Sen tulee kokoomuskin huomaamaan. Tällä hetkellä näyttää, että kokoomuspoliitikot kuuluvat kultapossukerhoon. Heille näyttää onnistuvan kaikki.
Mutta kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää. Nyt on jo havaittavissa, että kannatuksen huima kasvu on noussut monen kokoomuspoliitikon päähän.
Puheenjohtaja Jyrki Kataisella on suorituspaineita. Hänen opposition lynkkauspuheensa oli mauton ja loukkaava. Ei Otto Wille Kuusista olisi tarvinnut tähän tilanteeseen raahata. Nyt tarvitaan talouden hoidossa leveitä harteita. Se pitäisi valtion kirstunvartija Kataisenkin tietää.
Kokoomuksen voittokulku on perustunut valovoimaisiin henkilöihin. Sen varaan ei voi pitkälle laskea. Historia on osoittanut monesti kuinka häilyväistä suosio on. Tänään juhlittu sankari – huomenna moitittu luuseri.
Puolueittenkin todellinen arvo mitataan aikaansaannoksilla ja pitkäjännitteisellä työllä. Tällä arvioinnilla kokoomuksen kannatuslukemissa on klappia ainakin saman verran kuin keihäänheittäjä Jorma Kinnusen olkapäässä.
Keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Matti Vanhanen on osoittanut viime päivinä, että hänen hermonsa pitävät ja mistä hänet on keitetty. Vanhanen ei käytä puheissaan alaarvoisia ja loukkaavia vertauksia kuten Katainen.
Vanhasen puheenvuoro EU:n ”tahtotilaseminaarissa” sekä hänen vahvat talouspoliittiset avauksensa ovat selvä viesti, että keskusta tulee haastamaan asiakysymyksissa gallup-johtajan. Päivän Hesarikin näytti heränneen ja antoi pääministerille poikkeuksellisen rehdin positiivisen tunnustuksen.
Kokoomus näyttää ravikielellä sanottuna pullaavan. Hevonen ei pysy ohjaksissa. Vaarallista tässä on se, että ohjastaja Katainenkin pullaa.
Suomelle on turvallista, että pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Vanhanen ei pullaa. Hän toimii johdonmukaisesti ja luotettavasti.