalaisen hyvinvointivaltion yksi tärkeä tunnusmerkki. Sitä pitää puolustaa kaikilla rintamilla. Suomalaisten terveyden hoitoa ei pidä myydä markkinavoimille. Yksityinen terveydenhuolto olkoon julkiselle terveydenhuollolle täydentävä vaihtoehto.