VUOSIEN VARRELTA- YSTÄVYYDEN SILLALLA

YSTÄVYYSKUNTA TOIMINNAN 25-VUOTISJUHLA 8.7.2016 Kälviän opistolla

Arvoisa juhlaväki, hyvät ystävät

Kulttuuri on puoli ruokaa. Kuorolaulu vielä enemmän. Vuoden 1990 Viron laulujuhlien silloisen esimiehen Indrek Toomen mukaan: Ennen loppuvat lehdet puista, marjat maasta ja vesi joesta, ennen kuin loppuvat meidän laulumme. Näin oli laulava vallankumous lähtenyt liikkeelle.

Kulttuurin väkevästä voimasta me kälviäläiset saimme mieleen jääneen todistuksen vuoden 1994 Tallinnan laulujuhlilla. Niillä ikimuistettavilla juhlilla oli laulajia, tanssijoita ja soittajia liki 40.000. Kulttuuri oli se käynnistävä voima, joka sai aikaan suuret yhteiskunnalliset muutokset. Tämän päivän Viro on ihan toisenlainen, kuin se Viro, jonka kohtasimme ystävyytemme ensimmäisinä vuosina.

Mistä ystävyytemme sitten alkoi? Silloisen Kälviän-Ullavan yläasteen rehtorin Vesa-Matti Niskasen mukaan keväällä 1989 virisi keskustelu opettajahuoneessa ystävyyskoulun hankkimisesta Viron maalta. Kälviä sai kouluhallitukselta seitsemän koulun nimilistan. Niissä oli rehtorien nimet sekä puhelinnumerot. Koulutoimenjohtaja Ari Harju antoi rehtori Niskaselle vapaat kädet valita ystävyyskoulun.

Niskanen valitsi Järva-Jaanin koulun, koska rehtorin nimi oli Eduard Elbrecht, saksalaisperäinen nimi. Hän ajatteli, että heille löytyy yhteinen kieli. No Elbrecht puhui myös suomea ja juttu alkoi luistaa. Siitä se lähti.

Ystävyys laajeni sitten ystävyyskoulutoiminnasta ystävyyskuntatoiminnaksi, niin että ensimmäinen ystävyyskuntasopimus solmittiin Kälviällä 5.8.1991. Tämä puitesopimus laadittiin niin asiantuntevasti, että se on edelleenkin voimassa.

Alku oli hankalaa. Kuukausi ystävyyssopimuksen jälkeen kirjoitti kunnanjohtaja Rein Köster kollegalleen Unto Kalliselle muun muassa. ”Meidän sopimuksen allekirjoituksesta on kulunut jo kuukausi, joka on ollut Viron kansalle kireää aikaa. Välillä tuntui siltä, että tapaaminen Kälviällä jää viimeiseksi. Mutta onneksi kaikki alkoi kääntyä parempaan suuntaan.”

Näistä ajoista kertoo myös kolhoosin silloinen esimies Arvi Kallakmaa: ”Minun näkemykseni on, että ystävyys Kälviän kunnan kanssa on ollut meille isona tukena miehitysajan haavojen parantamisessa.”

Kälviän kunnanjohtaja Unto Kallinen muistelee ensimmäistä Järva-Jaanin matkaansa: ”Isäntiämme kiinnosti erityisesti kunnallisen itsehallinnon kehittäminen ja suomalainen verotuskäytäntö.”

Nämä kaksikymmentäviisivuotta ovat olleet sekä täällä meillä että teillä Järva-Jaanissa historiallisen muutoksen aikaa. Virossa ja Järva-Jaanissa on kuljettu pitkä matka kolhoosivetoisesta järjestelmästä kunnalliseen itsehallintoon. Viro on nyt EU:n jäsenvaltio, euromaa ja sotilasliitto Naton jäsen. Kaikkea tätä mullistavaa kehitystä me kälviäläiset olemme saaneet seurata ikään kuin näköalapaikalta. Parasta aikaa teillä on suunnitteilla uusi Järvan kunta, josta tulisi kentis 7 kunnan yhteenliittymä.

Paljon on meillä Suomessa ja Kälviälläkin tapahtunut. Markka on historiaa ja kuulumme myös Euroopan Unioniin. Kuntarintamalla virta on vienyt meidät kälviäläiset kuntaliitokseen Kokkolan kanssa. Parasta aikaa Suomessa puhaltavat suurten muutosten tuulet. Maakuntahallinto ja terveyden ja sosiaalisektorin uudet hallinnot ovat rakenteilla.

Ystävyyskuntatoiminta laajeni edelleen, Kälviän ja Järva-Jaanin seurakunnat solmivat niin ikään ystävyyssuhteet. Monet järjestöt ja yksityiset kuntalaiset saivat ystäviä lahden takaa. Ystävyyden sillalla riitti kulkijoita. Viralliset vierailut olivat säännöllisiä ja vuosittaisia.

Kälviän Tarmo ja Jarva-Jaanin urheiluväki on järjestänyt yhteisiä kilpailuja ja kilpailijavaihtoja puolin ja toisin. Kälviäläisillä maatiloilla on työskennellyt useita lomittajia Järva-Jaanista ja muualta Virosta. Kulttuurivaihtoa on ollut runsaasti. Kuorot ja musiikkiesiintymiset ovat ilahduttaneet monia vierailuja. Taidenäyttelyt ovat olleet osa ystävyyskuntatoimintaa. Tässäkin tilaisuudessa nähdään Ulle Bergmannin taidetta. Lisäksi kuulemme tasokasta musiikkia ja näemme taidokasta tanssia.

Useimmat 1990-luvun taitteessa solmitut ystävyyskuntasuhteet ovat olojen vakiintuessa hiipuneet. Tämä Kokkolan ja Järva- Jaanin ystävyys on edelleen toimiva.

Kokkolan kaupunginjohtaja Antti Isotalus kirjoitti Ystävyyden Sillalla- Söprus Sillal kirjan terveydyssanoissaan: ”Uusien mahdollisuuksien toivo ja ilo on siivittänyt kuntien edustajien ja kuntalaisten välistä kanssakäymistä. Ystävyyden sillalle on tullut yhä turvallisemmat peruspilarit ja kutsuvasti avarat kaiteet. Sitä myöten on ollut hyvä käydä yhdessä tulevaisuutta kohti.”

Kaksi sillanrakentajaa on tässä yhteydessä erityisesti syytä nostaa esiin. Kulttuurijohtaja Tuve Kärner teillä siellä Järva-Jaanissa ja kulttuurisihteeri Kirsi Hänninen täällä meidän Kälviällä. Heidän sydämensä ovat sykkineet ystävyyskuntatyölle. Molempien panos on ollut ratkaisevan tärkeätä. He eivät ole päästäneet kuntiemme välistä polkua nurmettumaan.

Hyvät järvajaanilaiset ystävämme, olemme kokeneet kanssanne monta ikuisesti mieleen jäävää tapahtumaa. Olemme saaneet olla mukana uuden Viron ensimmäisissä vapaissa laulujuhlissa, joissa tunnelma oli käsin kosketeltavan isänmaallinen ja liikuttava. Olemme olleet valitsemassa Setu-maassa kuningasta. Monet arvokkaat juhlahetket on yhdessä vietetty. Teidän kaunis maanne on tullut tutuksi melkein jokaiselta kolkaltaan retkillämme. Paljon on muistoja ja paljon on yhdessä nähty ja koettu.

Me kälviäläiset olemme kohdanneet aina vierailujemme aikana Virossa ja Järva-Jaanissa suurenmoista ystävällisyyttä. Meille monille on jo kertynyt Järva-Jaanissa ystäviä ja tuttuja siinä määrin, että sinne tullessa tuntuu aina kuin saapuisi sukulaisiin.

Tänään käydyssä ystävyyskuntakokouksessa todettiin, että teillä Järvä-Jaanissa on myönteinen kehitys menossa. Olette rakentamassa ja kehittämässä uutta vesi-ja viemärijärjestelmää. Myös uusi kaukolämpökeskus on tulossa. Mielenkiintoinen matkailukeskusprojekti ja vanhojen autojen museo on etenemässä EU-hankkeena. Uusi katsastusasema ja lisää teollisia työpaikkoja on syntymässä.

Ystävyyden sillalla-Söprus sillal on vielä tukevat sillan niskat. Silloiset rakentajat tekivät siitä niin kestävän, että se vielä 25 vuoden jälkeenkin on kulkukelpoinen. Ystävyyden silta kaipaa kuitenkin uusia kulkijoita. Sillan kansi tarvitsee lisää innokkaita kunnostajia.

Päivän kokouksessa yksimielisesti sovittiin, että ystävyystoiminnan painopistealueita ovat tulevina vuosina kouluyhteistyö, elinvoima ja teknisen alueen yhteistyö sekä tietenkin hedelmällistä kulttuuriyhteistyötä jatketaan. Lisäksi todettiin, että kälviäläiset ja järvajaanilaiset tulevat olemaan edelleen tämän ystävyyskuntatoiminnan ydintä mutta toimintaa on jatkossa syytä laventaa Kokkolan ja laajennetun uuden Järvan seudun keskeiseksi.

Hyvät järvajaanilaiset!

Minä ja me kokkolalaiset kiitämme lämpimästi teitä ystävyydestä ja menneistä 25 vuodesta. Toivottavasti näitä mukavia yhteisiä vuosia on pitkälle tästä eteenkin päin.