blogi

Rainer Smedman ja Kari Urpilainen jatkavat samalla linjalla (KP 11.4) kuin aikaisemmassakin kirjoituksessaan. He todistelevat edellisen hallituksen virheitä ja kehuvat nykyisen hallituksen aikaansaannoksia.

Kirjoittajat päätyvät johtopäätökseen että eri hallitusten politiikassa on eroja. Tästä olen samaa mieltä. Myönnän myös, ettei yksikään aikaisempi hallitus ole ollut virheetön ainakaan näin jälkikäteen tarkasteltuna.

Politiikan tekotavassa on myös eroja. Nykyinen Kataisen hallitus on ottanut tavakseen kertoa etukäteen aikaansaannoksistaan. Äsken pidetyn kehysriihen piti ratkaista ongelmat. Siihen oli ladattu paljon odotusarvoja. Tiedotustilaisuudessa oli kerrassaan suurenmoinen henki. Hallituksen edustajat kertoivat kilvan auvoisia asioita.

Arki koitti kuitenkin pian. Tiedotustilaisuudessa julkituodut kehysriihen puintitulokset olivat keskeneräisiä ja huonosti valmistelluita. Tässä muutamia asiantuntijoitten kommentteja. Presidentti Sauli Niinistökin joutui kysyttäessä kommentoimaan tapahtumia. Hän sanoi:” Kun me aikanaan istuimme erilaisissa riihissä ja viilasimme asioita aika tarkkaan, ei niistä sitten ehkä niin jaksettu tiedotustilaisuuksissa enää riemuita.”

Helsingin Sanomat 7.4 kirjoitti: Hallitus teki kehysriihen rahoituslaskelmat poikkeuksellisella tavalla. Hallituksen sopeutuspaketti lepää rohkeiden toiveiden varassa. Toisin sanoen tyhjän päällä. Palkansaajien Eero Lehto sanoo kehysriihestä: Pidän tätä harrastelijamaisena tiedottamisena. Hannu Lehtilä kirjoittaa Kuntalehdessä: Kokoomus kunniakierrokselle-vasemmisto maitohapoille.

Sote-uudistuksessa mukana ollut asiantuntija kirjoittaa HS 10.4: Hallituksen sote-uudistus on absurdi murhenäytelmä. Myös oikeuskansleri Jaakko Jonkka moittii hallituksen laittavan kuntien asiat ja niille tärkeän sote-kentän sellaiseen kaaokseen, että siinä on tulevalla hallituksella selvittämistä. Tässä sote-sopassa pääkokki on demarien vastuuministeri Maria Guzenina-Richardsson. Vain aniharva uskoo hänen kykyihinsä viedä uudistus loppuun.

Smedman ja Urpilainen iloitsevat siitä, että nykyinen hallitus on alkanut kaventaa tuloeroja. Valitettavasti tämäkin ilouutinen taitaa olla ennen aikainen. Valtiontaloudellinen tutkimuslaitos VATT kertoo Taloussanomissa etteivät kehysriihen vaikutukset kavenna tuloeroja.

Tämän hetkinen tosiasia on, että kilpailukykymme rapautuu ja nykyiselta hallitukselta ovat sen parantamiseen liittyvät avainasiat ratkaisematta.  Pääministeri Kataisen johtama hallitus on demarien myötävaikutuksella siirtämässä ongelmat kuntien, työmarkkinajärjestöjen ja seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.

Näyttää siltä, että tärkein tehtävä nykyisellä hallituksella on saada kuntakenttä  sekasortoiseen tilaan. Kun suurin osa kunnista on saatu kriisikunniksi, senjälkeen kuntien yhdistäminen on helppo toteuttaa.

Tällainen politiikka ei tee Suomea kilpailukykyisemmäksi eikä tuo taloudellista lisäarvoa. Päinvastoin tämä tuhoaa monilla alueilla vapaaehtoisen terveen kehityksen. Nykyinen hallitus on demarien myötävaikutuksella rapauttamassa vaarallisella tavalla yhteiskuntaamme.

Äskettäin julkaistiin monissa tiedotusvälineissä EU:n kotitalouksien keskimääräiset varallisuudet. Kyproksen kotitaloudet ovat toiseksi vauraimpia. Suomalaiset ovat heidän rinnallaan rupusakkia. On olemassa sanonta että hullumman eväät ensiksi syödään.

Arvoisat demarit. Näin on käymässä.

Arvostetut demarivaikuttajat Rainer Smedman ja Kari Urpilainen yrittivät valaa uskoa omiin kannattajiinsa (KP  ) kirjoituksellaan ”Vastuullisuuta päätöksiin”. He taitavina kirjoittajina yrittävät panna nykyhallituksen kansalaisia eriarvoistavat ja heikosti valmistellut päätökset edellisten hallitusten syyksi.

Mutta eipä taida onnistua. Kun äsken julkistetun kehysriihen ovet aukenevat ja todelliset puintitulokset selviävät suomalaisille, niin uskon että siinä on demarijohdolla selittämistä omille kannattajilleen. Tähän viittasi Ari Huukin kirjoitus ( KP 26.3) ”Kehysriihessä unohdettiin työntekijät.”

Mitä sitten riihessä oikein päätettiin?  Lyhyesti kerrottuna näin. Tarvittavat ikävät päätökset kipattiin kuntien hoidettavaksi, kun jo aiemmin päätettyjen miljardileikkausten lisäksi lähipalvelut järjestäviltä kunnilta päätettiin leikata 900 miljoonaa euroa lisää.

Palveluista riistetyt rahat ojennetaan pääomapiireille yritysverojen alennuksina. Kuitenkin asiantuntijat ovat arvioineet, että jopa 100.000 pk-yrityksen verotus kiristyy. Jättiosingot ja suurpääoma olivat tämän riihen selkeitä voittajia. Akanat ja kaunat jätettiin muille.

Ulkoistamalla julkisen talouden menoleikkaukset kuntapäättäjille hallitus pakenee vastuutaan ja kurjistaa kansalaisten arkea. Samalla tietoisesti linjattiin, että kunnallisveroa nostetaan ja että kouluihin sekä terveydenhoitoon tehdään satojen miljoonien leikkaukset.

Onko tämä vastuullista päätöksentekoa? Äsken julkistettu mielipidetiedustelu jo antoi viitteitä, että ei ole. Siitä voi lukea, että erityisesti demarit ovat pettäneet kannattajansa.Jos mielipidetiedustelu olisi tehty viikkoa myöhemmin, niin tulos olisi ollut nykyisille hallituspuolueille ja erityisesti sosialidemokraateille vieläkin murskaavampi.

Suomalaiset alkavat kypsyä nykyisen Kataisen hallituksen ylimieliselle päätöksen tekokulttuurille. Pakkovaltaa käyttäen ollaan luomassa uutta torppariyhteiskuntaa. Kataisen hallitus viisveisaa kuntien vapaaehtoiselle järkevälle yhteistyölle ja asiantuntijoitten lausunnoille.

Demarit ovat tässä prosessissa liki äänettöminä yhtiömiehinä mukana. Yhteiskunnan kannalta on harmillista, että sosialidemokraattinen liike on tällä menolla luisumassa syvään kriisiin. Se kaventaa tulevien hallitusten kokoonpanovaihtoehtoja.

Olen aina arvostanut punamultayhteistyötä. On syytä muistaa, että keskustan ja demarien yhteistyöllä on saatu paljon hyvää aikaan.