EI TULE VALMISTA

Sosiaali- ja terveydenalan uudistus jakoi edelleen mielipiteitä. Katainen huomautti, että asiantuntijatyöryhmä koostuu 50 sosiaali- ja terveydenalan asiantuntijasta, mutta työryhmä on riitainen.

– Edes ammattilaiset eivät ole kyenneet pääsemään yhteisymmärrykseen, Jyrki Katainen (kok.) sanoi Ylen Vaalien välissä -ohjelmassa.

– Tässä täytyy ottaa rohkeampi loikka, Sipilä (kesk.) väitti ja peräänkuulutti entistä enemmän rohkeutta sote-uudistukseen. Hän pelkäsi, että kunnat joutuvat tekemään näennäisuudistuksen. Hänen mielestään parikymmentä toimijaa riittäisi alalle.

– Kuntayhtymämalli, jossa on isännätöntä rahaa, ei ole oikea malli, Jutta Urpilainen (sd.) sanoi vastauksena Sipilälle, joka peräänkuulutti vähemmän toimijoita sote-alalla.

– Ne joilla on maksukykyä voivat käyttää yksityisiä palveluja, Soini totesi. Hänen mielestään ongelma on perusterveydenhuollossa.

Sote-uudistustyöryhmän pitäisi jättää mietintönsä ensi viikolla. Oppositio ei siihen uskonut.

– En luota enää, Sipilä (kesk.) sanoi.

– Jos vanhusten määrä vähenee, niin siinähän se mitoitus tulee kuntoon, perussuomalaisten Timo Soini puolestaan arvioi.

Hallitus väittää, että laitoshoidon paikkoja ei haluta leikata.

Ota noista lausunnoista selvää. Hallitus on ajanut itsensä täyteen umpikujaan.

Kyllä keskusta kotikunta- ja maakuntamalli on ainoa, jolla voimme edetä. Näin tärkeä uudistus pitää panna ehdottomasti parlamentaariseen valmisteluun.

SOTE-UUDISTUKSEN HINTAA EI TIEDÄ KUKAAN

Suomi on rakentamassa omaa ainutlaatuista sote-malliaan. Missään muussa Länsi-Euroopan maassa ei ole vastaavaa rakennelmaa.

Useat asiantuntijat ovat suositelleet Suomeen Ruotsin mukaista selkeää järjestelmää, jossa maakuntahallinto vastaa pääosin terveyspalveluiden järjestämisestä. Maakäräjillä on myös verotusoikeus. Se on mahdollistanut potilaille huomattavan suuren valinnanvapauden.

Samalla on syntynyt myös kustannushyötyjä. Ruotsissa terveydenhoidon kustannukset ovat nousseet viime vuosina suhteellisesti hitaammin kuin Suomessa.

Järjestelmässä raha seuraa potilasta. Tätä valinnanvapautta kuuluttaa myös ensi vuonna voimaan astuva potilasdirektiivi. Siitä voi tulla Troijan hevonen, joka tulevina vuosina räjäyttää meikäläisen järjestelmän.

Meillä kuntarakenne on sote-uudistuksen keskipisteessä.

Itseäni hämmästyttää se, että sote-uudistuksen kustannuksista ei ole juurikaan esitetty arvioita. Mitä uudistus maksaa, mitkä ovat sen kustannushyödyt ja mistä ne syntyvät? Voi olla, että tällaista laskelmaa ei ole tehty lainkaan.

Ikävää on se, että kunta- ja sote-uudistus kääntyivät peliksi siitä, kuka ministereistä voi säilyttää poliittisesti uskottavat kasvot. Tämä naamioleikki voi tulla vain erittäin kalliiksi.

Sote-uudistuksesta ei kuitenkaan taida tulla niin historiallista uudistusta kuin hallituspuolueen edustajat hehkuttavat.

Uudistuksen on suunniteltu astuvan voimaan seuraavalla hallituskaudella. Jos valtapuolueet vaihtuvat, koko paketti voidaan ehkä repiä auki.

Merkittävää on myös se, että perustuslakiasiantuntijat ovat moneen kertaan varoitelleet sote-uudistuksen linjauksista. Muun muassa professorit Kaarlo Tuori ja Olli Mäenpää antoivat uudistukselle täystyrmäyksen Helsingin Sanomissa. Hanke voi siis kaatua perustuslaillisiin kysymyksiin.

Ongelman ydin on siinä, miten pienille kunnille taataan vaikutusmahdollisuudet, jos niiden sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään sote-linjausten mukaisesti suuremman vastuukunnan järjestettäväksi.

Sääli vain kaikkia sosiaali- ja terveyssektorilla työskenteleviä. Aikaa ja rahaa on palanut jo vuosia erilaisten hallinnollisten uudistusten puuhatalkoissa ja tämä tuntuu vain jatkuvan. Kuka muistaa enää potilasta ja hänen tarpeitaan?

Näin kirjoitti Kyösti Jurvelin Kauppalehdessä.

PERUSTERVEYDENHOITO RAPAUTUMASSA ?

Paras-hankkeen velvoittamana maakuntaamme on synnytetty yhteistoiminta-alue, joka järjestää sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut jokilaaksoissa yhdeksän sopimuskunnan alueella. Puhutaan JYTA-sopimuksesta eli Jokilaaksojen yhteistoiminta-alueesta, siihen kuuluvat Halsua, Himanka, Kannus, Kaustinen, Kinnula, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli.

Nyt on tuotu esiin aiheellisesti huolestuneita mielipiteitä siitä, että tämän JYTA-hankkeen synnytyksessä ovat olleet pääosassa ja yksinomaan alueen kuntien perusturvan johtoihmiset. He ovat turvanneet uudessa organisaatiossa itselleen johtavat asemat. Lääkärikunta on ollut kokonaan sivussa näistä järjestelyistä. Nyt on pelkona, että alueella toimivat vastuuntuntoiset lääkärit lähtevät muihin hommiin. Se olisi lopun alkua.

Perusterveydenhoitoa koko maakunnassa ja Kokkolassakin on viety eteenpäin härkäpäisyydellä tuijottaen vain omaa sektoria. Kun keinot ovat loppumassa niin on otettu eurot käyttöön ja pestattu keikkalääkäreitä. Monet keikkalääkärit ovat ottaneet virkavapaata julkisen sektorin viroistaan ja lähteneet rahastamaan kuntia. Lisäksi on jo hiukan näyttöä siitä, etteivät kaikki keikkailijat ota täyttä vastuuta tehtävistään vaan lääkkeenä on lähete keskussairaalaan.

Nämä aikaansaadut järjestelyt eivät tule riittämään vaan tarvitaan koko terveydenhuollon rakennetta käsittävää tarkastelua. Maakunnallisena tavoitteena tulee olla, että kuntalaisten palveluista tärkein, terveystoimi, on kokonaisuudessaan saman hallinnon alla.