POLIITIIKASSA ON EROJA

Rainer Smedman ja Kari Urpilainen jatkavat samalla linjalla (KP 11.4) kuin aikaisemmassakin kirjoituksessaan. He todistelevat edellisen hallituksen virheitä ja kehuvat nykyisen hallituksen aikaansaannoksia.

Kirjoittajat päätyvät johtopäätökseen että eri hallitusten politiikassa on eroja. Tästä olen samaa mieltä. Myönnän myös, ettei yksikään aikaisempi hallitus ole ollut virheetön ainakaan näin jälkikäteen tarkasteltuna.

Politiikan tekotavassa on myös eroja. Nykyinen Kataisen hallitus on ottanut tavakseen kertoa etukäteen aikaansaannoksistaan. Äsken pidetyn kehysriihen piti ratkaista ongelmat. Siihen oli ladattu paljon odotusarvoja. Tiedotustilaisuudessa oli kerrassaan suurenmoinen henki. Hallituksen edustajat kertoivat kilvan auvoisia asioita.

Arki koitti kuitenkin pian. Tiedotustilaisuudessa julkituodut kehysriihen puintitulokset olivat keskeneräisiä ja huonosti valmistelluita. Tässä muutamia asiantuntijoitten kommentteja. Presidentti Sauli Niinistökin joutui kysyttäessä kommentoimaan tapahtumia. Hän sanoi:” Kun me aikanaan istuimme erilaisissa riihissä ja viilasimme asioita aika tarkkaan, ei niistä sitten ehkä niin jaksettu tiedotustilaisuuksissa enää riemuita.”

Helsingin Sanomat 7.4 kirjoitti: Hallitus teki kehysriihen rahoituslaskelmat poikkeuksellisella tavalla. Hallituksen sopeutuspaketti lepää rohkeiden toiveiden varassa. Toisin sanoen tyhjän päällä. Palkansaajien Eero Lehto sanoo kehysriihestä: Pidän tätä harrastelijamaisena tiedottamisena. Hannu Lehtilä kirjoittaa Kuntalehdessä: Kokoomus kunniakierrokselle-vasemmisto maitohapoille.

Sote-uudistuksessa mukana ollut asiantuntija kirjoittaa HS 10.4: Hallituksen sote-uudistus on absurdi murhenäytelmä. Myös oikeuskansleri Jaakko Jonkka moittii hallituksen laittavan kuntien asiat ja niille tärkeän sote-kentän sellaiseen kaaokseen, että siinä on tulevalla hallituksella selvittämistä. Tässä sote-sopassa pääkokki on demarien vastuuministeri Maria Guzenina-Richardsson. Vain aniharva uskoo hänen kykyihinsä viedä uudistus loppuun.

Smedman ja Urpilainen iloitsevat siitä, että nykyinen hallitus on alkanut kaventaa tuloeroja. Valitettavasti tämäkin ilouutinen taitaa olla ennen aikainen. Valtiontaloudellinen tutkimuslaitos VATT kertoo Taloussanomissa etteivät kehysriihen vaikutukset kavenna tuloeroja.

Tämän hetkinen tosiasia on, että kilpailukykymme rapautuu ja nykyiselta hallitukselta ovat sen parantamiseen liittyvät avainasiat ratkaisematta.  Pääministeri Kataisen johtama hallitus on demarien myötävaikutuksella siirtämässä ongelmat kuntien, työmarkkinajärjestöjen ja seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.

Näyttää siltä, että tärkein tehtävä nykyisellä hallituksella on saada kuntakenttä  sekasortoiseen tilaan. Kun suurin osa kunnista on saatu kriisikunniksi, senjälkeen kuntien yhdistäminen on helppo toteuttaa.

Tällainen politiikka ei tee Suomea kilpailukykyisemmäksi eikä tuo taloudellista lisäarvoa. Päinvastoin tämä tuhoaa monilla alueilla vapaaehtoisen terveen kehityksen. Nykyinen hallitus on demarien myötävaikutuksella rapauttamassa vaarallisella tavalla yhteiskuntaamme.

Äskettäin julkaistiin monissa tiedotusvälineissä EU:n kotitalouksien keskimääräiset varallisuudet. Kyproksen kotitaloudet ovat toiseksi vauraimpia. Suomalaiset ovat heidän rinnallaan rupusakkia. On olemassa sanonta että hullumman eväät ensiksi syödään.

Arvoisat demarit. Näin on käymässä.

 


VASTUULLISUUTTA PÄÄTÖKSIIN

Arvostetut demarivaikuttajat Rainer Smedman ja Kari Urpilainen yrittivät valaa uskoa omiin kannattajiinsa (KP  ) kirjoituksellaan ”Vastuullisuuta päätöksiin”. He taitavina kirjoittajina yrittävät panna nykyhallituksen kansalaisia eriarvoistavat ja heikosti valmistellut päätökset edellisten hallitusten syyksi.

Mutta eipä taida onnistua. Kun äsken julkistetun kehysriihen ovet aukenevat ja todelliset puintitulokset selviävät suomalaisille, niin uskon että siinä on demarijohdolla selittämistä omille kannattajilleen. Tähän viittasi Ari Huukin kirjoitus ( KP 26.3) ”Kehysriihessä unohdettiin työntekijät.”

Mitä sitten riihessä oikein päätettiin?  Lyhyesti kerrottuna näin. Tarvittavat ikävät päätökset kipattiin kuntien hoidettavaksi, kun jo aiemmin päätettyjen miljardileikkausten lisäksi lähipalvelut järjestäviltä kunnilta päätettiin leikata 900 miljoonaa euroa lisää.

Palveluista riistetyt rahat ojennetaan pääomapiireille yritysverojen alennuksina. Kuitenkin asiantuntijat ovat arvioineet, että jopa 100.000 pk-yrityksen verotus kiristyy. Jättiosingot ja suurpääoma olivat tämän riihen selkeitä voittajia. Akanat ja kaunat jätettiin muille.

Ulkoistamalla julkisen talouden menoleikkaukset kuntapäättäjille hallitus pakenee vastuutaan ja kurjistaa kansalaisten arkea. Samalla tietoisesti linjattiin, että kunnallisveroa nostetaan ja että kouluihin sekä terveydenhoitoon tehdään satojen miljoonien leikkaukset.

Onko tämä vastuullista päätöksentekoa? Äsken julkistettu mielipidetiedustelu jo antoi viitteitä, että ei ole. Siitä voi lukea, että erityisesti demarit ovat pettäneet kannattajansa.Jos mielipidetiedustelu olisi tehty viikkoa myöhemmin, niin tulos olisi ollut nykyisille hallituspuolueille ja erityisesti sosialidemokraateille vieläkin murskaavampi.

Suomalaiset alkavat kypsyä nykyisen Kataisen hallituksen ylimieliselle päätöksen tekokulttuurille. Pakkovaltaa käyttäen ollaan luomassa uutta torppariyhteiskuntaa. Kataisen hallitus viisveisaa kuntien vapaaehtoiselle järkevälle yhteistyölle ja asiantuntijoitten lausunnoille.

Demarit ovat tässä prosessissa liki äänettöminä yhtiömiehinä mukana. Yhteiskunnan kannalta on harmillista, että sosialidemokraattinen liike on tällä menolla luisumassa syvään kriisiin. Se kaventaa tulevien hallitusten kokoonpanovaihtoehtoja.

Olen aina arvostanut punamultayhteistyötä. On syytä muistaa, että keskustan ja demarien yhteistyöllä on saatu paljon hyvää aikaan.

PUKITAR KAALIMAAN VARTIJANA

Kehitysministeri Heidi Hautala luonnehti Iltalehden tekemää paljastusta hänen nykyisen miesystävänsä kanssa riitautuneen remonttiurakoitsijan kostoksi.

Hautalan selitys on uskomaton, sillä pimeän työsuorituksen paljastamisen motiivi ei millään tavalla tee oikeutetuksi sitä, että hän itse on teettänyt pimeitä töitä.

Kokeneena poliitikkona Hautalan on täytynyt olla täysin tietoinen siitä, että pimeää oviremonttia teettäessään hän on kantamassa kortta kekoon Suomen mittavaan harmaaseen talouteen.

Hautala on tehnyt vakavan karhunpalveluksen harmaan talouden torjunnalle, sillä hän on hallituksen harmaan talouden ministerityöryhmän jäsen. Miksi kansan pitäisi suhtautua vakavasti harmaan talouden torjuntaan, jos huippupoliitikko surutta maksaa työsuorituksista pimeästi?

Hautalan olisi syytä tehdä johtopäätökset tapahtuneesta. Luottamus on mennyt.

KUMMALLISTA VATKAAMISTA

Eilisiltainen kaupunginhallitus palautti jälleen pitkään päätöspöydillä olleen Atomon korttelin kaavaehdotuksen. Kaupunginhallitus oli äänin 6-5 sitä mieltä, että kaava pitää uudelleen valmistella. Palautuksen pääasiallisin syy oli autopaikkojen määrä.

En ole tarkkaan selvillä tämän tapahtumasarjan historiasta mutta kummalta tuntuu että monen seulan läpi mennyttä asiaa ei voitu vieläkään viedä eteenpäin. Kerroksia on vähennetty ja kaavaa on sorvattu läpiviemisen suuntaan mutta valmista ei tule. Kaupunkikuvallisesti tämä palautettu ehdotus näyttää ainakin minun silmään kelvolliselta.

Kun tätä kaavaehdotusta aikansa riisutaan ja muutetaan niin onko vaara että tälle hankkeelle ei löydy toteuttajaa? Se olisi suuri vahinko. Nykyisellään kortteli ei ole kaupungin koristus vaan rumistus.Olen sitä mieltä, että Kokkolan ydinkeskustaan voi rakentaa kerrostaloja.

Hallituksessa puhuttiin kaavoittamisen tasapuolisuudesta ja linjakkuudesta. Kysyä sopii mitä linjakkuutta on siinä, että kaupunki ostaa kalliilla tonttimaata ja jättää sen sitten kaavoittamatta. Jos kaupungin omistama Linnusperän alue on niin arvokasta ja perinteikästä maatalousmaata ettei sitä voi uhrata rakentamiseen niin miksi sen sitten kaupunki osti?

Mutta tämä on kaikesta huolimatta demokratiaa.

 

 

PUHEENJOHTAJA TIMO SOINI APUUN

Perussuomalaisten puoluetoimisto joutuu selvittelemään Kalajoen perussuomalaisten hajaannusta. Kalajokiset ovat riitaantuneet keskenään siihen pisteeseen, että perusteilla on uusi puolueen paikallisyhdistys puheenjohtaja Erkki Ahon johdolla. Varapuheenjohtaja Ari Keronen puolestaan pitää alkuperäistä yhdistystä ainoana oikeana.

Puoluetoimistosta todetaan, että tilanteesta on neuvoteltava. Kahta yhdistystä puolue ei halua, eikä uuden yhdistyksen perustamispapereita ole vielä hyväksytty.

– Puolueen nokkamiesten on varmaan syytä käydä selvittämässä tilannetta, sanoo toimistopäällikkö Marja-Leena Leppänen.

Tämän umpisolmun avaamisessa voidaan tarvita puheenjohtaja Soinia apuun.

NÄILLÄ EVÄILLÄ MENNÄÄN

Jos hallitus nyt hajoaisi ja järjestettäisiin uudet vaalit, demarit kärsisivät taas rökäletappion. Se tietäisi potkuja myös puheenjohtaja Jutta Urpilaiselle. Ministeriauton pehmeä takapenkki vaihtuisi kansanedustajan kovaan jakkaraan.

Kokoomus ei ehkä häviäisi paikkoja, mutta uusi hallitus olisi ehkä nykyistäkin hankalampi. Jos perussuomalaiset uskaltaisivat mukaan hallitukseen, elämä siellä kävisi arvaamattomaksi.

Jos persut jäisivät uudenkin vaalivoiton jälkeen köllöttelemään oppositioon, kuten voi olettaa, hallitus pitäisi koota entistä hankalammista osista. Keskusta osaisi siinä tilanteessa vaatia kovaa hintaa tuestaan.

Niinpä jatketaan, vaikka meno hirvittää.

Näin kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuus ja taitaa olla oikessa.

EI MIKÄÄN IHME

Lapuan valtuusto päätti torstai-iltana, että valtuuston puheenjohtaja Kai Pöntinen (kok.) ja hallituksen jäsen Panu Lahdensuo (kok.) eivät nauti valtuuston luottamusta.

Lahdensuon tapauksessa Lapualla perustettiin nyt tilapäinen valiokunta, joka pohtii kunnanhallituksen asemaa. Yhtenä vaihtoehtona on jopa kunnanhallituksen erottaminen.

Kuusihenkiseen valiokuntaan valittiin ihmisiä eri puolueista.

Kunnanvaltuuston puheenjohtajaa ei voi erottaa.

Sekä Lahdensuon että Pöntisen luottamuksesta äänestettiin. Äänestys kallistui epäluottamuksen puolelle selvin äänin.

Ihmetellä sopii, miten Pöntinen mielipiteineen on yleensä valtuuston johtoon nostettu. Ei todella ole ihme, että lapualaisten soppa paloi jo nyt pohjaan.

 

KUNTARAKENNEUUDISTUKSESTA SANOTTUA

Poliittisesti linjattu toivomuskokoelma”, luonnehtivat valtakunnan johtavat oikeusoppineet hallituksen kuntauudistuksen rakennelakiluonnosta.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen kuntauudistuksen rakennelakiluonnos on kunnissa parhaillaan lausunnolla. Kannanottoja odotellaan 7. maaliskuuta mennessä.

Millainen laki saadaan, jos luonnos tulee voimaan sellaisenaan?
– Tämä kuntarakennelaki on poliittinen ohjelma kirjoitettuna lain muotoon, sanoo akatemiaprofessori Kaarlo Tuori. Hänet tunnetaan valtiosääntöoikeuden ja perustuslain keskeisenä asiantuntijana.
Tuori muistuttaa, että lakeja laadittaessa jokaisen säännöksen merkitys pitäisi miettiä äärimmäisen tarkoin.
– Lakiteksti ei voi olla konditionaalimuotoinen toivomuskokoelma. Nyt luonnos vilisee lauseita, joiden mukaan ”kuntien pitäisi” tai ”kunnat pystyisivät”.
Hämmentävintä Tuorista oli löytää lakitekstistä hallitusohjelman keskeiset tavoitteet ”vahvasta peruskunnasta”.
– Poliittiset tavoitteet siis legitimoidaan rakennelaissa. Ja kun lakeihin kirjoitetaan poliittisia ohjelmia, oikeudellisen sääntelyn merkitys hämärtyy. Tällainen kehitys on valitettavaa.

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta arvioi, että
kuntakartat ovat saaneet kohtuuttoman huomion hallituksen suuressa kuntauudistuksessa.
– Etenkin kun ilmeiset ongelmat ovat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Mäenpää painottaa, että kyseessä on suuren luokan poliittinen uudistus, joka edellyttää paitsi painavaa asiantuntemusta, myös hyvää poliittista ohjausta.
– Nyt poliittinen ohjaus on ollut varsin poukkoilevaa ja harrastelijamaista. Tulossa on kuntarakennelaki, joka on ”päälle liimattua selvitysmenettelyä”. Kova juridiikka ja ohjausvoima puuttuvat sataprosenttisesti.

Tämä oli suora lainaus huippuasiantuntijoiden lausunnoista.

KESKUSTAN RISTEILYLLÄ HYVÄ TUNNELMA

Viikko sitten keskustalaiset puheenjohtajansa Juha Sipilän johdolla kokoontuivat pitämään toimintapäiväänsä Helsinkiin. Sen päälle runsaslukuinen keskustaväki siirtyi laivaan ja risteilemään kohteena Tallinna.

Oli kiintoisaa olla taas kerran mukana yhteisellä matkalla. Paljon tuttuja ja hyviä keskusteluja monen keskustapäättäjän kanssa. Tältä matkalta jäi vaskooliin monenlaista ”kättä pitempää”. Sanonta, joka reissulla jotain uutta oppii, pitää tässäkin kohtaa paikkansa.

Menneen viikonlopun antina keskusta tarjoaa omaa vaihtoehtoaan valtiontalouden tasapainottamiseksi ja valtionvelan kääntämiseksi laskuun. Keskustan menosäännössä velkasuhde taittuu ja tulot ja menot saadaan tasapainoon kymmenessä vuodessa.

Keskustan ohjelman menosääntö tarkoittaa sitä, että valtion menot voivat lisääntyä enintään 60 % talouskasvun mukanaan tuomasta valtion tulojen reaalikasvusta. Loput tulojen kasvusta käytetään alijäämän paikkaamiseen. Menosäännössä pysyminen edellyttää julkisen talouden tuottavuuden parantamista yhdellä prosentilla vuosittain.

Jotta tämä onnistuu, tarvitaan myös talouskasvua. Sen turvaamiseksi on varmistettava koulutuksen tasoa, monenlaisten rakenteiden ja byrokratian uudistamista. Keskustalla on esittää myös suuntaviivat 200.000 uuden työpaikan luomiseksi.Tässä näkyy puheenjohtaja Sipilän vankka käden jälki. Hänellä on näyttöä ja uskottavuutta tällä tärkeällä rintamalohkolla.

Keskusta siis haastaa hallituksen tosissaan. Pääministeri Jyrki Kataisen johtama hallitus on pitkälle vaikean koostumuksensa takia ajautunut toimettomaksi ajopuuksi. Siitä ei ole enää ratkaisemaan käsillä olevia vaikeita asioita. Se on surullinen tosiasia.

Keskusta esittää vastuullisena toimijana vaikeaan taloudelliseen kurimukseen ajautuvalle Suomelle omaa selviytymisohjelmaa. Puheenjohtaja Juha Sipilää kannattaa nyt kuunnella. Hän ei esitä poliittisia latteuksia vaan selkeitä suuntaviivoja mihin päin pitää nyt kulkea.

 

 

SUOMI PARKA JOUTUMASSA KONKELOON

”Yks päivä olin surullinen ja rahaton
Olin saanut potkut töistä kun tää lama on
Mä päätä raavin, mistä käärin edes yhden setelin
En kyennyt ku itkemään mutta siitä keksinkin

Mä pullotan mun kyyneleet ja myyn ne Saharaan
Missä niitä tarvitsee tuo kuiva karu maa”

Taidokas lauluntekijä ja laulaja Chisu tulkitsee monen suomalaisen tämän hetkiset tunnot. Chisu samalla kehoittaa ideoimaan ja etsimään ennakkoluulottomia ratkaisuja talousongelmiin.

Pääministeri Kataisen hallituksen mielikuvitukseton ja EU:ta lapsekkaasti myötäilevä politiikka ajaa suomalaiset surun suolle. Työ karkaa maasta. Positiivisia toivoa herättäviä ratkaisuja tämä hallitus ei ole kyennyt tekemään.

Hyödytöntä on Kataisen hallituksen perätä menikö kaikki lain mukaan, kun Ranska ohjasi omaan satamaansa äskeisen risteilypäätöksen. Ranska viis välittää tyylipisteistä. Pääasia oli saada työtä omaan maahan.

Ei voi olla samaistamasta Kataisen johtamaa hallitusta pääministeri Harri Holkerin hallitukseen, joka yltiöpäisellä vahvan markan pakkomielteellä ajoi Suomen syvään lamaan.

Nykyiseltä hallitukselta puuttuu mielikuvitus ja luovuus. Sen eväät ovat huvenneet anhittomiin.