Kirjoitus EL-sanomiin

KÄLVIÄN ELÄKELIITTOLAISET SALLALAISTEN VIERAINA

Heinäkuun puolessa välissä Kälviän Eläkeliitto kävi mielenkiintoisella vierailulla Sallassa.

Kälviän eläkeläisten puuhakas puheenjohtaja Antti Ruokoja oli törmännyt vuosi sitten Seinäjoen liittokokouksessa sallalaiseen kollegaansa Antero Miettiseen. Siinä tapaamisessa oli sovittu tästä kyläilystä. Kun miehet jotain sopivat, niin se tahtoo toteutua.

Meitä kälviäläisiä oli täysi linja-autollinen ja kaikki innolla mukana. Mukana oli hyviä tarinankertojia ja matka sujui leppoisasti huumorin ja nokkelien visailukysymysten sekä yhteislaulujen kera.

Salla on meille kälviäläisille aivan erityinen pitäjä. Meillä on paljon yhteistä historiaa takana. Lainaan edesmenneen Sallan ystävän kälviäläisen Simo Kivelän selvittämiä tietoja.

Kun talvisota oli päättynyt ja rauhanehdoista oli sovittu, selvisi että lähes puolet Sallan pitäjästä oli menetetty Neuvostoliitolle. Eri vaiheitten jälkeen alkoi sallalaisten evakkotie.

Henkikirjoituksen mukaan Sallan väkiluku oli tuolloin noin 9000 henkeä. Siitä väkimäärästä tuli liki 7000 sallalaista silloisen Vaasan läänin alueelle.

Kälviä oli tämän evakuointialueen keskus ja Kälviälle siirrettiin myös Sallan kunnan ja seurakunnan virastot ja hallinto. Kälviälle sijoitettiin myös suurin väkimäärä, yhteensä 2044 henkeä. Kälviälle tuli siis neljäsosa Sallan kunnan asukkaista.

Kun Sallan kirkonkylä menetettiin Neuvostoliitolle, niin perustettiin Sallan hoitokunnan nimeä kantava elin, joka oli eräänlainen pienoiskunnanhallitus. Tuo hoitokunta piti kokouksiaan Kälviällä ja hoiti juoksevia asioita. Sallan kunnanvirasto sijaitsi nykyisessä Martta-kodissa.

Tällä hallintoelimellä riitti töitä ja kokouksia. Hoitokunta piti Kälviällä oloaikanaan 55 kokousta. Viimeinen kokous pidettiin Kälviällä marraskuun 26. päivänä 1945. Asiat olivat vaikeita ja kokoukset pitkiä. Asialista täyttyi ihmiselämän kirjosta laidasta laitaan.

Silloiset asunnot olivat pieniä ja puutetta oli liki kaikesta. Ei ollut ihan yksinkertainen asia sijoittaa 3500 asukkaan pitäjään yli 2000 sallalaista. Monissa asioissa jouduttiin venymään puolin ja toisin. Kaikesta selvittiin.

Kuusitoista sallalaista nuorta kävi Kälviällä rippikoulun vuosina 1944-1945. Kälviän rovastin Johannes Kaukovaaran lisäksi opetusta antoivat Sallan papit Erkki Koivisto ja nuori rajaseutupappi Sulo Isokoski, jona tytär Soile Isokoski tunnetaan maailman kuuluna oopperalaulajana. Myös sallalaisten ja kälviäläisten nuorten rinnoissa lempi leiskahti, avioliittoja solmittiin lähes 60.

Kuten edeltä käy selväksi, niin kälviäläisillä ja sallalaisilla on paljon kohtalon yhteyttä keskenään. . Paljon on olemassa aineistoa näistä ajoista. Nyt olisi aika kerätä tiedot ja muistot yhteen.

Sallan päivänä kunnanviraston edessä oleva tori täyttyi ihmisistä. Kaunis sää sai arviolta noin 4000 ihmistä paikan päälle. Koko päivän oli torilla erilaisia tapahtumia. Ilahduttavaa oli kun tapasimme torilla useita vielä elossa olevia evakkoajan ihmisiä.

Tutustuimme mielenkiintoiseen sota- ja jälleenrakennusajan museoon. Aamulla kävimme kunniakäynnillä sankarivainajien muistomerkillä, jossa lauloimme virren: Siunaa ja varjele meitä Korkein kädelläs. Sen jälkeen tutustuimme vuosina 1948-50 rakennettuun Sallan kirkkoon.

Käläviän Färijärit olivat pystyttäneet näyttelyn Sallan Osuuspankin tiloihin. Siihen pirteät matkalaiset kävivät tutustumassa. Paluumatkalla kävimme Kuusamon Suurpetokeskuksessa ja tutustuimme myös Paltaniemen kuvakirkkoon. Oppaan mukaan kuvakirkon kellotapulin on piirtänyt kälviäläinen Jaakko Suonperä.

Majoituimme retkellä kauniin Sallatunturin kupeessa sijaitsevaan kylpylähotelliin, jonne saimme vieraiksemme Miettisen Anteron johdolla useita sallalaisia muistelemaan evakkoaikoja. Hillojakin saimme ostaa tuliaisiksi.

Parhaat kiitokset sallalaisille vieraanvaraisuudesta. Lämpimät kiitokset mukavasta matkasta myös Kälviän Eläkeliitolle ja kanssamatkustajille.

Matkalla mukana

Tapani Hankaniemi