SARJAKÄRJESSÄ EI OLE HELPPOA

Sen tulee kokoomuskin huomaamaan. Tällä hetkellä näyttää, että kokoomuspoliitikot kuuluvat kultapossukerhoon. Heille näyttää onnistuvan kaikki.

Mutta kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää. Nyt on jo havaittavissa, että kannatuksen huima kasvu on noussut monen kokoomuspoliitikon päähän.

Puheenjohtaja Jyrki Kataisella on suorituspaineita. Hänen opposition lynkkauspuheensa oli mauton ja loukkaava. Ei Otto Wille Kuusista olisi tarvinnut tähän tilanteeseen raahata. Nyt tarvitaan talouden hoidossa leveitä harteita. Se pitäisi valtion kirstunvartija Kataisenkin tietää.

Kokoomuksen voittokulku on perustunut valovoimaisiin henkilöihin. Sen varaan ei voi pitkälle laskea. Historia on osoittanut monesti kuinka häilyväistä suosio on. Tänään juhlittu sankari – huomenna moitittu luuseri.

Puolueittenkin todellinen arvo mitataan aikaansaannoksilla ja pitkäjännitteisellä työllä. Tällä arvioinnilla kokoomuksen kannatuslukemissa on klappia ainakin saman verran kuin keihäänheittäjä Jorma Kinnusen olkapäässä.

Keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Matti Vanhanen on osoittanut viime päivinä, että hänen hermonsa pitävät ja mistä hänet on keitetty. Vanhanen ei käytä puheissaan alaarvoisia ja loukkaavia vertauksia kuten  Katainen.

Vanhasen puheenvuoro EU:n ”tahtotilaseminaarissa” sekä hänen vahvat talouspoliittiset avauksensa ovat selvä viesti, että keskusta tulee haastamaan asiakysymyksissa gallup-johtajan. Päivän Hesarikin näytti heränneen ja antoi pääministerille poikkeuksellisen rehdin positiivisen tunnustuksen.

Kokoomus näyttää ravikielellä sanottuna pullaavan. Hevonen ei pysy ohjaksissa. Vaarallista tässä on se, että ohjastaja Katainenkin pullaa.

Suomelle on turvallista, että pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Vanhanen ei pullaa. Hän toimii johdonmukaisesti ja luotettavasti.  

HIIHTÄMINEN ON MUKAVAA

Lumitilanne Kokkolan seudulla on ollut niukka. Mutta silti hiihtämiseen alueen ladut ja säät ovat antaneet hyvän mahdollisuuden.

Kokkolassa Santahaan kolmen kilometrin kierros on pidetty hyvässä kunnossa. Lunta on ajettu ja latukone on päivittäin vetänyt latu-uraa. Kaupunki on pitänyt kiitettävästi latujen kunnosta huolta.

Kannuksessa on ollut tämän seudun pisimmät ladut hyväkuntoisina auki. Uimahallilta alkava Poleharjun valaistu kolmentoista kilometrin lenkki on ollut pitkään loistavassa kunnossa. Nyt on myös 21 km:n retkilatu hiihdettävässä kunnossa, vaikka metsäosuuksilla lunta on vähän. Kannuksen latujen kunnossapito on myös päivittäistä. 

Alavetelissä neljän kilometrin valaistu latu vaihtelevassa maastossa on tosi mukava hiihdettävä. Sitä myöskin huolletaan päivittäin. Lohtajan Houraatissa en ole käynyt. Se on ehkä tällaiselle sunnuntaihiihtäjälle liian vauhdikas ja mutkainen. Oma Rytikankaan valaistu latu on tulevan maakuntaviestin takia remontin alla. Perinteisen hiihtäjälle yläosan 1,5 km:n kierros on ollut hiihdettävässä kunnossa.

Hiihto on upea kuntoilumuoto ja antaa harrastajilleen liikunnan iloa. Nykyään ovat välineet ja kuteet tosi hyviä. Ennen vanhaan Lapissa tunturista kovalla pakkasella alas laskettaessa kostuneet vaatteet kalisivat peltisinä iholla. Nyt ne pysyvät kuivina ja antavat kovillakin pakkasilla hyvän suojan.

Omalta osaltani talven hiihto käynnistyi verkkaan. Vanha dieselmoottori ei meinannut käynnistyä. Nyt olen hyvässä vauhdissa. Hiihtokilometrejä on takana viitisen sataa vaikka kaksi korkean paikan leiriä ei saldoa kovin paljoa kasvattanut. Vuokatissa alkutalvesta oli vielä niukalti lunta ja Ylläksen leirillä paukkui 30 asteen pakkanen.

Toivoa sopii, että parhaat hiihtokelit ovat vielä edessäpäin. Lunta saisi tulla lisää, että pääsisi suksilla Vähäjärven ja Keskusjärven kautta käymään Ridankylässä. Kun tiedossa on pari pohjoisen reissua, niin kilometrien määrä Suomenmaa lehden tonnikerhoon saattaa kaunistua vielä melkoisesti. Edellyttäen että pysyy pystyssä ja terveenä. Se ei ole urheilijalle saati kuntoilijallekaan mikään itsestään selvyys.

Hiihtäjän kiitos alueemme latujen kunnossapitäjille.

Nouskaa suksille. Kuntoilla kannattaa aina!

KOKOOMUS UHOILEE

Kodin, uskonnon ja isänmaan melkein valloittanut kokoomus on voimansa tunnossa. Viimeiset mielipidemittaukset ovat osoittaneet heille yli 25 % kannatusta. Se on kokoomukselle historiallisen korkea kannatuslukema. Ei ole ihme, etteivät porvaripuolueen kannattajat eivätkä heidän edustajansa tahdo pysyä nahoissansa.

Kokoomuslaisten silmissä siintää jo ulkopoliittisen johdon ”reeti” eli värisuora: presidenttinä Sauli Niinistö, pääministerinä Jyrki Katainen ja EU-komissaarina Alexander Stubb. Se on täysin mahdollista, mutta matkaa ja kenties monta mutkaakin tähän kokoomuslaiseen unelmaan vielä on.

Naton vastustajana tällainen ulkopolitiikan ”reeti” pelottaa. Kokoomuslaisten lapsenusko Natoon ja sen turvallisuustakuihin on hämmentävää. Toivottavasti ulkopolitiikkamme johtoon kuuluu jatkossa myös toisinajattelijoita. Ei viisaus missään asiassa ole yhden ryhmän omaisuutta eikä yksinoikeutta.

Pääministeri Matti Vanhanen esiintyi viikonloppuna pontevasti ja edukseen. Hän pani poikki puolustusministeri Kari Häkämiehen aloittaman keskustelun ehdokkaastamme EU:n ulkoministerin postille. Häkämies ehdotti tehtävään ulkoministeri Alexander Stubbia. Pääministeri Vanhanen täsmensi, että asia kuuluu hänen tontilleen ja Suomen ehdokas tehtävään on EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehn.   

Pääministeriämme Vanhasta on perusteetonta moittia. Kun asiat vaativat, niin kyllä häneltä oikean laista puhtia löytyy. Suomella on tähän aikakauteen sopiva ja asiat hallitseva pääministeri.