blogi

VIELÄ LIPUTTAMISESTA

On syytä olla iloinen siitä, että suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen on erityisesti tällä vuosituhannella kehittynyt myönteiseen suuntaan. Näin on tapahtunut myös meillä Keski-Pohjanmaaalla.
Nyt on mahdollisuus tulla ulos kaapista ja olla oma itsensä. Tätä syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden myönteistä kehitystä tulee jatkaa. Veikko Lavi sanoi jo vuosikymmeniä sitten, että jokainen ihminen on laulun arvoinen. Tässä hengessä on hyvä mennä eteenpäin.
Minusta tästä tulevan vuoden Pride-tapahtumasta tulee tehdä yhteinen juhla. Sateenkaariliput liehuvat kaduilla ja kaupungin lippusaloissa juhlistavat tätä edistyksen juhlaviikkoa kauniit Suomen liput. Tulevaa valtakunnallista arvokasta tapahtumaa on syytä juhlistaa siniristilipuilla. Ollaan onnellisia siitä, että myönteistä kehitystä on tapahtunut.
Nyt ei ole aihetta rakentaa vastakkainasettelua eikä raja-aitoja ihmisten välille vaan mennä iloisen musiikin tahdissa marssien eteenpäin.
Erilaisuuden tunnustaminen ja hyväksyminen on yhteiskunnan rikkaus.
Tapani Hankaniemi
kaupunginvaltuutettu

HYVINVOINTIKESKUS (hybridihalli) KOKKOLAAN

Eilisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa teamsin välityksellä pitämäni puheenvuoro suurin piirtein näin:
Monenlaisia uhkakuvia on mutta elämää on jatkettava ja tulevaisuuteen on uskottava.
Olen kokonaisratkaisun kannalla. Tämä on tulevaisuuden hanke, vuosikymmenten investointi. On kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta arvokas asia, että meillä on alue urheilupuisto, johon voidaan keskittää urheilutoiminnot. Siitä tulee kaikenikäisten kaupunkilaisten hyvinvointikeskus. Hyvinvointiin kannattaa satsata.
Hankkeen yksityiskohdat täsmentyvät suunnittelun edetessä. Hanke edistyy parhaimmassakin tapauksessa sen verran hitaasti, että keskusurheilukentällä pelataan jalkapalloa vielä pitkään.
Jos tässä vaiheessa suunnitelmia kavennetaan, niin ulkopuolisten kiinnostus hanketta kohtaan pienenee. Se ei edistäisi tulevan rahoituksen aikaasaamista.
Uudella perustettavalla yhtiöllä on tällä hetkellä valtuuston myöntämää rahaa noin yksi miljoonaa, joten hanke pysyy kyllä kaupunginvaltuuston ohjaksissa.
Hankkeeseen palataan vielä monen monituista kertaa. Myös kansalaispalautetta kuunnellaan.

RUOTSI JYRÄÄ

Näin koronasta nouseva Ruotsi päihittää Suomen: ”Ei voi kuin katsella kateellisena vieressä”
Ruotsin demarivetoinen hallitus tekee 3 miljardin euron verokevennykset.
Maan velka taittuu koronasta huolimatta jo ensi vuonna ja työllisyys kohenee rivakasti.
Näin kirjoitti päivän Ilta-Sanomat.
Ei vientivetoisen maan pitäisi antaa talouden suitsia muille. Yhteisvaluuttaan meno
ja ohjasten luovuttaminen Brysseliin oli suuri virhe. Hullua on myös se,
että sen projektin isät ovat palkitut eivät edes moititut.
Vaarassa on, että tulevina vuosina täällä naulataan lautoja ikkunoihin ja
lähdetään töitä kyselemään läntisestä naapurista.
Toivottavasti näin ei käy.

SUOMALAISTA OSAAMISTA

Harvojen tuntema suomalainen satelliittifirma sai juuri yli 70 miljoonan rahoituspotin –
näin toimii ”maailman parhaita tutkasatelliitteja” valmistava suomalainen
avaruusteknologiaan keskittyvä startup-yritys Iceye Oy.
Se on solminut sopimuksen yhdysvaltalaisen kantorakettiyhtiön
Vector Space Systemsin kanssa suomalaisten mikrosatelliittien toimittamisesta
maata kiertävälle radalle. Sopimus käsittää kaikkiaan 21 laukaisua neljän vuoden aikana.
Ei Katri Kulmuni ihan höpöjä puhunut.
Kuvan mahdollinen sisältö: ainakin yksi henkilö, taivas ja ulkoilma

HANHIPELLOT

Vihreä ympäristöministeri Krista Mikkonen kertoi Ylen Ykkösaamussa,
että valkoposkihanhien ruokailuun tarkoitetut niin sanotut hanhipellot
on tarkoitus saada pystyyn jo ensi kevääksi.
Minkälaiset kyltit ja viitoitukset ympäristöministeri Mikkonen
laittaa peltojen pientareille, että valkoposkihanhet osaavat omille pelloilleen.
Se tässä kiinnostaa.
Toivotan onnea tälle luovalle esitykselle.

OULUN PUOLUEKOKOUKSESSA

SUOMEN KUVALEHTI OULUSSA SUNNUNTAIAAMUNA:

Himangan entinen kunnanjohtaja JORMA TIKKANEN huomaa aamiaisbuffetissa kälviäläisen Tapani Hankaniemen, 75.

”Vanha kelmi!”

Miehet tekevät kyynärpäätervehdyksiä.

Hankaniemi mietti pitkään, äänestääkö Kulmunia vai Saarikkoa. Saarikossa mietitytti, ”niiaako hän vähän liian syvään Brysseliin”.

”Olen vanha jurnuttaja, en kannattanut rahaliittoa”, Hankaniemi sanoo.

Saarikkoa Hankaniemi silti äänesti. Hallitusyhteistyön vasemmistopuolueiden ja vihreiden kanssa on jatkuttava, hän sanoo. ”Suomi on kriisissä, ei keskusta voi hallituksesta lähteä.”

Saarikko on korostanut, että muiden hallituspuolueiden kanssa on tehtävä hyvää yhteistyötä.

Hankaniemeä vähän huolettaa: ”Toivon mukaan tässä ei nyt upotettu kahta kyvykästä naista yhdellä nuijankopautuksella.”

Kulmuni putosi rivikansanedustajaksi. Saarikko puolestaan sai johdettavakseen puolueen, jonka kannatus on ollut ennätysalhaalla ennätyspitkään.

Näin kirjoitti toimittaja Vappu Kaarenoja

Jere Lahden muistolle

Jere Kaleva Lahti (3. helmikuuta 1943 Kälviä – 30. heinäkuuta 2020 Helsinki) oli suomalainen yritysjohtaja, vuorineuvos ja kokoomuksen kansanedustaja kaudelta 2003–2007.
Lahti aloitti työuransa SOK:ssa tukkumyyjäharjoittelijana vuonna 1963 ja eteni aina SOK:n pääjohtajaksi asti. Hän oli pääjohtaja vuosina 1988–2002 ja uudisti yritystä ja sen toimintaa.
Jere Lahti oli Kälviä-päivien pääjuhlassa kunnan kutsumana juhlapuhujana. Hän piti hyvän puheen. Kahviteltaessa Jere kertoi nykyisen ABC-ketjun alkuvaiheista. Erinomaisesti menestynyt brändi lanseerattiin Jeren pääjohtajakaudella. Jere kertoi, että heillä oli työryhmä, jonka tehtävänä oli etsiä nimi uudelle toiminnalle.
Ehdotuksia tuli useita, eikä mikään ehdotetuista nimistä saanut hyväksyntää. Sitten eräs toimikunnan jäsenistä vähän kyllästyneenä tokaisi, että olkoon vaikka A B C. Se valittiin projektin työnimeksi ja se jäi sitten pysyväksi. Ei silloin valittu nimi ole liikeideaa eikä menestyvää liiketoimintaa haitannut. Pikemminkin päinvastoin.
Jere Lahti oli pikkuserkkuni.

LÄMMIN MUISTO

Pieni tarina hienosta miehestä. Äskettän poisnukkunut valtiosihteeri Raimo Sailas oli
Kälviän kunnan kutsumalla kuntavierailulla. Meillä oli tiedossa, että Raimo pitää
tietokilpailukysymyksistä eritoten urheiluun liittyvistä.
Minulle valjastettiin tämä tehtävä. Kun tilaisuus tuli, niin ryhdyin hommiin.
Kysyin mielestäni kiperiäkin kysymyksiä. Hämmästyttävän hyvin
valtiosihteeri kysymykseni selvitti. Vierailusta jäi mielikuva,
että Raimo Sailas oli laajasti sivistynyt mukava mies.
Kului jokunen vuosi. Olin Levillä hiihtelemässä ja
istuin päivän päätteeksi Levi hotellissa. Raimo huomasi minut.
Hän käveli pöytäni ohi ja sanoi: ” Tuuli leppeä lounaasta.”
Vastasin hänelle: ”Seppo Urpela.”
Hymyilimme ja jatkoimme iltaa tahoillamme.
Minulla kävi tuuri, olin vasta lukenut nivalalaisen
kirjailijan Seppo Urpelan kyseisen kirjan.

SUOMEN VIENTI VUONNA 2019

Tilastokeskuksen mukaan Suomen vienti vuonna 2019 maittain:
Saksa 14,6, Ruotsi 10,3, USA 7,4, Alankomaat 6,1, Venäjä 5,6, Kiina 5,4, Britannia 4,2, Italia 3,6, Belgia 3,3, Ranska 3,0 ja muut maat 36,5 %. Mitä nämä muut maat ovat, sitä en löytänyt. Saksa on tärkeä vientimaa mutta ei tämän mukaan niin tärkeä että sen perässä kannattaa orjallisesti kulkea ja vain sitä kuunnella. Suomella on tärkeää vientiä EU:n ja eritoten euromaitten ulkopuolelle.
Näitä vientilukuja itsekukin voi analysoida mielensä mukaan.

KYLMÄÄ KYYTIÄ

EU-jäsenyys hyväksyttiin kansanäänestyksellä, eurojäsenyyttä ei. Jälkiviisaasti voi todeta, että sekin asia olisi ollut syytä alistaa kansan päätettäväksi, vaikkei se nykyiseen tukipakettiin liitykään. Paavo Lipposen (sd) hallituksien aikana suomalainen mantra kuului, että Suomen tulee olla EU:n ytimissä vaikuttamassa. EU on kuitenkin muuttunut Lipposen vuosista. Kiltille oppilaalle ei paljon jää, mutta EU:n häiriköt näyttävät kuittaavan tilin, osittain Suomen rahoilla. EU-puheenjohtajana Suomi vaati EU-tuille oikeusvaltioperiaatteita. Turhaan vaati: Puola ja Unkari pärjäävät nyky-EU:ssa hyvin. Suomi maksaa. Näin kirjoitti IS.
Pääministeri Marin on liian kokematon neuvottelijaksi. Kylmää kyytiä on tiedossa kiltille Suomelle. Tältä se nyt näyttää.
Varmaan toisenlaisiakin tulkintoja tilanteesta tullaan esittelemään.