Ulkopoliittisen instituutin johtajana entinen pääministeri Paavo Lipponen jo näytti ulkopoliittisen ajattelunsa suunnan. Hänestä kehittyi avoimesti länsimyönteinen atlantisti. Viime aikaiset WikiLeaksin julkaisemat vuototiedot vain vahvistavat tätä.
On kiusallista, että kahden valtion päämiehen luottamukselliset keskustelut vuotavat. Erityisen harmillista on, että tässä Lipposen tapauksessa suuren itäisen naapurimaan päämiehen henkilökohtaisia ominaisuuksia ja mielentiloja on välitetty Lipposen ihannoimaan länteen. Tällaista toimintaa voisi hyvin kuvata hölösuiseksi.
Jos tähän Lipposen toimintaan presidentti Halonen ei millään tavoin puutu, niin kyllä toveruus on pitkälle vietyä. Eikä presidentti-instituutiosta ole enää kovin paljon jäljellä. Voi perustellusti kysyä, mitä seuraisi jos Lipposen paikalla nyt olisi esimerkiksi joku keskustalainen poliitikko? Valtiopetos syyte olisi häämöttämässä.
Tärkeätä olisi myös selvittää sosiaalidemokraattien suhmurointi entisen keskustalaisen pääministeri Anneli Jäättenmäen pään menoksi. Siinä pääroolissa oli juuri Paavo Lipponen. Tästä Irak-gatesta ei ole vielä totuutta kuultu.