On tärkeätä, että peruspalvelut tuotetaan lähellä kuntalaista. Vastuu palvelujen järjestämisestä on kunnilla, mutta niiden tuottamisessa voidaan käyttää yrityksiä, yhdistyksiä, muita yhteisöjä ja vaikkapa naapurikuntia.
Esimerkiksi vanhuspalveluissa, joissa on kasvava palvelujen tarve, tarvitaan tulevina vuosina palveluyrittäjyyttä, ennakkoluulotonta yhteistyötä ja uusia palvelujen tuottamistapoja.
Keskustan tavoitteena on saada kuntiin yhteispalvelutoimistoja. Näiden avulla voitaisiin turvata valtion paikallispalvelut ja kunnalliset asiointipalvelut lähellä kuntalaista. Samalla pitää kehittää puhelinpalvelukeskuksia ja sähköisiä asiointipalveluja.
Kuntapolitiikan tavoitteena tulee olla terveyden edistäminen kaikilla elämän alueilla. Painopisteen pitää olla ennalta ehkäisevissä toimenpiteissä ja eri väestöryhmien terveyserojen kaventamisessa. Terveyttä edistävien lähipalvelujen tulisi olla kaikkien suomalaisten saatavilla.
Toimivat hoitoketjut terveydenhuollossa vaativat, että hoitohenkilöstöä on riittävästi myös tulevina vuosina. Myös lääkäreitä on saatava lisää terveyskeskuksiin.
Vanhustenhuollossa tarvitaan lähivuosina huomattavaa lisäpanostusta erityisesti avohoidon ja kotihoidon henkilöstöön sekä työtapojen kehittämiseen. Vanhusväestön on voitava halutessaan asua kotonaan yhä pidempään.
Perheillä pitää olla aidot mahdollisuudet valita lapsilleen sopivin hoitomuoto sekä sovittaa yhteen perhe- ja työelämä joustavasti. Kuntien pitää turvata laadukas päivähoito. Lapsiperheillä tulee olla mahdollisuus tarvittaessa saada myös kotipalvelua.
Laadukkaat ja tasavertaiset koulupalvelut tulee turvata kaikille varallisuudesta riippumatta. Liikunta- ja kulttuuripalvelut on järkevää hoitaa kuntien ja järjestöjen yhteistyönä.
Jo tuo edellä luettelemani lista Keskustan kuntaohjelmasta osoittaa, että tulevilla kunnallisilla päättäjillä haasteita riittää. Tässä eräitä tienviittoja, joiden mukaan kannattaa matkaa taittaa. Päämääriä, joita kohden kulkea.