Rikkiyhdisteitä syntyy ja vapautuu kaivoksissa kaikissa toiminnan vaiheissa malmin louhinnasta rikastukseen. Rikki on monien kaivosten aiheuttamien ympäristöhaittojen taustalla. Oulun yliopiston Mining Schoolin laajassa tutkimushankkeessa kehitetään uusia menetelmiä kaivosten rikkipäästöjen mittaamiseen ja päästöjen aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseen.
Heinäkuussa alkavan kaksivuotisen Rikin yhdisteet kaivostoiminnassa (SULKA) – tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tieteellistä tietoa rikkiyhdisteiden ympäristövaikutuksista sekä kehittää nykyisiä ja uusia menetelmiä rikkiyhdisteiden mittaamiseen, seurantaan ja päästöjen minimoimiseen.
Rikkiyhdisteitä esiintyy kaivoksilla sekä kaasuna että nesteeseen ja kiintoaineeseen sitoutuneena. SULKA-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään kaasumaisten rikkipäästöjen vähentämiseksi useita menetelmiä, kuten katalyytti- ja adsorbenttimateriaaleihin perustuvia teknologioita. Vesipäästöjen vähentämiseksi tutkitaan muun muassa nanosuodatusta. Lisäksi kehitetään geokemiallisia tutkimusmenetelmiä, joilla voidaan arvioida rikkiyhdisteiden vaikutuksia maaperään, pinta- ja pohjavesiin, järvisedimentteihin ja sammaliin.
Tavoitteena on siirtää hankkeessa syntyvä uusi tieto alalla toimivien yritysten ja tutkimustahojen käyttöön ja lisätä niiden osaamista merkittävästi. ”Tutkimusta ja osaamista vahvistamalla myös viime aikoina esiin tulleet kaivosten ympäristöongelmat pystytään ratkaisemaan”, sanoo hankkeen vastuullinen johtaja, professori Riitta Keiski Oulun yliopistosta.
SULKA-hankkeen toteuttavat yhteistyössä Oulun yliopiston useat yksiköt: Oulu Mining School, SkyPro Oulu, prosessi- ja ympäristötekniikan osaston lämpö- ja diffuusiotekniikan laboratorio, CEMIS-Oulu Sotkamon yksikkö ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Lisäksi hankkeen toteuttamiseen osallistuu GTK:n Pohjois-Suomen yksikkö ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Hankkeessa työskentelee noin 30 tutkijaa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 1,8 miljoonaa euroa. Pohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt sille 1,45 miljoonan euron EAKR-rahoituksen. Lisäksi hanketta rahoittaa kymmenkunta alalla toimivaa yritystä.
Toivottavasti tämä mittava tutkimushanke rauhoittaa yleistä ilmapiiriä ja antaa kaivosteollisuudelle sen kaipaaman työrauhan. Kaivosteollisuuden tärkein tehtävä ja tavoite on saada päästönsä kuriin.
Nyt on parhaat voimat valjastettu ongelmien selvittämiseen. Se on hyvä uutinen.