tähän on tultu

KORUTONTA KERTOMAA

Vienti pieneni elokuussa viisi prosenttia verrattuna viime vuoden elokuuhun. Tullin mukaan viennin arvo oli vajaat neljä miljardia euroa.

Tuonti laski kuusi prosenttia ja oli arvoltaan hiukan yli 4,1 miljardia.

Samalla kauppatase kääntyi elokuussa 160 miljoonaa euroa alijäämäiseksi usean ylijäämäkuukauden jälkeen. Tammi-elokuun yhteenlaskettu kauppataseen ylijäämä on 240 miljoonaa.

Suomen tavaravienti pieneni elokuussa viisi prosenttia verrattuna viime vuoden elokuuhun. Tullin mukaan viennin arvo oli vajaat neljä miljardia euroa.

Tuonti laski kuusi prosenttia ja oli arvoltaan hiukan yli 4,1 miljardia.

Samalla kauppatase kääntyi elokuussa 160 miljoonaa euroa alijäämäiseksi usean ylijäämäkuukauden jälkeen. Tammi-elokuun yhteenlaskettu kauppataseen ylijäämä on 240 miljoonaa.

Ei nämä asiat pienillä korjauksilla kohene. Tämä pitäisi työmarkkinajärjestöjenkin ymmärtää.

Huonolta näyttää.


Suomen tavaravienti pieneni elokuussa viisi prosenttia verrattuna viime vuoden elokuuhun. Tullin mukaan viennin arvo oli vajaat neljä miljardia euroa.

Tuonti laski kuusi prosenttia ja oli arvoltaan hiukan yli 4,1 miljardia.

Samalla kauppatase kääntyi elokuussa 160 miljoonaa euroa alijäämäiseksi usean ylijäämäkuukauden jälkeen. Tammi-elokuun yhteenlaskettu kauppataseen ylijäämä on 240 miljoonaa.

 

PAAVIA PAAVILLISEMPI

Lauri Kontro: ”EU:ta on helppo syyttää, vaikka usein päätökset tehdään Helsingissä.” Suomalaiset ovat monissa asioissa paavillisempi kuin paavi. Tämä näkyy määräyksissä, joiden takana on jokin EU-ohje.

EU:ta on helppo syyttää, vaikka usein päätökset tehdään Helsingissä. Todellisuudessa unioni ei ole niin tiukka, kuin sen pahimmat arvostelijat väittävät sen olevan. EU on kuin katolinen kirkko, jossa paavi sanoo yhtä ja kansa tekee toista.

Tällä hetkellä Suomi on hukkumassa sontaan, kun maatilojen lietesäiliöitä ei saa tyhjentää. Määräys on tullut ympäristöministeriöstä. Maatiloista kyllä pidetään huolta, mutta tulvan tullessa isot kaupungit huljauttavat puhdistamolietteensä jokiin.

Nyt ollaan kotiteurastamojen teurasjätteiden hautaaminen. Samaan aikaan kun kuluttajat huutavat lähiruokaa, lähiteurastus tehdään kannattamattomaksi. Hirven suolet saa vielä jättää korppien ruuaksi, ellei asian julkistaminen johda sitten siihen, että sekin keksitään kieltää. Ihmisiä sen sijaan saa haudata maahan.

Kun EU:ssa on sovittu suurpetojen suojelusta, tätä tulkitaan Suomessa niin, että kaikki häirikkösudet pitää rauhoittaa. Kun Saksaan vaelsi Itävallasta yksi vaaraton karhu, se tapettiin heti. Saksa on samassa EU:ssa kuin Suomi.

Suomessa suunnitellaan nyt valtion Natura-maille mittavia käyttökieltoja. Kun hetteinen suo on laitettu Naturaan sen takia, että siellä kasvaa harvinaista niittyvillaa, alueella kielletään hirvijahti. Mikään muu maa ei tee vastaavia kieltoja.

Kun EU:ssa hyväksytään direktiivi, joka määrää rekkojen mitat, Suomessa tulee töitä puusepille. Rekkoja levennetään ja kavennetaan sisäpuolelta viisi senttiä.

Tapauksia on satoja. Olennaista kaikissa on, että EU ei suinkaan aina edellytä järjen käytöstä luopumista. Häirikkösudet saa poistaa ja lantaa levittää vaikeissa oloissa ilman, että se kiinnostaa Brysselin herroja tippaakaan.

Suomessa kuitenkin rakastetaan kieltoja. Sen vuoksi ne tehdään mahdollisimman ankariksi.

Tietenkään tämäkään ei ole oma vikamme. Maamme on ollut sekä Ruotsin että Venäjän yhteydessä. Nehän antoivat meille perinnön. Ruotsista saatiin joustamattomuus ja Venäjältä ylimielisyys.

Maaseudun Tulevaisuus on hyvä lehti ja Lauri Kontron punkti kannattaa aina lukea.

Olen jälleen kerran hänen kanssaan samaa mieltä.

 

SUITSET OMIIN KÄSIIN?

Eurooppa on nyt sellaisessa käymistilassa, että jo muutaman kuukauden aikana asiat  voivat edetä kriisiasteelle – ellei talous jo sitä ole.

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttosen mielestä (PS 3.7.) Suomen pitäisi myös käytännössä valmistautua siihenkin vaihtoehtoon, että Suomi lähtee eurosta. Kaiken varalta olisi tunnettava myös se polku.

Itse asiassa tuntuisi luontevalta, että euron hajoamiseenkin on jollain tavoin jo varauduttu. Mikään ei ole enää mahdotonta, ja mitä hyvänsä voi tapahtua – aivan riippumatta siitä, mitä Suomi asioista ajattelee.

Kyllä nyt pitäisi Suomen hallituksen sanoa ääneen, että tästä pitemmälle ei mennä. Liittovaltion alaisuuteen suomalaiset eivät halua.

MIKA LINTILÄ ja TALOUSSANOMAT

Mika Lintilän mukaan huippukokouksen päätös pankkitukeen ryhtymisestä katkaisi kamelin selän.

– Tämä ei vastaa sitä sopimusta, jonka eduskunta aikanaan hyväksyi. Suomi joutui antamaan periksi, ja pankkien pääomittaminen oli nimenomaan se asia, missä mentiin yli, Lintilä sanoo Taloussanomille.

– Siihen ei ole eduskunta suostunut, ja aiomme nyt kysyä hallitukselta, miksi tässä tehtiin näin.

Lintilän mukaan huippukokouksen päätökset Euroopan pysyvän vakausmekanismin EVM:n suhteen menivät metsään kahdeltakin osin.

– Tämä on ihan hölmö päätös. Nyt ruvetaan pääomittamaan pankkeja, ja lisäksi EVM:n ensisijaisen velkojan asemasta luovuttiin. Nämä ovat molemmat olleet Suomelle kynnyskysymyksiä, ja hallitus vakuutti kaksi päivää sitten, että tähän ei ruveta, Lintilä sanoo.

Suomen hallitus onnistui neuvotteluissa Lintilän mukaan erittäin heikosti, kun se joutui luopumaan kahdesta kynnyskysymyksestään. Hänen mukaansa tulokset veivät EU:ta ”väärälle tielle kohti liittovaltiota”.

”Kritiikki hallituspuolueissa
kasvaa”

Lintilä ennakoi, että huippukokouksessa tehtyjen päätösten vuoksi hallituksen arvostelu yltyy myös hallituspuolueiden sisällä.

– Ihmettelen, jos kritiikki hallituspuolueissa ei kasva tämän jälkeen. Nämä ovat periaatteellisia kysymyksiä, ja nyt niistä luovuttiin, hän sanoo.

Lintilän mukaan päätös on niin merkittävä, että kesän istuntotauolla oleva eduskunta joutuu käsittelemään sitä.

– Oletan, että tämä on sen kokoluokan muutos, että se edellyttää eduskunnan hyväksyntää. Tämä proseduuri on kuitenkin pikkuisen auki, Lintilä sanoo.

Yhdestä asiasta Lintilä huippukokousta myös kiittelee, nimittäin pankkivalvonnasta. Huippukokouksessa päätettiin perustaa Eurooppaan yhteinen pankkivalvonta, joten kansallisvaltiot eivät ole enää vastuussa pankkisektorin sääntelystä aiempaan malliin.

Lintilän mukaan lähtökohdan tulisi ehdottomasti olla, että vastuun pankeista kantavat niiden omistajat ja niihin rahojansa sijoittaneet, eivät veronmaksajat. Hän nostaa esimerkikseen globaalin finanssikriisin aloittaneen Lehman Brothersin kaatumisen syksyllä 2008.

– Yhdysvalloissa meni tuhansia pankkeja nurin Lehmanin yhteydessä, kaikki ei-terveet pankit kaatuivat. Euroopassa ei ole mennyt ensimmäistäkään, hän sanoo.