Pääministeri Matti Vanhaseen on kohdistunut ennennäkemätön etelän median kuukausia kestänyt hyökkäys. Sen tavoitteena on ollut ja on pääministerin erottaminen. Pitkään vellonut vaalirahakohu ei vielä horjuttanut Vanhasen asemaa tarpeeksi.
Tällä viikolla Ylen kohutoimittaja Ari Korvola heitti raskaan varjon Vanhasen ylle, väittämällä ohjelmassaan pääministerin saaneen arvokkaan tavaraerän omakotitaloonsa sen rakennusvaiheessa. Tilanne on vakava. Jos Vanhasen todetaan syyllistyneen lahjoman ottamiseen, niin hänelle tulee lähtö ja hänen poliittinen uransa on siinä.
Ylen antamat todistukset ovat hataria ja tähänastinen näyttö olematon. Jos näin on, niin Yle on toiminut itseänsä vahingoittaen. Kyllä tässä joutuu kysymään Hesarilta, iltapäivälehdiltä ja Yleltä, että eikö tällainen uho ja yhden puolueen ajojahti tee journalismista vastenmielistä ja epäuskottavaa? Yleisradio on nyt harpannut keltaisen lehdistön kanssa samaan sarjaan.
On oikein, että poliittinen valta on käynyt tosi tarkoituksella puolustautumaan. Median rooli demokratian vahtikoirana on tärkeä, mutta ei se voi eikä se saa ottaa poliittista ylivaltaa itselleen.
Jossakin on mentävä kohtuuden raja. Jos näin on miltä nyt näyttää, niin Ylestä täytyy jonkun pään pudota.
Ompas Tarmon päätoimittaja tällä kertaa tarttunut vähän suuremman sonnin sarviin eikä ollenkaan huonoin ajatuksin. Olis siinä paikallisen keparinkin toimituksessa suonut olevan menneinä viikkoina jonkun ”tavalllisenkin” toimittajan, jonka suonissa virtaisi edes hitunen todellisuuden tajua. Puhumattakaan valtamedioista ja niiden itseriitoisuuden kyllästämistä sopuleista omissa orgioissaan. Oikein sääliksi käy näitä nyky yhteiskunnan rehellisyyden ja ”riippumattomuuden” laumasieluja. Näky on suunnilleen samanlainen, kun laittaa uuden nuoren jäärän syksyllä uuhilaumaan. Kyvyt ja taidot ei riitä vaikka kuinka yrittäis ja aina vain jollain saparo pyörii. Polvet ei enään kanna eikä nalli pala ja kurkusta kuuluu limansekainen ”määää, määää”. Suomen Keskustan riveistä on noussut vähässä ajan sisällä jo toinen todellinen johtaja isoilla kirjaimilla. Hän pystyy johtamaan maata huonompinakin aikoina eikä leuka rupea tärisemään pikkujutuista.