blogi

OLEMMEKO HISSUKOITA?

Nordeakonsernin hallituksen suomalainen puheenjohtaja Björn Wahlroos suututti ruotsalaiset ostamalla pankkinsa tanskalaiselle toimitusjohtajalleen runsaan kahden miljoonan euron luksusasunnon Tukholman keskustasta ja lupaamalla tälle 11 miljoonan euron jättieläkkeen.

Samaan aikaan Nordea aikoo toteuttaa säästäohjelman, joka tietää 2000 ihmiselle lähtöpasseja pankin organisaatiosta. Tämä sai ruotsalaisen median takajaloilleen. Tässä on jo asiantynkää, mistä metelöidä.

Meillä Suomessa jauhetaan pikku asioitten parissa. Entisen pääministerin tuppeensahattu lautakasa ja tyttöystävät veivät isoksi aikaa valtamedian liki täydellisen huomion. Se oli muutaman median maanista penkomista.

Fortumin Mikael Liliuksen kaltaiset kultaiset kädenpuristukset ja jättieläkkeet ovat saaneet samaiselta medialta olla jokseenkin rauhassa. Vaikka herrojen ahneus on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että se häiritsee jo Suomessakin yhteiskuntarauhaa. Mikään ei tunnu markkinatalouden sokaisemille yläluokkalaisille riittävän.

Kokoomusjohtaja Jyrki Kataisen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen vetämä nykyhallitus syventää entisestään kansalaisten eriarvoisuutta. Syrjäseudut ja vähävaraiset ihmiset pannaan yhä ahtaammalle. 

Jokin aika sitten eduskunnan kyselytunnilla keskustan kansanedustaja Markku Rossi kysyi VR:n lippu-uudistuksen perään, jossa kaavaillaan sakkomaksua niille, jotka eivät ole ostaneet lippua etukäteen. Tämä olisi syrjäseudun asemattomalle ja kännykättömälle ihmiselle tosi epäoikeudenmukainen ja eriarvoistava ratkaisu. 

Kysymykseen vastasi vihreitten kehitysministeri Heidi Hautala. Häntä eivät kansalaisten kokemat vääryydet ja epäoikeudenmukaisuudet tuntuneet paljon kiinnostavan. Kyllä valtion omistajaohjaus tässä hallituksessa on heiveröisissä käsissä.

VIELÄ KERRAN

 

Vastine:

Kälviän silloinen kunnanhallitus ei valinnut Kokkolanseudun Terveyskeskukseen yhtään ainoata lääkäriä. Eikä siirrellyt heitä. Eikä erottanut heitä.

Nyt terveyskeskus on Kokkolan kaupungin yksin omistama. Mutta ei Kokkolan kaupunginhallitus valitse sinne lääkäreitä. Eikä siirtele heitä. Eikä erota heitä.

MAAKUNNAN TERVEYDENHUOLTO

 Vastine KP 3.11.2011 kirjoitukseen

Jos kyseenalaistaa hallintoa ja huutaa isännyyden perään, niin ei silloin tietenkään moiti henkilökuntaa. Tunnen Kokkolan Terveyskeskuksen kohtuullisen hyvin. Siellä tehdään arvokasta kansanterveystyötä ja valtaosin henkilökunta on motivoitunutta ja ammattitaitoista.

En pyydä anteeksi, koska en ole henkilökuntaa moittinutkaan. Mutta kiittää heitä voin. Hyviin käytöstapoihin kuuluu edelleenkin, että se pyytää anteeksi, joka antaa toisesta väärän todistuksen.

Kirjoitin, että olisi linjakasta saada Kokkolan Terveyskeskus vielä sujuvampaan yhteistyöhön keskussairaalan kanssa. Olen edelleenkin samaa mieltä. Ei tarvita välttämättä enää terveydenhuollossa kahta hallintoa.

On keskussairaalan asioita, jotka voidaan sujuvasti ja ammattitaidolla hoitaa terveyskeskuksessa ja päinvastoin. Kun sanoin, että ammattilaiset voisivat hoitaa Kokkolan seudun terveysasiat, niin en tietenkään tarkoittanut sitä, että ammattitaitoa löytyisi vain yhdestä talosta.

Tiedän kyllä, että jos kahta taloa siirretään yhden hallinnon alaiseksi, niin ei se sanelemalla onnistu. Lisäksi tässä on vielä Kokkolan kaupungin ja maakunnan intressit.

Olin väärässä. Aikaisemmin terveyskeskusta vaivannut lääkäripula on poistettu. Se on pantu kuntoon. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Nyt terveyskeskuksessa on jopa lääkärien ylitarjontaa.

Huolta meidän kaikkien tulee kantaa siitä, miten julkinen terveydenhuolto selviää jatkossa. Alalle on tullut yksityisiä toimijoita, joista merkittävimmät kuuluvat pörssiin. Suomalaisten sairaanhoidosta on tullut kansainvälistä sijoitustoimintaa. Osinkotuloja virtaa ulkomaisten sijoittajien pohjattomiin taskuihin.

Kyllä herrat aina pärjää mutta miten käy tavallisten suomalaisten tallaajien terveydenhoidon. Ellei julkinen terveydenhoito terävöitä toimintaansa ja poliittiset päättäjät poista turhia raja-aitoja, niin huonosti käy. Yksityinen bisnes vie parhaat osaajat sekä terveysmarkkinasta kannattavan siivun ja julkiselle terveydenhoidolle jää mitä bisnesmiesten pöydältä tipahtaa.

Lisäksi synkkänä pilvenä on kuntatalous. Kokkolan tilanne on huolestuttava. Terveysmenojen saaminen edes jollan tavoin hallintaan on perusedellytys talouden tasapainottamiseksi. Voimakas panostus terveyskeskukseen ei ole vähentänyt lähetteitä keskussairaalaan vaan lisännyt niitä merkittävästi. Näinhän yhtälön ei pitäisi toimia.

ONKO VARAUDUTTU?

Kuntalain mukaan kunnalliset liikelaitokset tullaan yhtiöittämään. Kokkolassa tämä tarkoittaa sitä, että satamalaitos, energialaitos ja vesilaitos muuttuvat osakeyhtiöiksi.

Tästä seurannee, ettei näiden tuottoisien myllyjen sato tule enää yhtä itsestään selvästi kaupungin laareihin.

Tämä voi tarkoittaa kaupungin talouden kannalta suurta muutosta. Kun jo nyt Kokkolan talous on kovaa kyytiä velkaantumassa, niin kaikki uudet kaupungin taloutta horjuttavat asiat ovat pahasta. 

Tähänkin pitäisi varautua.

TERVEYDENHOITO KESKI-POHJANMAALLA

Kuntien ja tietenkin kuntalaisten kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, miten hyvin terveydenhoito toimii. Kuntien talouden kehitys on pitkälti riippuvainen siitä, kuinka hyvin terveydenhoidon kustannukset saadaan pidettyä aisoissa.

Kokkolan näkövinkkelistä pitäisi terveydenhuollon rakenteita katsella ennakkoluulottomasti. Mielestäni Kokkolan Terveyskeskus on tänään erillinen saareke. Se on pitkälti isännätön ja tuuliajolla oleva toimija. Suitset eivät näytä olevan oikein kenenkään käsissä.

Kokkolan Terveyskeskuksen lääkäripula on krooninen. Monet päällekkäisyydet vieressä olevan keskussairaalan kanssa pitäisi järjestellä uudestaan. Samalla pitäisi terveyskeskuksen toimintaa vahvistaa ja monipuolistaa.

Jytan muodostamisen jälkeen olisi linjakasta ja viisasta luotsata Kokkolan Terveyskeskus keskussairaalan yhteyteen. Olisi viisasta antaa ammattilaisten hoitaa Kokkolan seudun terveysasiat.

Luulo siitä, että tällä toimenpiteellä ohjattaisiin Kokkolanseudun ihmiset kalliimmille luukuille, ei vastaa todellisuutta. Päinvastoin kitkaton hoidon porrastus ja sujuvat hoitotiet toisivat paljon säästöjä ja parempaa palvelua.

Muslimit

Tämä ei pyri olemaan mikään tutkimus. Kerron vain miten näin ja koin albanialaiset ja kosovolaiset. Valtaosa näiden kahden maan kansalaisista on albaaneja ja muslimeja.

Katukuva muodostui pitkälle nuorista ihmisistä. Nämä käyttäytyivät esimerkillisen kauniisti. He kättelivät tavatessaan ja poskisuudelmat osoittivat empaattista suhtautumista toiseen ihmiseen.

Nuorison pukeutuminen oli silmäänpistävän tyylikästä ja tilanteeseen sopivaa. Lystiä he pitivät ilman viinaa. Tupakointi sitä vastoin oli tavallista ja runsasta.

Minuun ulkomaalaiseen he suhtautuivat ystävällisesti ja kiinnostuen. Kielivaikeudet vain estivät syvällisemmän keskustelun.

Suomeen tultuani menin ABC:n vuorokaudet ympäriinsä auki olevaan huoltamobaariin, jossa oli runsaasti nuorisoa. Vertaileminen on tietysti vaikeata mutta uskallan sanoa, että nähdyn perusteella albaanien musliminuoret ovat vahvoilla.

Valitettavasti osa suomalaisista nuorista on jäämässä junasta. Turha on sikäläisiä musliminuoria vieroksua saatikka tuomita. Jos heitä tulee Suomeen, se voi tarkoittaa tason nousua.

Johtopäätökseni on; entistä vähemmän minulta liikenee ymmärrystä ulkomaalaisiin kohdistuville vihapuheille.

Halla-aholaisten ja Hakkaraisten Suomi ei ole minun Suomeni.

BALKANILLA

Olin viime viikon Balkanilla. Lensimme Budapestin kautta Tiranaan Albanian pääkaupunkiin. Sieltä menimme Durresiin, joka sijaitsee Adrianmeren rannalla. Siellä pidimme päämajaa. Koko viikon oli kesäisen lämmintä 25-30 astetta.

Ensimmäinen retkemme kohdistui Montenegroon ja sen pääkaupunkiin Podgoricaan. Toinen retkemme suuntautui Kosovoon, jonka pääkaupunki Pristina oli käymisen arvoinen. Kosovosta jatkoimme Makedoniaan, jonka pääkaupungissa Skopjessa yövyimme.

Erityisesti jäivät mieleen huikaisevat maisemat. Katukuva kaupungeissa oli nuorten ihmisten täyttämä. Heitä oli silmään pistävän paljon. He kansoittivat terassit ja keskustojen kahvilat sekä ravintolat.

Nuorison käyttäytyminen ja pukeutuminen oli esimerkillistä. Kun he tapasivat toisensa, niin aina käteltiin ja annettiin poskisuudelmat. Suomen nuorisolla olisi paljon opittavaa. 

Kosovo yllätti ainakin minut. Minulla oli ennakkokäsitys jonkun asteisesta takapajulasta. Mutta matkailijan silmin Kosovo on kaunista ja ihmiset ystävällisiä.

Mitään vaaratilanteita koko reissulla ei ollut. Ainoat pikku ongelmat syntyivät sikäläisten hyttysten puremista. Vieras veri kiinnosti ja olimme paukamilla. Aina joku neljän miehen porukasta raapi itseään. Myös vatsavaivat pääsivät vähän jylläämään.

Borta bra men hemma bäst. Koti-Suomeen oli mukava tulla.

OUTOA JA TYHMÄÄ

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini antoi lausunnon, että Kreikka on polvillaan jo maanantaina.

Voi ollakin. Mutta se voiton riemuinen asenne, mikä paistoi läpi Soinin lausunnosta on peräti outoa. Ei se ole kenenkään onni, että joku maa joutuu hätätilaan.

Soini on monen mielestä liki yli-ihminen. Sekin tässä kyllä ihmetyttää. Jos sutkauksilla ja vastuun pakoilulla pääsee lähes kulttiasemaan politiikassa, niin kyllä se oudolta tuntuu pienestä kulkijasta

KESKUSTALLA ON TASOKAS EHDOKAS

Keskustajohto saisi viheltää jo ehdokasetsinnän poikki. Meillä on tohtori Paavo Väyrysessä jo mitat täyttävä presidenttiehdokas. Hänen ansiolistansa kyllä kestää tarkastelun muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa.

Tässä ehdokashakemisessa on jo farssin piirteitä. Tulee sellainen tunne, että uskaltaako loimittaa itsensä kokopuvulla sekä kravatilla ja lähteä kylille. On nimittäin vaarana, että joutuu ehdokkaaksi.

Nyt järjestöväen pitää asennoitua tekemään tohtori Väyrysen ehdokkuuden eteen töitä. Muita ei enää ilmaantune.

SITÄ SAA MITÄ TILAA

Näin se on. Ihmettelin jo aikoinaan, ääneenkin. Miksi viljeliväesto ei pannut Esa Härmälää EU-parlamenttiin? Todellista ammattilaista, joka tunsi kotimaiset maaseudun olosuhteet läpikotaisin ja hallitsi vielä eurooppalaiset kiemurat.

Nyt ihmettelen vielä enemmän niitä maaseudun ihmisiä, jotka äänestivät perussuomalaisia. Nämä populistit eivät ota mistään vastuuta. He jäivät suurina vaalivoittajina oppositioon viisastelemaan.

Nyt on todellinen vaara, että tämä hallituksen perussuomalaisia myötäilevä sooloesitys ajaa suomalaiset piippuhyllylle eurooppalaisessa päätöksenteossa.

Miten käy tulevissa maatalous- ja aluetukineuvotteluissa? Hallituksen toiminnan takia asetelmat ovat maatalousväestön kannalta vähintäänkin epävarmat.

Tätä olisi kannattanut mietiskellä ennen vaaleja! Nyt saa sitä mitä on tilannut.  Osa maatalousväestöstä ei ymmärtänyt omaa etuaan ja parastaan. Tyhmyydeksikin tällaista käyttäytymistä voi hyvällä syyllä kutsua.