Arvoisat sallalaiset, hyvät kuulijat
Meitä on täällä kälviäläisryhmä. Olimme eilen illalla Martti Niskalan muistokonsertissa. Tänä aamuna kävimme kunniakäynnillä sankaripatsaalla.
Minulla on mieluisa tehtävä tuoda Kokkolan kaupungin ja kälviäläisten tervehdys tänne Sallaan tähän Salla-päivän tilaisuuteen. Kälviä liittyi naapurikuntien Lohtajan ja Ullavan kera Kokkolaan vuonna 2009. Olen ensimmästä kertaa käymässä Sallassa ja teen sen suurella mielenkiinnolla. Salla on kälviäläisille aivan erityinen kunta.
Meillä kälviäläisillä ja teillä sallalaisilla on paljon yhteistä historiaa takana. Kun talvisota oli päättynyt ja rauhanehdoista oli sovittu, selvisi että lähes puolet Sallan pitäjästä oli menetetty Neuvostoliitolle.
Eri vaiheitten jälkeen alkoi sallalaisten evakkotie. Näistä ajoista edesmennyt Sallan ystävä kälviäläinen Simo Kivelä on kirjoittanut Kälviän Seudun Sanomissa. Näihin tietoihin nojaan tässä puheessani.
Henkikirjoituksen mukaan Sallan väkiluku oli tuolloin noin 9000 henkeä. Siitä väkimäärästä tuli liki 7000 sallalaista Vaasan läänin alueelle.
Kälviä oli tämän evukuointialueen keskus ja tänne siirrettiin myös Sallan kunnan ja seurakunnan virastot ja hallinto. Kälviälle sijoitettiin myös ylivoimaisesti suurin väkimäärä , yhteensä 2044 henkeä. Kälviälle tuli siis neljäsosa Sallan kunnan asukkaista.
Kun Sallan kirkonkylä menetettiin Neuvostoliitolle, niin perustettiin Sallan hoitokunnan nimeä kantava elin, joka oli eräänlainen pienoiskunnanhallitus. Tuo hoitokunta piti kokouksiaan Kälviällä ja hoiti juoksevia asioita. Hoitokunnan ensimmäiset kokoukset pidettiin Kleemolan kahvilassa mutta myöhemmin ne siirtyivät Hyypälle nykyiseen Martta-kotiin, jossa sijaitsi myös Sallan kunnanvirasto
Tällä hallintoelimellä riitti töitä ja kokouksia. Hoitokunta piti Kälviällä oloaikanaan 55 kokousta. Viimeinen kokous pidettiin Kälviällä marraskuun 26. päivänä 1945. Asiat olivat vaikeita ja kokoukset pitkiä. Asialista täyttyi ihmiselämän kirjosta laidasta laitaan.
Silloiset asunnot olivat pieniä ja puutetta oli liki kaikesta. Ei ollut ihan yksinkertainen asia sijoittaa 3500 asukkaan pitäjään yli 2000 sallalaista. Monissa asioissa jouduttiin venymään. Evakoiden oli sopeuduttava moniin heille outoihin asioihin. Ruokakin oli monella tapaa erilaista. Kälviällä syötiin viljatuotteista tehtyjä puuroja ja vellejä. Oli klimppisoppaa ja kirnupiimävelliä. Sallalaiset olivat tottuneet syömään lihaa ja kalaa. Suoranaista nälänhätää ei onneksi ollut. Kaikesta selvittiin.
Kuusitoista sallalaista nuorta kävi Kälvillä rippikoulun vuosina 1944-1945. Kälviän rovastin Johannes Kaukovaaran lisäksi opetusta antoivat Sallan papit Erkki Koivisto ja nuori rajaseutupappi Sulo Isokoski, jonka tytär Soile Isokoski tunnetaan tänä päivänä maailman kuuluna oopperalaulajana.
Sallalaisten ja kälviäläisten nuorten rinnassa lempi leiskahti ja avioliittoja solmittiin liki kuusikymmentä.
Kuten edeltä kävi selväksi kälviäläisillä ja sallalaisilla on paljon kohtalon yhteyttä keskenään.
Mennään nykyhetkeen kuntien visioitten kautta:
Sallan kunnan visio: Sallan kunta on ennakkoluuloton, elinkelpoinen kunta, joka edistää asukkaidensa hyvinvointia ja omaehtoista asumista sekä tukee paikallista yrittäjyyttä ja matkailijoiden viihtyvyyttä.
Kokkolan visio: Kokkolassa parasta aikaa. Elinvoimainen, merellinen ja kaksikielinen Kokkola tarjoaa asukaslähtöiset palvelut ja viihtyisän elinympäristön. Kaupungin menestys perustuu kansainvälisyyteen, korkealuokkaiseen osaamiseen, kulttuuriin, logistiikkaan ja monipuoliseen elinkeinotoimintaan.
Yhteneväiset ovat kunnillamme tavoitteet: Asukkaittensa palvelujen kunnossapitäminen ja edellytysten luominen uusille työpaikoille. Kuntakenttä on nyt monen muutostuulen kohteena. Maakunta-ja soteuudistukset ovat reivaamassa kuntien asemaa ja tehtäviä. Toivottavasti ihmisten palveluiden kannalta parempaan suuntaan. Aika näyttää.
Toivotan Sallan kunnalle ja kuntalaisille hyvää kesää ja menestystä tuleville vuosille.